Kannabispsykoosiuutiset ilmestyvät keväiseen uutisvirtaan kuin leskenlehdet tien pientareelle. Tässä vuoden 2018 keväinen kannabispsykoosijuttu. Niiden hyvää tarkoittavana tarkoituksena on ilmeisesti pitää nuoriso erossa kannabiksesta, mutta tilastotietojen valossa tämä ei ole osoittautunut erityisen onnistuneeksi strategiaksi. Mitä kannabispsykoositutkimuksista voisi oppia?
Vuoden 2019 reefer madness kampanja alkoi maaliskuussa The Lancet lehdessä julkaistusta tutkimuksesta ”The contribution of cannabis use to variation in the incidence of psychotic disorder across Europe”, jonka mukaan 30% – 50% Euroopassa todetuista psykoositapauksista on kannabiksen aiheuttamia ja psykoosiriski kasvaa kannabiksen THC-pitoisuuden kasvaessa.
Tutkimuksen tekijät sanovat tutkimuksensa osoittavan selvän syy-seuraussuhteen kannabiksen vahvuuden ja psykoosien kokemisen välillä.
Tutkimuksessa toisaalta todetaan tämä kausaalisuhde annettuna: “Assuming causality, we calculated the population attributable fractions (PAFs) for the patterns of cannabis use associated with the highest odds of psychosis and the correlation between such patterns and the incidence rates for psychotic disorder across the study sites.”
Eli Marta Di Fortin johtama tutkijaryhmä olettaa etukäteen kannabiksen käytön ja psykoosien kokemisen välillä vallitsevan kausaalisuhteen. Kyseessä ei ole hypoteesin testaaminen vaan etukäteisoletuksen vahvistaminen.
YLE uutisoi 20.3.2019, että kannabis jopa viisinkertaistaa psykoosiriskin. Tosin YLE ei kerro, mikä se riskikerroin on kannabiksella tai ilman.
Helsingin Sanomat uutisoi 21.3.2019, että “Jos skunkia ja muita voimakkaita kannabislajikkeita ei olisi markkinoilla, ensimmäiset psykoosit vähenisivät Lontoossa kolmanneksen ja Amsterdamissa peräti peräti puoleen”.
Kansainväliset huumehaukat pitävät tätä tärkeänä vasta-argumenttina kannabiksen laillistamista vastaan.
Asiantuntijapalautetta psykoositutkimukseen
Tieteelliseen tutkimukseen kuuluu myös vertaisarviointi eli muun tutkijakunnan antama palaute. Science Media Center julkaisi neljän tutkijan antamaa palautetta. Tohtori Amir Englund varoittaa siitä, että tällaisella tutkimuksella ei voida osoittaa kausaalisuhdetta eli aiheuttaako kannabis psykooseja vai käyttävätkö psykooseja kokevat muita enemmän kannabista. Englundin mielestä pitäisi ottaa ohjenuoraksi huonompi vaihtoehto ja rajoittaa vahvojen kannabislajikkeiden tarjontaa.
Kannabiksen vahvuus on noussut kieltolain aikana ja jatkaa edelleen nousuaan. Hyvä huumestrategia ohjaa nuoria ja ongelmaisia hoitoon, ei kriminalisoi heitä, toteaa Englund.
Professori David Nutt nostaa esille sen, että tutkimusten mukaan korkean THC-pitoisuuden kannabis aiheuttaa psykoosin kaltaisia oireita muuten terveillä ihmisillä. Siksi monet todetuista psykoositapauksista ovatkin kannabiksen aiheuttamia psykoosin kaltaisia oireita eikä skitsofrenian oireita. Psykoosidiagnoosin saaneiden hoitotuloksia ei voida todentaa tästä tutkimuksesta – yleensä kannabiksen aiheuttamassa psykoosissa on paljon lievempi oireisto kuin skitsofreniassa – mutta tästä tutkimustiedosta ei voida vetää sellaista johtopäätöstä, että kannabis aiheuttaa skitsofreniaa.
Tohtori Adrian James summaa kritiikin, että tunnettujen riskien valossa hyvä huumestrategia keskittyy ehkäisemään ja vähentämään haittoja eikä seulomaan ihmisiä rikosvalvontajärjestelmään.
Huumepoliisi, psykoosi ja skitsofrenia
Huumepoliisin edustajat vetävät turhat mutkat suoriksi ja väittävät kannabiksen aiheuttavan skitsofreniaa.
