Uruguayn presidentinvaalit voitti 30.11 Frente Amplio -puolueen ehdokas Tabaré Vázquez, joka lupasi jatkaa kannabiksen laillistamista ja siitä huolimatta voitti oikeistoehdokkaan, joka puolestaan olisi lopettanut laillistamisen. Uruguayn mallia seurataan nyt tarkasti ympäri maailman.
Mitä tästä voidaan päätellä? Ainakin se, ettei kansan suuri enemmistö pidä kannabiksen laillistamista maailmanlopun merkkinä. Kansan mielipide tulee kuitenkin vaikuttamaan siihen, miten laillistaminen tullaan lopulta toteuttamaan.
Uruguayn 3.3 miljoonasta asukkaasta vain 8.3% ilmoitti vuonna 2011 käyttäneensä kannabista kuluneen vuoden aikana – tai oli ylipäänsä halukas tunnustamaan tämän.
Uruguay dekriminalisoi kannabiksen käytön vuonna 1998 mutta presidentti Jose Mujican kaudella säädetty laki laillisti kannabiksen kotikasvatuksen ja loi uudet jakelukanavat kannabisklubien ja apteekkien kautta. Lain mukaan kaikkien 18 vuotta täyttäneiden kannabista käyttävien kansalaisten tai oleskeluluvan saaneiden pitää rekisteröityä kannabiksen valvontainstituuttiin, Instituto de Regulación y Control del Cannabis, IRCCA.
IRCCA:n puheenjohtajana toimii Uruguayn huumevalvontaviraston pääsihteeri Julio Calzada ja siinä on mukana maatalous-, sosiaali- sekä terveysministeriöiden edustajia. IRCCA jakaa myös kannabiksen kasvatus- ja myyntilupia.
Rekisteröityneiden kannabiksen käyttäjien pitää valita yksi kolmesta laissa määritellystä tavasta hankkia kannabista käyttöönsä. He saavat ostaa apteekeista 40 grammaa kuukaudessa korkeintaan 10 grammaa viikossa 10 gramman pakkauksissa, gramman maksaessa 20 – 22 Uruguayn peson välillä (1$, noin 0.70 €).
Kotikasvattaja saa kasvattaa kuusi kasvia omaan käyttöönsä, ja klubit saavat ottaa jäsenikseen 15 – 45 jäsentä ja kasvattaa yhdessä enintään 99 kasvia.
Valtion valvomana kasvatetun kannabiksen odotettiin olevan myynnissä jo vuoden 2014 loppuun mennessä mutta tämä on lykätty ensi vuoteen. IRCCA käsittelee tällä hetkellä kasvatuslupia ja kannabiksen arvioidaan tulevan myyntiin vuoden 2015 heinäkuussa.
Tämä kannabiksen myynti apteekeissa on näistä kolmesta vaihtoehdosta kaikista eniten ristiriitoja herättänyt.
“En pidä apteekkia oikeana paikkana kannabiksen myymiselle. Niiden ihmisten, jotka todella tietävät kannabiksesta jotakin, pitäisi saada myydä sitä”, sanoo 48 vuotias Juan Vaz, joka on yksi laillistamisliikkeen keskeisistä henkilöistä ja Cannabis Study Association of Uruguay -kansalaisjärjestön, AECU, puheenjohtaja.
Vaz oli maan ensimmäinen rekisteröitynyt kasvattaja ja hän pitää kotikasvatusta keinona lopettaa riippuvuus huumekauppiaista. Vaz itse aloitti kasvatuksen yli kaksikymmentä vuotta sitten tajutessaan pystyvänsä tuottamaan samaa tavaraa kuin mitä osti huumekauppiailta. Vaz joutui kasvatuksesta vankilaan 2007 – 2008 ja tietää kokemuksesta, että kotikasvatuksella voidaan vaikuttaa katukauppaan.
“Mitä apteekit tietävät kannabiksen kasvatuksesta ja myymisestä?” Vaz arvostelee lain toteutustapaa.
