2020 Uutiset

Kanada vuosi laillistamisen jälkeen osa 2

Kanadan kannabiksen laillistamisprojektissa tapahtui ensimmäisen vuoden aikana kaksi merkittävää asiaa: kannabiksen käyttö ei vastoin pahimpia pelkoja yleistynytkään alaikäisten keskuudessa ja vastoin parhaita odotuksia kannabisosakkeiden arvo romahti. Käyttö yleistyi varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä, mutta vakiintuneita laittomia markkinoita onkin vaikeampi muuttaa laillisiksi kuin haaveiltiin. Kieltolakiajoilta perityn paranoian leimaamat tiukat valvontamääräykset ovat hidastaneet laillisten markkinoiden kehitystä ja kieltolain aikana syrjäytettyjen rehabilisoimista takaisin yhteiskuntaan. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon tulee olla laillistamisprosessissa tärkeämpiä tavoitteita kuin osakkeiden hinta.

Tusky julkaisi vuonna 2018 raportin Kanadasta laillistamisen kynnyksellä ja lokakuussa 2019 katsauksen ensimmäisen vuoden kokemuksiin.

Kannabiksen käytön kehitys

Vuoden 2020 alussa julkaistu tilastokatsaus osoittaa, ettei kanadalainen nuoriso käytä kannabista aiempaa enempää, mikä on yhtenevä Coloradon kokemusten kanssa.

Vuonna 2019 yli 5,1 miljoonaa eli 16,8% yli 15 vuotiaista kanadalaisista kertoi käyttäneensä kannabista kuluneiden kolmen kuukauden aikana. Tämä on selvä nousu laillistamista edeltävän vuoden 2018 luvuista, jolloin 4,5 miljoonaa eli 14,9% ilmoitti käyttäneensä kannabista kuluneiden kolmen kuukauden aikana.

Kolmasosa, 33,3%, 18 – 24 vuotiaista ilmoitti käyttäneensä käyttäneensä kannabista kuluneiden kolmen kuukauden aikana vuonna 2019, mikä ei ole noussut laillistamista edeltävältä ajalta ja ylittää kaikkien muiden ikäryhmien käytön yleisyyden. Kannabiksen käyttö on edelleen yleisempää miehillä kuin naisilla.

Vuosina 2018 – 2019 kannabiksen käyttö kasvoi ja erityisesti yli 25 vuotiaiden keskuudessa (13.1% – 15.5%) sekä miesten keskuudessa (17.5% – 20.3%). Käyttö 15 – 24 vuotiaiden (27.6% – 26.4%) ja naisten (12.3% – 13.4%) keskuudessa pysyi samalla tasolla. Kannabiksen käyttö laski 15 – 17 vuotiaiden keskuudessa (19.8% – 10.4%).

Päivittäin tai liki päivittäin käyttävät: Vuonna 2019 keskimäärin 6,0% yli 15 vuotiaista kanadalaisista ilmoitti käyttävänsä kannabista liki päivittäin, useimmiten mies ja 18 – 44 vuotias. Yli 65 vuotiaista 2,6% käytti kannabista vuonna 2019 liki päivittäin, ja tämä ikäryhmä on ainoa, jonka keskuudessa liki päivittäin käyttö kasvoi.

Vuonna 2019 29,4% kannabiksen käyttäjistä hankki kannabiksensa laillisista lähteistä, mikä on kolme kertaa enemmän kuin ennen laillistamista, 10,7%, jolloin vain lääkekäyttö oli laillista.

Monet hankkivat kannabiksensa useista lähteistä. Kun lasketaan yhteen myös ne, jotka hankkivat ainakin osan kannabiksesta laillisista lähteistä, hankki 52% kannabiksen käyttäjistä ainakin osan kannabiksestaan laillisesti.

Yhteenvetona Kanadan hallituksen tilastokatsaus 2020 alusta toteaa:

Kannabiksen tuotantoa, jakelua, myyntiä ja kulutusta valvova järjestelmä kehittyy jatkuvasti. Laillistamisen ensimmäisenä vuotena kannabiksen käyttöön liittyvä käyttäytyminen muuttui vain hieman, mutta mahdollisesti hyvinkin tärkeitä muutoksia tulee voimaan vuoden 2020 alusta, jolloin alkaa aiempaa vahvempien sekä syötävien tuotteiden laillinen myynti. Provinsseissa tehdään myös suuria muutoksia kun esimerkiksi Ontario lisää saatavuutta poistamalla kauppojen lukumäärän rajoitukset ja New Brunswick yksityistää aiemmin julkisessa valvonnassa olevat myyntipisteet. Quebec puolestaan nostaa laillisen ikärajan 18:sta 21:een vuonna 2020.