Ylikomisario Juha Joutsenlahti Lounais-Suomen poliisilaitokselta esittää Satakunnan Kansassa yhteenvetonsa kannabistutkimuksesta
“Rasvaliukoinen kannabis tarttuu aivokudoksiin ja elimistöön samalla tavalla kuin se tarttuu viemäriputkien seinämiin. Se lamaa ajatuksenvirtaa, passivoi sekä aiheuttaa paniikkikohtauksia, ahdistusta ja masennusta. Pahimmillaan kannabis sairastuttaa skitsofreniaan tai muihin vakaviin mielialahäiriöihin.
Tupakkalainsäädännön kiristyessä, on samaan aikaan käyty keskustelua kannabiksen laillistamisesta – molemmat asiat jakavat ihmisiä voimakkaasti. Sarkastisesti voisi pohtia: kumpi on pahempi, keuhkosyöpä vai skitsofrenia? Kannabista polttamalla voi saada molemmat.”
Kokoomuksen poliisikansanedustaja Veera Ruoho on yrittänyt profiloitua kannabiksen vastustajana. Veera Ruoho profiloitui myös kevään eduskuntavaaleissa blaastaamalla Verkkouutisissa kannabiksesta. Hänen mielestään huumeasenteet ovat muuttuneet vaarallisesti.
“Hän huomauttaa, että myös mietoja huumeita säännöllisesti käyttävien nuorten elämänhallinta heikkenee, opinnot jäävät usein kesken ja syrjäytymisvaara työelämän ulkopuolelle on selvä.
– Apatia ja mielenterveysongelmat lisääntyvät ja on muistettava, että kannabispsykoosissa on tehty itsemurhia, Ruoho sanoo.”
Ruohon kannanotto sai kriittistä palautetta ja hän jatkoi kommenttiosiossa:
“Tiesin, että eräs taho taas pillastuu ja haukkuu monin eri tavoin. Sosiaalisen median sijaan toivon, että kohtaatte niitä vanhempia, jotka ovat menettäneet lapsensa huumeille. Saattaneet lapsensa hautaan. Vaarattomia huumeita ei ole. Tänä päivänä on koukussa sellaisiakin lapsia, jotka aiemmassa ilmapiirissä eivät olisi edes ajatelleet, saati uskaltaneet, kokeilevansa ”vaaratonta pössyttelyä”. Haukkujille tiedoksi, niitäkin on paljon, jotka kiittelivät A-talk esiintymistäni suoraselkäisesti huumeita vastaan. Tutkija tutkii papereita, mutta poliisi, lääkäri ja pahimmissa tapauksissa pappikin näkevät seuraukset käytännössä.”
Veera Ruoho väitti vuosi sitten A-talk ohjelmassa THL:n professorille, että jos rankaiseva huumepolitiikka pelastaa yhdenkin ihmisen hengen, niin se on tärkeä.
Veera Ruoho on esimerkki poliisikulttuurin tiedetalibanismista, että tutkijoiden paperit eivät merkitse mitään, koska minä olen nähnyt omin silmin!
Kannabispsykoosi elää myös lehtikirjoittelussa. Iltalehti kirjoitti 20.4. poikansa itsemurhaa työstävästä isästä.
“Janne oli sairastunut edelliskesänä kannabispsykoosiin, jota seurasi syvä masennus. Alle kolmikymppinen mies oli ollut aiemmin tahdonvastaisessa hoidossa, mutta halusi nyt itsekin päästä sairaalaan.”
Tämä kahden lauseen tapauskuvaus kertoo jostakin perustavampaa laatua olevasta ongelmasta kuin kannabispsykoosista.
Poliisin ja toimittajien huumetietolähde IHRY julkaisi Kannabisvihkon, jossa todetaan ilman mitään lähdeviitteitä:
“Tutkimusten mukaan kannabiksen tapakäyttäjien riski sairastua skitsofreniaan on kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön.”
Kannabisvihko jatkaa:
“Kannabis voi aiheuttaa myös psykoosioireita.”
Tämä on eri asia kuin skitsofrenia. IHRY:n vihkossa mainitaan sana psykoosi 11 kertaa. Trauma ei esiinny kertaakaan.
Trauma, psykoosi ja skitsofrenia
Kannabiksen käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia mielenterveysongelmista kärsivälle ihmiselle. Kannabiksen aiheuttaman skitsofrenian tai psykoosin riski on kuitenkin havaittu niin pieneksi, että yhteiskunnan pitäisi pystyä estämään yli 20 000 nuoren kannabiksen käytön ehkäistäkseen yhden skitsofrenia- tai psykoosipotilaan, mahdollisesti. Britanniassa tehdyssä koko väestön tietoihin perustuvassa tutkimuksessa havaittiin, ettei skitsofrenian esiintyvyydessä ole havaittu mitään muutoksia vuosina 1996 – 2005.