Vazin Planeta Ganja kasvatuskauppa on saman talon yläkerrassa. Kaupasta löytyy kaikkea bongeista ja kannabisaiheisista vaatteista 2000 dollarin kotikasvatuspaketeihin. Hänen mielestään kasvattajat voisivat myydä tuottamaansa kannabista erikoiskauppojen kautta.
Myös tuleva presidentti Vázquez on ilmaissut huolensa kannabiksen myymisestä apteekeissa. Kampanjansa aikana hän mm. arveli apteekkien voivan joutua huumekauppiaiden kostoiskujen kohteeksi näiden markkinoiden kutistuessa.
Vaz pitää tällaisia pelkoja naiiveina.
“Ei tällaista tapahdu todellisuudessa. Jos huumekauppiaat olisivat huolissaan kilpailusta, olisivat he jo hyökänneet kaltaisteni aktivistien kimppuun”, hän letkauttaa.
Hallitus vakuuttaa turvaavansa rekisteröityneiden käyttäjien ja kasvattajien tiedot mutta silti monet pelkäävät tietojensa päätyvän vääriin käsiin tai epäilyttäviin tiedostoihin. Monilla on vielä muistissaan Uruguayn diktatuurin kausi 1973 – 1985.
Vaz ei jaa tätäkään pelkoa.
“Tämähän merkitsisi sitä, että ihminen uskoo itse tekevänsä väärin. Monet meistä ovat kasvattaneet vuosikausia ja me olemme luoneet alakulttuurin, joka on nyt nousemassa valtavirtaan”, Vaz korostaa.
Kulttuurinen muutos
Laki sallii uruguaylaisten rekisteröityä kannabisklubien jäseniksi. Erään tällaisen klubin takapihalla auringossa paistattelee kymmenittäin kannabispensaita jäsenien yksityiseen käyttöön. Klubi on 60 kilometrin päässä Montevideosta Floridan kaupungissa sijaitseva pieni talo, jonka ovessa on pieni kannabiksen lehti ja huoneen seinillä Bob Marleyn ja Che Guevaran julisteita. Uusi laki merkitsee klubin jäsenille yhteisöllisyyttä ja edistystä.
“Meille tämä ei ole bisnestä. Meidän mielestä tässä on kyse yhteiskunnan kehittämisestä ja ihmisoikeuksien voitosta”, Uruguayn kannabiksen kasvattajien liiton, FCU, puheenjohtaja Julio Rey täsmentää liikkeen tarkoitusperiä.
Klubin jäsenet kiertävät ympäri maata kertomassa ihmisille uudesta laista ja sen käytännön vaikutuksista. Toistaiseksi vasta noin 15 klubia ja 1000 ihmistä on rekisteröitynyt vaikka aihe on saanut jopa kansainvälistä näkyvyyttä.
Rey selittää tämän olevan kulttuurinen asia, olihan kannabiksen käyttö hyvin pitkään hämärää touhua. Mutta hän pelkää sitä, että jos ihmiset eivät rekisteröidy, laittomien markkinoiden toiminta jatkuu. Turismin pelätään myös pitävän laittomat markkinat toiminnassa.
Suuri osa rekisteröityneistä on niitä, jotka ovat kasvattaneet jo vuosia, ja vaikka näiden keskuudessa on vallinnut vielä epätietoisuutta, ovat jopa sitä vastustaneet alkaneet rekisteröityä.
Varsinkin suurempia määriä kasvattavat ovat vielä vastustavalla kannalla, koska heidän mielestään kasvatusta ei pitäisi rajoittaa vain kuuteen kasviin.
“Kasvattajat vastustavat systeemiä. Moni kyselee sitä, että kuinka heidän käy jos he eivät rekisteröidy”, Rey selittää tilannetta.