Uuden kannabislain todellisia vaikutuksia voidaan arvioida myöhemmin kunhan vähittäismyynti on kehittynyt.

Ensimmäinen vuosi tuntemattomilla vesillä

Brittiläinen huumepolitiikan ajatushautomo Transform kehottaa raportissaan “Cannabis legalisation in Canada – One year on” kaikkia edistysmielisiä hallituksia ottamaan oppia Kanadan laillistamisen onnistumisista ja epäonnistumisista.

Lokakuussa 2018 toteutetun kannabiskaupan laillistamisen jälkeen on Kanadassa suoritettu kaksi kyselytutkimusta kannabiksen käytön kehityksestä. Näiden ja aikaisempien tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö yleistyi vuosista 2012-13 alkaen eli 4 – 5 vuotta ennen laillisten markkinoiden avautumista kaikissa ikäluokissa paitsi 15 – 17 vuotiaiden keskuudessa. Tässä on mukana kannabiksen lääke- ja viihdekäyttäjät.

Vuoden 2018 lopulla vajaa puolet vastanneista ilmoitti käyttävänsä kannabista vain viihdemielessä. Kuitenkin yli puolella heistä, jotka ilmoittivat käyttävänsä kannabista vain lääkinnällisesti, ei ollut laillista lupaa siihen, mikä tarkoitti sitä, että he joutuivat ostamaan kannabiksen laittomilta markkinoilta ennen lokakuuta 2018.

Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö on pysynyt samalla tasolla lainuudistuksen jälkeen. Vuoden 2019 alussa käyttö lisääntyi hieman, mutta myöhemmin tasaantui lokakuuta 2018 edeltävälle tasolle. Näyttää siltä, että kannabista ennen laillistamista käyttäneet ovat alkaneet käyttämään enemmän kuin ennen. Satunnaiskäyttäjien määrä nousi hieman vuoden 2019 alussa verrattuna vuoden 2018 alkuun. “Pari kertaa” viimeisten kolmen kuukauden aikana käyttäneiden osuus nousi 4,3%:sta 5,8%:iin. Viikottain käyttävien osuus nousi 2,4%:sta 3,6%:iin.

Käytön nousua voi selittää uutuuden viehätys sekä kyselyihin vastaamisen rehellisyyden nousu laillistamisen jälkeen. Pitemmän aikavälin seuranta antaa tästä selkeämmän kuvan.

Käyttäjien ikärakenne

Ensi kertaa kannabista käyttäneiden määrä kaksinkertaistui vuoden 2019 alussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen ennen laillistamista eli 327 000 käyttäjästä 646 000 käyttäjään. Tämä muodostaa 12% kaikista käyttäjistä, ja mielenkiintoista on se, että yli puolet näistä ensikertalaisista on yli 45 vuotiaita.

Toisin sanoen viidesosa yli 45 vuotiaista käyttäjistä oli ensikertalaisia vuoden 2019 alussa. Itse ilmoitettuihin lukuihin ennen ja jälkeen laillistamisen tulee suhtautua varauksella. Kuitenkin voidaan arvioida, että vastikään laillistetun kannabiksen uutuudenviehätys ja saatavuuden helppous rohkaisi tässä ikäryhmässä yhä useampia kokeilemaan laillistamisen ensi kuukausina.

Kannabiksen käytön kasvua 15 – 24 vuotiaiden keskuudessa vuoden 2019 alussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen käytettiin joissakin tiedotusvälineissä merkkinä siitä, että laillistaminen lisää käyttöä nuorten keskuudessa. Kannabiksen käyttö nuorten keskuudessa oli kuitenkin laskussa vuoden 2018 lopun tasosta, ja laski edelleen vuoden 2019 loppua kohti yleisen käytön vähenemisen mukana. Tämä yksityiskohta korostaa sitä, että tiedot ovat lyhyeltä ajanjaksolta ja on ennenaikaista tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Muutoksen hitaus

Muutos laittomilta markkinoilta laillisesti valvotuille markkinoille on ollut hitaampaa kuin monet olettivat tai toivoivat, vaikka hyvin merkittävä osuus kannabista käyttävistä on ilmaissut halunsa vaihtaa laillisiin myyntikanaviin.

Viranomaisten mukaan laillisen kuivatun kannabiskukinnon myynti viisinkertaistui vuodessa heinäkuusta 2018, jolloin kannabista sai ostaa vain lääkkeeksi. Kannabisöljyn myynti kaksinkertaistui samana aikana. Itse asiassa lääkekannabiksen myynti hieman laski samana aikana, mikä kertoo siitä, että jotkin potilaista siirtyivät viihdekannabismarkkinoille, missä ei tarvitse käydä mitään paperisotaa.

