Ihmisten oikeus terveyteen on yksi keskeisiä ihmisoikeuksia. Kannabiksen kriminaalivalvonta perustuu ajatukselle, että lääkinnällisen käytön salliminen lisää myös viihdekäyttöä. Kannabiksen käytön valvonnan pitää perustua loogiseen ajatteluun ja tieteelliseen näyttöön.
YLE uutisoi vuonna 2017 pienen epilepsiaa sairastavan lapsen äidistä, joka myönsi, että
”En ole koskaan ollut huumemyönteinen. Sen takia minun piti todella ottaa selvää asiasta, ennen kuin uskalsin ajatella CBD-hoitoa lapselleni. Nyt olen vakuuttunut, että riskit tämän aineen kanssa ovat paljon pienempiä kuin monen muun epilepsialääkkeen riskit. Lapsellemme annetaan kannabidiolin ohella vahvoja keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, joissa on vaikka mitä sivuvaikutuksia.
”En voi olla varma, pelastaako CBD tämän lapsen. Jos se helpottaa hänen oireitaan tässä todella vakavassa sairaudessa, niin se jo yksinään on asia, mihin mielestäni Suomessa kaikilla sairailla pitäisi olla oikeus.”
Tarvitaan sairaan lapsen äiti kertomaan se, minkä pitäisi olla itsestäänselvyys: oikeus terveyteen on painavampi normi kuin kannabiksen käytön kielto. Kieltolakimme on vain perversoinut ajattelumme, kuten tämä äiti kertoo: hänen pitää lapsensa parasta ajatellessaan ensiksi käydä läpi vaikea pohdinta, että edistääkö hänen lapsensa terveyden pelastaminen huumeiden käyttöä.
YLE:n uutisessa 28.10. kerrotaan agressiivista syöpää sairastavasta Saanasta, joka kertoo pyytäneensä kannabiskipulääkettä: hän käyttäisi sitä mieluummin kuin opiaatteja. Säilyisi toimintakyky ja ajatukset olisivat kirkkaat.
Suomessa se ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Muutaman vuoden takaisessa Lääkärilehdessä todetaan, että näyttöä kannabiksen käytön hyödyistä ei ole tarpeeksi ja vain pieni osa kipupotilaista hyötyy siitä.
– Tiedän, että MS- ja glaukoomapotilaiden on ilmeisesti vähän helpompaa saada kannabista, Saana sanoo.
Lääkärilehden artikkelissa todetaan, että “Laadukkaita kliinisiä tutkimuksia on tehty vähän”. Tilanteeseen on syynä kieltolaki, mistä Lääkärilehti ei kerro.
Sitten artikkeli jatkaa: “Ahdistus on yleensä normaali reaktio kipuun, mutta kroonisilla kipupotilailla esiintyy myös ahdistuneisuushäiriöitä ja enemmän psykiatrisia häiriöitä kuin normaaliväestössä. Tälle potilasryhmälle kannabinoidien käyttö on erityisen ongelmallista, koska tällöin kannabiksella hoidetaan ensisijaisesti ahdistusta ja stressiä, joiden lievittyminen helpottaa myös kivun kokemusta.”
“Kannabinoidien käyttö stressin ja ahdistuksen lievittämiseen lisää kannabiksen jatkuvan tarpeen riskiä ja annosten suurenemista ja myös edistää ja vahvistaa kannabisriippuvuuden kehittymistä.”
Krooninen kipu aiheuttaa myös nukkumisongelmia, mikä on vakava terveydellinen riskitekijä, ja krooninen kipu tarkoittaa jatkuvaa kipua, jolloin riippuvuusongelmasta puhuminen on toissijainen huolenaihe. Jälleen törmäämme kieltolain luomaan ajatusmalliin, jolle ei löydy tieteellistä perustelua ja jossa ihmisen terveys alistetaan ideologialle.
Me tiedämme, että kriminaalivalvonta ei lopeta eikä vähennä kannabiksen käyttöä vaan siihen vaikuttaa aivan eri syyt. Lapsistaan huolehtiville äideille ja potilaille aiheutettu suuri huolenaihe on turha ja jopa vahingollinen.