Rey kuitenkin uskoo rekisteröitymisen lisääntyvän kunhan kannabista alkaa olla saatavilla apteekeissa. Kaksikymmentäkaksi yritystä, joista puolet on ulkomaalaisia, on ottanut yhteyttä IRCCA:iin ilmaisten halunsa alkaa kasvattaa kannabista apteekkeihin.
”Meidän tulee puolustaa lakia. Tämän takia meidän tulisi pysyttäytyä sen asettamissa rajoissa”, Rey täsmentää.
Tuleva presidentti Tabaré Vázquez sanoi kampanjansa aikana, että rekisteriä käytettäisiin hoitoa tarvitsevien ohjaamiseksi “rehabilitaatioon”. Tämäkään ei onnistunut vakuuttamaan ihmisiä rekisteröitymisen eduista.
Kasvatuksen valvonta luodaan tyhjästä
Oppositiossa olevan oikeistolaisen Kansallispuolueen, Partido Nacional, edustaja Gerardo Amarilla puolestaan väittää, ettei laissa asetettu valvonta ole riittävän kattavaa. Hänen mielestään hallitus aliarvioi kannabiksen vaikutuksia ja yliarvioi lainsäädännön vaikutuksia.
“Suurin osa ihmisistä jää valvonnan ulkopuolelle, koska he olettavat, ettei kotikasvattajia valvota. Lainsäädäntö voi johtaa käytön lisääntymiseen ja valvonnan löystymiseen”, Amarilla julistaa.
“Meidän tavoitteenamme on saada aikaan prosessi, joka toimii, eikä suinkaan tehdä väkisin ja nopeasti huonoa politiikkaa. Pitää muistaa, että apteekit ovat vain yksi kolmesta vaihtoehdosta saada kannabista käyttöönsä. Ajatuksena on ollut luoda turvallinen ja luotettava ympäristö kannabiksen käytölle”, selittää puolestaan lakia laatimassa ollut kansanedustaja Nicolas Nuñez.
Nuñez luottaa parlamentin pitävän lain täytäntöönpanon kurssissa, koska sitä johtaa Jose Mujican luotsaama Frente Amplio -puolue hänen siirtyessä ensi keväänä presidentin tehtävistä kansanedustajaksi. Nuñez pitää ihmisten rekisteröimättömyyttä ongelmana, koska se heikentää lain tarkoitusta.
Hallituksella on suuria haasteita edessään kannabisviljelmien paikan löytämisessä, suuren mittakaavan kannabiksen viljelyn aloittamisessa ja sen vartioinnissa. Reyn mukaan kukaan Uruguayssa ei osaa kasvattaa kannabista teollisessa mittakaavassa. Niinpä projekti ei ole vielä liikahtanutkaan.
Uruguayn kansallisen huumevalvontaviraston pääsihteeri ja IRCCA:n johtaja Julio Calzada johtaa lain täytäntöönpanoa ja myöntää hankkeen olevan pari kuukautta myöhässä.
“Tämä on ensimmäinen kerta koko maailmassa. Me luomme tätä aivan tyhjästä”, Calzada kuvaa tilannetta.
Verotuksen suunnitteleminen on myös oma kokonaisuutensa.
“Jos sitä verotetaan kuin tupakkaa, tulee siitä liian kallista. Se ei ole kilpailukykyistä ja ihmiset jatkavat laittomien markkinoiden käyttämistä”, Uruguayn Katolisen yliopiston taloustutkija Ignacio Zuasnabar arvioi.
Kasvatuskaupat menestyvät
Juan Andres Palese, 25, omistaa kasvatuskaupan nimeltään Urugrow Montevideossa. Hän on hyvissä asemissa laillistamisen myötä nousussa olevilla markkinoilla. Palese edustaa myös niitä tuhansia kasvattajia ja kymmeniä tuhansia käyttäjiä, jotka epäröivät rekisteröityä hallituksen säätämällä tavalla.
Monet käyttäjät eivät halua antaa nimeään mihinkään hallituksen ylläpitämään rekisteriin, koska hallitus voi myös vaihtua.