Tutkijat voivat havaita kahden ilmiön välillä yhteyden eli korrelaation, mutta se on eri asia kuin kausaatio eli toinen ilmiö aiheuttaa toisen. Ilmiöillä voi olla myös muita korrelaatioita, jotka ovat vahvempia kuin tutkittava. Tutkimustieto alkaa olla selkeä sen suhteen, että lapsena ja nuorena koettu traumaattinen kokemus vaikuttaa mielenterveyteen myöhemmällä iällä. Tutkijat arvioivat, että jopa yli puolet psykoosipotilaista ei olisi sairastunut ilman traumaattisia kokemuksia.
Yhteys myös voimistuu, mitä enemmän kokemuksia on ja mitä pitempään ne kestävät. Tästä yhteydestä voidaan puhua jo kausaationa eikä pelkkänä korrelaationa. Tutkijat arvioivat, että tässä aineistossa 25–60 prosenttia psykoosipotilaista ei olisi sairastunut ilman traumaattisia kokemuksia, kuten fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, kiusaamista tai emotionaalista laiminlyöntiä.
Tiedetään, että psykiatriset potilaat käyttävät kaikkia päihteitä enemmän kuin muu väestö. Täten tutkimustulos, että ensimmäisen psykoosidiagnoosin saaneet käyttävät enemmän kannabista kuin muu väestö, ei ole yllättävä uusi tulos. Se ei ole todiste syy-seuraussuhteesta. Tämä vaikutus voi tulla siitä, että psykiatriset potilaat lääkitsevät itseään muuta väestöä enemmän kannabiksella. Tämä suhde voi syntyä siitä, että psykooseille alttiit ihmiset ovat myös alttiimpia kannabiksen käytölle. Tämä olettamus on saanut paljon tukea tutkijoilta.
The Lancet lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset perustuvat tutkittavien omiin ilmoituksiin, eikä tekijöillä ollut mitään keinoa varmistaa käytetyn kannabiksen vahvuutta. Kannabiksen vahvuus on vaihdellut vuosikymmenien mittaan eikä sillä ole ollut mitään vaikutusta skitsofrenian esiintyvyyteen. Tämä on ollut yleensäkin kannabispsykoosiväitteiden heikko kohta.
Amsterdamissa vierailee vuosittain joukottain kokemattomia nuoria hakemassa elämänsä ensimmäistä kannabiskokemusta. Monet heistä hankkivat itselleen ikävän kokemuksen polttamalla ensimmäisenä kokonaisen valmiiksi käärityn jointin kuin tavallisen tupakan. Mittaako The Lancet lehden tutkimus tätä vai hollantilaisten kasvanutta psykoosiriskiä?
Tutkittavat ovat hankkineet kannabiksensa laittomilta markkinoilta. Tutkimus tukee sitä, että kannabiksen myymiselle pitää asettaa ikärajat nuorison suojelemiseksi päihteiden käytöltä ja kannabiksen laatua pitää tarkkailla niin, että ostaja voi tietää, millaista kannabista hän käyttää. Laittomilla markkinoilla tätä ei voida taata.
Kieltolaki on luonut sekä “skunkit” että synteettiset kannabinoidit. Tutkimus laittomilla kannabismarkkinoilla vuosina 2006 – 2016 testatuista kannabisnäytteistä kertoo, että kannabiksen THC-pitoisuus ja hinta ovat nousseet, mutta niin, että kuluttaja saa eurolleen parempaa vastinetta kuin aikaisemmin. Erityisesti Eurooppaan salakuljetetun hasiksen THC-pitoisuus on noussut Marokon hasiksentuottajien vaihdettua maatiaislajikkeet uusiin hybrideihin ja tehostettua tuotantomenetelmiä. Pohjois-Amerikan kokemukset kertovat, että kannabis vahvenee laillisillakin kannabismarkkinoilla.
Tässä tutkimuksessa ei selvitetty kannabistuotteiden CBD-pitoisuuksia. Tutkimusten ja käyttäjien kokemuksien mukaan CBD tasapainottaa THC:n psykoaktiivisia vaikutuksia, jotka voivat tuntua psykoottisilta. CBD-pitoinen ns. kevytkannabis on uusi kannabisbuumi, joka näkyy jo Etelä- ja Keski-Euroopassa eli niissä maissa, joissa kannabispolitiikka on muutenkin liberaalimpaa. Tämä ei ole viranomaisten haittoja vähentävää politiikkaa, vaan osoitus siitä, että kannabismarkkinoilla on tietoisia kuluttajia. Netissä voi käydä tutustumassa nykyaikaisen siemenpankin luetteloihin ja huomata, kuinka paljon CBD-lajikkeita on nykyään tarjolla.