Looginen ajattelu ja tieteellinen näyttö
Lontoon Imperial Collegen psykiatrian ja psykofarmakologian professori David Nutt kirjoittaa Medical Express tiedejulkaisussa huumeiksi luokiteltujen aineiden kieltolain ja lääketieteellisen tutkimuksen yhteydestä.
“Huumekeskustelu pyrkii keskittymään huumeiden käytön aiheuttamiin haittoihin. Vähälle huomiolle jäänyt aihepiiri koskee lääketieteellisen tutkimuksen ja kliinisen hoidon kehityksen tukahduttamista.
Kieltolain perusoletus, että tiettyjen aineiden lääkekäytön kieltäminen vähentää niiden viihdekäyttöä, on perusteeton, mutta silti tämä väittämä on YK:n ja valtioiden kansallisten lainsäädäntöjen perustana. Tämä kielto koskee useita sellaisia aineita, joilla on todettu olevan lääkinnällistä hyötyä, kuten kannabis ja psykedeelit.
Kannabista pidettiin vuosituhansia lääkkeenä, kunnes 1930-luvulla USA:n painostamana päätettiin poistaa se lääkeluettelosta viihdekäytön rajoittamiseksi. Kuluneiden 80 vuoden aikana kannabista käyttävien lukumäärä on kohonnut ainakin 20-kertaiseksi, mikä osoittaa kiellon perustelut vääriksi.
Itse asiassa kannabista ei ole koskaan ajautunut lääkekäytöstä viihdekäyttöön merkittäviä määriä eikä varmaan tulekaan. Samanlainen kehitys nähtiin kaikkialla länsimaissa, ja silti vain Hollannista löytyi rohkeutta todeta tosiasiat ja pitää kannabis lääkkeenä. Saksa, Belgia ja Espanja ovat hiljakkoin sallineet sen.
Olen vahvasti sitä mieltä, että ne YK:n sopimukset, jotka kieltävät nämä lääkinnälliset hyödyt, edustavat pahinta historian lääketieteen sensuuria, mikä on täysin suhteetonta sopimusten tuottamaan hyötyyn verrattuna.
Kuinka sitten poistamme tämän esteen 1. luokan huumeiden tutkimukselta ja käytöltä kliinisessä hoidossa?
Uskon edistyksen tapahtuvan tieteellisen tutkimuksen ja kliinisten kokeiden kautta. Viime vuosina tutkijat ovat alkaneet kääntää kehityksen suuntaa.
Jännittävien ja vakuuttavien tutkimustulosten valossa kaikkien valtioiden tulisi arvioida uudelleen sokea luottamuksensa YK:n nykyistä huumevalvontaa kohtaan. Huumesota on aiheuttanut enemmän haittaa kuin tuottanut hyötyä, ja se on ollut hyvin haitallista lääketieteelliselle tutkimukselle.
Kaikkien huumeluokituksen lopettamisesta hyötyvien ihmisten pitää painostaa poliitikkojaan muuttamaan kansallisia lakejaan näiden aineiden tutkimuksen tukemiseksi.”
David Nutt on jo useiden vuosien ajan väittänyt, että kieltolaki on pahinta sensuuria, mitä tieteellinen ja lääketieteellinen tutkimus tuntee.
“Eläköön looginen ajattelu ja tieteellinen näyttö!”, Nutt lopettaa kirjoituksensa.
Laillistaminen lisää kannabiksen lääketutkimusta
Tuoreen tutkimuksen mukaan kannabiksen lääkekäytön laillistaminen on lisännyt sen tutkimusta. Tutkijaryhmä vertasi kannabikseen liittyviä tutkimusartikkeleita tiedejulkaisuissa vuosina 2000 – 2017. Tieteellisten artikkeleiden määrä nousi tuona aikana 2,5 kertaiseksi mutta kannabikseen liittyvien artikkeleiden määrä nousi 4,5 kertaiseksi ja sen lääkekäyttöön liittyvien artikkeleiden määrä 9 kertaiseksi. Tutkijat löysivät 29 000 kannabikseen liittyvää julkaisua, joista 3300 käsitteli kannabiksen lääkekäyttöä. Yli 60% näistä oli alkuperäistutkimusta ja useimmin käsitellyt aiheet olivat HIV, krooninen kipu, MS-tauti, pahoinvointi ja epilepsia.