Palese kertoo Urugrow kasvatuskauppansa kasvaneen parin viime vuoden aikana nettikaupasta pieneksi jälleenmyyntipisteeksi ja edelleen suureksi kaupaksi, jossa käy päivittäin 35 – 40 ihmistä. Hän arvioi Uruguayssa olevan kymmenkunta tällaista kasvatuskauppaa ja saman verran perusteilla.
Palese sanoo kunnioittavansa sitä panosta, minkä Mujican lainsäädäntö on antanut kasvatuskaupoille. Hän ei kuitenkaan aio rekisteröityä eikä vähentää kasvatustaan lain edellyttämään kuuteen kasviin.
“On hassunkurista alkaa säätämään sitä, kuinka paljon kukin saa polttaa. Miksi juuri siinä asiassa pitäisi harrastaa mielivaltaa ja kuria?” Palese pohtii.
Laillistamisen myötä uusia kasvatuskauppoja syntyy ympäri Uruguayta. Ne myyvät kasvatusjärjestelmiä ja muuta aiheeseen liittyvää netissä, ja tarjoavatpa monet niistä ovelta-ovelle palveluja 24 tuntia vuorokaudessa.
Maldonadon kaupunki sijaitsee noin 100 kilometrin päässä Montevideosta ja siellä arvioidaan olevan eniten itsenäisiä kasvattajia. Hydro Point on nettikauppa, joka lähti mukaan markkinoille heti rekisteröinnin alettua.
Sen henkilökunta avustaa kaikenlaisten kasvatusjärjestelmien pystyttämisessä. Ruben Machado, yksi liikkeen omistajista, kertoo täydellisen kasvatusjärjestelmän maksavan 1 500 dollaria.
Hydro Pointin henkilökunta käy tutustumassa uuden asiakkaan tilanteeseen ja selvittävät mm. asiakkaan kannabiksen kulutustason. Henkilökunta ottaa jopa osaa perheen sisäiseen keskusteluun, jos joku perheen jäsenistä tuntee olonsa epämukavaksi ajatuksesta kannabiksen kasvatuksesta kotona.
“Aikaisemmin kukaan ei julistanut olevansa kasvattaja, koska siitä saattoi joutua vankilaan. Nyt ketään ei enää pidätetä muutaman kasvin kasvattamisesta, mikä on aiheuttanut kasvattajien määrän kasvun. Yli 40 vuotiaat pitävät rekisteröimistä diktatuurina. Alle 40 vuotiaat pitävät prosessia liian monimutkaisena”, Machado tiivistää laillistamisen perusongelman Uruguayssa.
Uruguayn kannabiksen laillistamisprojekti tarjoaa vaihtoehdon USA:ssa toteutettaville laillistamismalleille ja siksi sitä seurataan kansainvälisesti. Erityisen tarkkaan sitä seurataan naapurimaissa Etelä-Amerikassa, missä kannabiksen laillistamisesta ja huumesodan lopettamisesta on tullut laaja kansanliike. Mm Argentiinassa Buenos Airesissa järjestettiin torstaina 4.12 tuhansien ihmisten mielenosoitus, jossa vaadittiin kannabiksen laillistamista Uruguayn mallin mukaan.
Lähde: Vice 28.11.2014, Fusion 28.11.2014, The Guardian 1.12.2014, NPR 30.11.2014
Ohessa kolumbialainen TV-dokumentti Uruguaysta.
http://www.youtube.com/watch?v=chxBY5x8L8k
Brasilialainen indiedokumentti Urugrow kasvatuskaupasta.
http://www.youtube.com/watch?v=WL4FM6qVRJg
Tuhannet osallistuivat Chilessä MMM2014 mielenosoitukseen toukokuussa
http://www.youtube.com/watch?v=wdiB0Oi9lMs
Brasiliassa MMM2014
http://www.youtube.com/watch?v=RqYBYuBe1LI
