Kanadan päätös laillistaa kannabis tekee harkinnan ajankohtaiseksi myös Suomessa. Kannabiksen käytön dekriminalisointi ja laillistaminen lisää sen käyttöä, mutta millainen ongelma se on?
Korrelaatio vaihteli sukupuolten välillä sekä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen mukaan korrelaatio tuli merkitseväksi vasta yli viiden vuoden kuluttua lainmuutoksesta.
Poikien kannabiksen käytön lisääntymiseen liberalisoituminen ei näytä vaikuttavan yhtä paljon kuin tyttöjen kannabiksen käyttöön, joka lisääntyi huumelainsäädännön lieventymisen myötä. Tytöt käyttävät kieltolain olosuhteissa vähemmän kuin pojat.
Suomessa tämän tutkimuksen mukaan pojista kannabista on käyttänyt ainakin kerran 11%, kuluneen vuoden aikana 8% ja 1,5% on säännöllisiä käyttäjiä. Tyttöjen osalta luvut ovat 8%, 6% ja 0,4%.
Portugali dekriminalisoi kaikkien huumeiden käytön vuonna 2001, ja siellä poikien vastaavat luvut ovat 17%, 14% ja 3,2% sekä tyttöjen 11%, 8% ja 1,4%. Sveitsissä vallitsee täysi kieltolaki kuten Suomessa mutta sen kulttuuri on suvaitsevampi. Sveitsin luvut pojilla ovat 40%, 31% ja 10% sekä tytöillä 30%, 25% ja 5%.
Kannabiksen laillinen asema ei siten yksin selitä kannabiksen käytön tasoa, eikä laillisen aseman vaihtelu yksin selitä kannabiksen käytön yleisyyttä tai kehitystä. Korrelaation vaihtelu viittaa siihen, että maakohtaiset kulttuurierot sekä yksilön sosioekonomiset piirteet ovat tärkeitä tekijöitä siinä, alkaako ihminen käyttää kannabista ja jatkaako edelleen säännölliseksi käyttäjäksi.
Nuorilla, joilla on vaikeuksia suhteissa vanhempiinsa, jotka viettivät enemmän aikaan kavereidensa seurassa ja joilla on psykologisia ongelmia, on suurempi todennäköisyys kannabiksen käyttöön. Perheen varallisuus oli suhteessa kannabiksen käyttöön yleensä ja kuluneen vuoden aikana tapahtuneeseen käyttöön mutta ei säännölliseen käyttöön. Bruttokansantuote korreloi ainakin kerran tapahtuneeseen käyttöön sekä säännölliseen käyttöön.
Tutkimus ei osoita suoraa syy-seuraussuhdetta lainsäädännön liberalisoinnin ja kannabiksen käytön välillä. Voidaan myös päätellä, että väestön liberaali suhtautuminen aiheuttaa politiikan liberalisoinnin.
Kanadassa tehty tutkimus kertoo mahdollisen muutoksen suuruudesta. Kieltolaista huolimatta Kanadassa on paikoitellen hyvin liberaali asenneilmapiiri. Tuoreen tutkimuksen mukaan 20% kanadalaisista käytti kannabista kuluneen vuoden aikana. Yli 30% vastasi kyllä kysymykseen, aikooko hän käyttää kannabista myös ensi vuonna, jos Kanadan hallitus laillistaa sen.
Kaikkiaan 59% vastanneista kannatti laillistamista eli melkein kaksinkertainen määrä kuin aikoo myös käyttää sitä. Tämä kertoo yhteiskunnan asenteen olevan myönteinen kannabista kohtaan.
Colorado salli kauppojen myyvän kannabista vuoden 2014 alusta, ja tuoreesta nuorisotutkimuksesta saa myös taustaa mahdolliselle muutokselle. Sen mukaan lukioikäisten kannabiksen käyttö on pysynyt vakaana vuodesta 2005. Vuonna 2013 20% lukiolaisista kertoi käyttäneensä kannabista kuluneen kuukauden aikana ja 37% ainakin kerran eläissään. Nämä ovat alle Yhdysvaltain keskiarvojen 23,4% ja 40,7%.
Sen sijaan aikuisten kannabiksen käyttö on kasvanut, mutta se on noudattanut kansallista kehitystä myös niissä osavaltioissa, jotka eivät ole laillistaneet. Vuosina 2011 – 2013 yli 26 vuotiaiden kuluneen kuukauden aikainen kannabiksen käyttö nousi 7,6%:sta 10,1%:iin. Yli 18 vuotiaiden käyttö nousi 10,4%:sta 12,6%:iin. Vuosi kauppojen aukaisemisen jälkeen tehdyssä kyselyssä 13% kertoi kannabiksen käyttönsä vähentyneen, 17% lisääntyneen ja 70% pysyneen samana.
Coloradossa on havaittu myös sen, että kieltolain aikana ihmiset eivät välttämättä kertoneet käytöstään, he vähättelivät sitä eivätkä tutkimukset tavoita kaikkia käyttäjäryhmiä. Tällöin ei voi suoraan päätellä, että käyttö kasvaa laillistamisen myötä jos yhä useampi ihminen on vain valmis tunnustamaan sen. Puhutaan piilevästä kysynnästä, mitä edustaa erityisesti lääkekäyttö ja itselääkintä sekä myös aikuisten ihmisten lisääntynyt käyttö, koska kannabista saa mukavasti kaupasta ilman hankalaa “säätämistä”.