Kun kuluttaja voi tehdä tietoisen valinnan laillisilla ja valvotuilla markkinoilla, kannabiksen käyttö muuttuu entistä turvallisemmaksi.
Mitä voimme oppia tästä?
YK:n huumekokouksessa maaliskuussa hyväksyttiin uusi huumeohjelma vuosille 2019 – 2029. Sen keskeiset tavoitteet ovat kestävä kehitys, ihmisoikeuksien toteutuminen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva huumepolitiikka.
Kahden raiteen huumepolitiikkaamme pidetään huumevalvontaviranomaisten keskuudessa onnistuneena. Vuosittaiset kannabispsykoosikampanjat osoittavat, että ns. huumeiden vastaiset tahot, kuten IHRY ja huumepoliisi, eivät anna paljon arvoa tieteellisen tutkimuksen tuloksille. Päinvastoin ne pyrkivät jatkamaan vuosikymmeniä harrastamaansa pelottelutaktiikkaa, joka ei ole tuottanut toivottua tulosta, jos se on nuorison pitäminen erossa kannabiksen käytöstä. Tällä politiikkalla on ollut muita seurauksia.
Suomi kuuluu Euroopassa korkean huumekuolleisuuden maihin Ruotsin ohella. Suomessa ja Ruotsissa huumekuolleisuus on alkoholin ja lääkeaineiden sekakäyttöä. Ruotsissa vuosina 2012 – 2017 unilääke Zopiklon aiheutti eniten lääkeaine- ja huumekuolemiksi luokiteltuja kuolemantapauksia.
Suomessa syntyy vuosittain satoja alkoholin vaurioittamia lapsia, jotka joutuvat kärsimään koko loppuikänsä vakavista kohdussa saaduista vammoista. Tämä ei huoleta huumepoliisia eikä IHRY:ä, jotka ovat valinneet kannabiksen kampanjointinsa kohteeksi.
Ruohon logiikan mukaan on sama, jos satoja ihmisiä kuolee ja vammautuu, kunhan yksi saadaan pelastettua. Tämä on kahden raiteen huumepolitiikan hinta, joka meidän pitää maksaa huumepoliisin ja poliitikkojen mielestä. Suomen huumepoliisin linja on aiheuttanut sen, ettei suomalainen huumepolitiikka täytä YK:n uuden huumeohjelman asettamia ihmisoikeuksien toteutumisen, kestävästä kehityksen eikä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan huumepolitiikan tavoitteita.
Ilman mitään sarkasmia voidaan sanoa, että huumepoliisi on epäluotettavin viranomainen suojelemaan nuorisoa päihteiltä, kuten Aarnio-keissi on niin hyvin demonstroinut.
Veera Ruoho ei tullut uudelleen valituksi eduskuntaan hänen julkisesta kannabisöyhötyksestään huolimatta. Tämä lähettää muille poliitikoille viestin, että IHRY:n kannabisvastaisten teesien blaastaamisella ei enää pärjää politiikassa!
Tusky seuraa prosessia. Voit liittyä jäseneksi tai antaa muuten tukesi: FI92 5491 0220 1491 86
Lähde: Marta Di Forti et al. : The contribution of cannabis use to variation in the incidence of psychotic disorder across Europe (EU-GEI): a multicentre case-control study. The Lancet 19.3.2019.
Expert reaction to daily cannabis use, potency and psychosis. Science Media Center 19.3.2019.
YLE 20.3.2019,
Helsingin Sanomat 21.3.2019, Drugnews 20.3.2019, Satakunnan Kansa 22.3.2019,
Verkkouutiset 29.3.2019, Iltalehti 20.4.2019, IHRY: Kannabisvihko,
Assessing the impact of cannabis use on trends in diagnosed schizophrenia in the United Kingdom from 1996 to 2005. Schizophrenia Research 2009.
Cannabis, psychosis and schizophrenia: unravelling a complex interaction. Addiction 16 April 2017.
If cannabis caused schizophrenia—how many cannabis users may need to be prevented in order to prevent one case of schizophrenia? England and Wales calculations. Addiction 9.10.2009.
HS 17.12.2019,
Association of Trauma Type, Age of Exposure, and Frequency in Childhood and Adolescence With Psychotic Experiences in Early Adulthood. JAMA Psychiatry January 2019.
Increasing potency and price of cannabis in Europe, 2006–16. Addiction 29.12.2018.
CBD reduces impairment caused by cannabis. Medicalxpress 24.4.2019
Kannabiksen haittoja mielenterveydelle ei pidä liioitella eikä vähätellä. Stressi ja syrjäytyminen ovat tärkeitä osatekijöitä kannabispsykoosin kehittymisessä.