Lääkekannabistutkimusten määrä kääntyi kasvuun erityisesti vuonna 2013. Havaitun kehityslinjan johdosta tutkijat olettavat kannabiksen lääkekäytön kasvavan selvästi lähivuosina.
Lääkekäytön laillistaminen ei ole aiheuttanut kannabiksen käytön lisääntymistä nuorison keskuudessa. Kanadassa kannabiksen käytön piikki nuorten keskuudessa koettiin vuosina 2008 – 2009, jolloin kuluneen vuoden aikana ilmoitettu käyttö nousi 23,7%:iin. Vuosina 2014 – 2015 sama luku oli enää 16,5%.
Jälleen uusi tutkimus osoittaa, että kannabiksen viihde- ja lääkekäytön laillistaminen vähentää opiaattilääkkeiden käyttöä. Vuosina 2011 – 2017 annetun 1,3 miljardin lääkemääräyksen analysointi osoitti, että laillistaminen vähentää sekä potilaalle kirjoitetun lääkityksen määrää että niiden potilaiden määrää, joille kirjoitetaan opioideja.
Kannabiksen käytön kieltoa on perusteltu sillä, että se on haitallista kehittyville aivoille. Tuoreessa tutkimuksessa käytiin läpi aihetta koskevia tutkimuksia, joihin osallistui 2152 kannabiksen käyttäjää ja 6575 verrokkia. Tulokseksi saatiin pieni haitallinen vaikutus, joka kuitenkin hävisi 72 tunnin kuluessa kannabiksen käytön lopettamisen jälkeen. Tämän tutkimuksen mukaan kannabiksen vaikutuksien vakavuutta ja pysyvyyttä nuorille on liioiteltu. Tutkimuksessa pitäisi keskittyä kannabiksen vaikutusten yksilöllisiin eroihin.
Havaitut ongelmat saattavat koskea korkean THC-pitoisuuden lajikkeita katukaupassa. Lääkekäytössä käytettävät lajikkeet sisältävät runsaasti CBD:tä, usein jopa enemmän kuin THC:tä ja tiedetään CBD:n toimivan vastavaikuttajana THC:n psykoaktiivisille vaikutuksille.
Kieltolaki on epäonnistunut pitämään nuoret erossa näistä katulajikkeista, mutta potilaat ovat joutuneet kärsimään sen takia.
Lähde: YLE 24.10.2017, YLE 28.10.2018,
Exploring the association of legalisation status of cannabis with problematic cannabis use and impulsivity in the USA. Drugs in Context. 17.9.2018. PDF.
David Nutt: Opinion: An enlightened approach to ’illegal’ drugs will revolutionise medicine and science. Medical Express 16.10.2018.
Trends in publications in medical cannabis from the year 2000. Population Health Management 6.10.2018.
Trends in cannabis use over time among Canadian youth: 2004–2014. Preventive Medicine January 2019.
The Impact of Cannabis Access Laws on Opioid Prescribing. University of Alabama Legal Studies Research Paper No. 3266629. 18.10.2018.
Association of Cannabis With Cognitive Functioning in Adolescents and Young Adults. A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA June 2018.
David J. Nutt et al. Effects of Schedule I drug laws on neuroscience research and treatment innovation. Nature Reviews Neuroscience (2013).
David Nutt. Illegal Drugs Laws: Clearing a 50-Year-Old Obstacle to Research. PLOS Biology (2015).
CBD ja lasten epilepsia
FDA hyväksyi epidiolex CBD lääkkeen
Kannabis ja syöpä
David Nutt Clinical Cannabis Convention kokouksessa Etelä-Afrikassa 2017