Muutos ei ole pelkästään määrällinen vaan siihen liittyy tärkeitä ympäristön muutoksia, jotka vaikuttavat käytöstä koituvien seurausten laatuun. Käytön lisääntymisestä huolimatta ongelmat eivät kasva samassa suhteessa ja ovat laadultaan erilaisia. Kieltolain voidaan ihan normaalijärjellä päätellä aiheuttavan käyttäjien eristymistä ja traumaa. Nämä lisäävät riippuvuusriskiä sekä muiden psyykisten ongelmien esiintyvyyttä.
Lapsuuden traumat ja kannabisriippuvuus
Kannabiksen laillistamisen vastustaminen perustuu kieltolain yksinkertaistaviin väitteisiin, että tarjonta synnyttää kysyntää ja käyttö aiheuttaa riippuvuutta. Riippuvuuden väitetään olevan aineen kemiallista vaikutusta vaikka suurin osa käyttäjistä ei koe riippuvuutta.
Tutkimukset osoittavat, että lapsuuden traumat ja varsinkin lapsena koettu seksuaalinen hyväksikäyttö altistavat myöhemmällä iällä kannabisriippuvuudelle. Tutkimukset osoittavat, että lapsuuden traumat altistavat myös psykooseille myöhemmällä iällä. Kannabiksen käytöllä pyritään lievittämään kokemusten synnyttämää stressiä ja kielteisiä tunteita.
Keskustelussa on korostettu vahvojen kannabislaatujen päivittäisen käytön osuutta mielenterveysongelmien syntyyn, mutta harvemmin tapahtuva käyttö ja perinteisemmät kannabislaadut voivat aiheuttaa psykooseja jos taustalla on vakavaa lapsuuden aikaista hyväksikäyttöä. Kannabisriippuvuudeksi leimattu käyttö on usein itselääkintää, mikä nostaa esille kieltolain oikeuttamiseksi luodun kielipelin, kontrollipuheen. Esimerkiksi skunkista on yritetty tehdä syntipukkia mielenterveysongelmille, jotta ongelmaisten rankaisemista voitaisiin yhä jatkaa.
Laillistaminen vapauttaa yhteiskunnan resursseja hoitamaan riippuvuuden takana olevia varsinaisia ongelmia, jolloin runsastunut käyttö ei näy väestön lisääntyneenä riippuvuutena. Haasteena onkin asenteellinen ja byrokraattinen muutos rankaisevasta kriminaalivalvonnasta tukevaan ja hoitavaan kansanterveyspolitiikkaan. Laillistamiseen pitää liittää vaikuttava nuorten ongelmia selvittävä ja hoitava ohjelma.
Oikea valvontamalli?
Alkoholin ja tupakan käyttö on kuitenkin laskussa nuorison keskuudessa. Valvottu kaupallinen malli mahdollistaa nuorison kannabiksen käytön rajoittamisen salliessaan vastuullisten aikuisten käyttää sitä ilman kriminaalivalvonnan stressiä. Kannabis on myös todettu haitattomammaksi päihteeksi kuin alkoholi ja tupakka. Näiden kaupallinen valvontamalli sallii kymmenien tuhansien ihmisten ennenaikaisen kuoleman, kun taas kannabiksen ei ole voitu osoittaa aiheuttavan yliannoskuolemia vaikka sen jakelu toteutettaisiinkin valvotun kaupallisen mallin mukaan.
Kieltolain luoma ongelma on ollut uskottavan tiedottamisen puute, koska huumepolitiikkaa on ohjattu asenteilla ja ideologialla. Esimerkin uudenlaisesta kannabispolitiikasta tarjoaa Britannian terveysviraston, NHS, tiedonanto tuoreen tutkimuksen ylitulkinnasta sensaatiolehdistössä. Nämä uutisoivat reippaasti kannabiksen aiheuttavan aivovaurioita. NHS julkaisi 27.11. tiedonannon, jossa väite kumottiin suoraan: ”Tutkimuksesta ei voida päätellä, ovatko havaitut erot kannabiksen käytön seurausta vai ovatko muut tekijät syynä”.
Yhdysvaltain terveysvirasto, NIH, ja sen alainen huumeriippuvuuden tutkimusinstituutti, NIDA, aloittavat laajan perustutkimuksen, jossa seurataan 10 000 nuoren päihdekäytön uraa. Projektiin kuuluu kymmenen erilaista tutkimusta, joihin värvätään 9 – 10 vuotiaita nuoria ennenkuin he ovat aloittaneet päihteiden käytön.
Kannabiksen laillistamisen aiheuttamassa muutoksessa kannattaa ottaa huomioon päihteiden kokonaiskulutus sen sijaan, että tarkastellaan vain kannabiksen käytön kehitystä irrallaan muista päihteistä. Jos alkoholin käyttäjät korvaavat osankin kannabiksella, voi sillä olla myönteinen vaikutus kansanterveydelle.
Lähde: CBC 10.11.2015, PLOS 25.11.2015, TDPF 5.11.2015, Eurekalert 16.11.2015, European Addiction Research 22:2016, Early Intervention Psychiatry 12.11.2015, National Institutes of Health, NHS 27.11.2015
Ovatko kannabiksen kasvattajat valmiita laillistamiseen Kanadassa?
http://www.youtube.com/watch?v=onyKsyOwI7k