Koska emme tiedä laittomien markkinoiden oikeaa kokoa kyselytutkimuksien heikkouksien takia, on hyvin vaikeaa arvioida sitä, kuinka suurta osaa markkinoista laillinen jakelu palvelee. Lisäksi jo ennen laillistamista oli useita kauppoja, jotka myivät lääkekannabista laittomasti mutta osittain sormien läpi katsomalla. Tämä hämärä jako laillisten, semi-laillisten, harmaan alueen, informaalisten mutta suvaittujen ja laittomien kannabiskauppojen välillä on luonut sekaannusta, mikä sitten näkyy kyselytutkimuksien vastauksissa. Laillisten markkinoiden myynti on helppo mitata virallisesta tilastosta (9747 kg kuivattua kannabiskukintoa ja 5558 litraa kannabisöljyä heinäkuussa 2019) kun taas semi-laillisen ja laittoman myynnin arviointi on paljon vaikeampaa.

Laittomilta markkinoilta kannabiksensa hankkineiden osuus laski vuosina 2018 – 2019 51%:sta 38%:iin. Brockin yliopiston tutkija Michael Armstrong arvioi laillisen myynnin viihde- ja lääkekäyttöön muodostavan vasta kolmasosan kokonaismarkkinoista. Hänen suosituksensa Kanadan hallitukselle on kannabiksen vähittäismyyntihintojen laskeminen.

Elokuussa 2019 laillisen kannabiksen myynti kasvoi 12%. Kuivatun kannabiskukinnon myynti nousi 10% 12917 kiloon ja öljyn myynti 14% 11705 litraan. Öljyn myynnin nousu johtui lääkemyynnin noususta, mikä oli ollut laskusuunnassa kahden edellisen kuukauden aikana.

Kasvun takaamiseksi Ontarion ja Quebecin pitää lisätä kauppojen lukumäärää. Liittovaltion ja paikallishallinnon pitää yksinkertaistaa liikevaihtoveroa, jotta laillisten tuotteiden jälleenmyyjät voisivat myydä laittomien markkinoiden hintatasolla.

Luvut osoittavat viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen myynnin ylittävän lääkekäyttöön tarkoitetun kannabiksen myynnin. Vuoden 2018 lokakuussa myynti lääke- ja viihdekäyttöön olivat tasoissa, mutta vuoden 2019 elokuuhun mennessä myynti viihdekäyttöön oli jo 2,5 kertainen lääkekäyttöön verrattuna.

Kannabiksen käyttäjien siirtyminen laillisille markkinoille on joillakin alueilla hitaampaa kuin muilla. Provinssien ja territorioiden erilaisten valvontamallien tilkkutäkki on käytännössä aiheuttanut laillistamisen täytäntöönpanoon vaihtelevaa aikataulua.

Albertassa ja New Brunswickissa laillista kannabista on myyty henkilöä kohti neljä kertaa enemmän kuin Brittiläisessä Kolumbiassa, jossa lailliset kaupat ovat saaneet lupia hyvin hitaasti ja jossa on laajat “harmaat markkinat”.

Myös Ontariossa on luotu laillista jälleenmyyntiä hyvin hitaasti, ja siellä myyntilupia myönnettiin arpomalla, mikä on aiheuttanut ongelmia, kuten tarjonnan jäämistä kysynnän jalkoihin. Albertassa on toiminnassa jo 300 jälleenmyyntipistettä.

Toistaiseksi ei ole ollut riittävästi työntötekijöitä, jotka rohkaisisivat niitä käyttäjiä, joilla on jo hyvät saantikanavat, siirtymään laillisille markkinoille. Kannabis on edelleen halvempaa laittomilla markkinoilla. Vuoden 2019 loppupuolelta saatujen tietojen mukaan laillisen kannabiksen keskimääräinen hintataso oli 10,23 $ ja laittoman 5,59 $. Sekä laillisen että laittoman kannabiksen hintataso näyttäisi olevan lievässä laskussa.

On myös arveltu, että laillisten markkinoiden hidas alku on seurausta tiukasta valvonnasta, mikä on rajoittanut laillisten liikkeenharjoittajien kykyä houkutella kuluttajia pois vakiintuneilta ja luotettavilta laittomien markkinoiden myyjiltä. Tuotekehittelyn ja pakkaamisen tiukkoja säädöksiä on kiitelty kansanterveyden näkökulmasta, mutta on myös arvosteltu sitä, että alkoholimainonnan ollessa edelleen runsasta, ovat tiukat kannabisäädökset tehneet laillisesta kannabiksesta näkymättömämmän kuin alkoholi.

Uusien markkinoiden dynamiikka on useiden monimuotoisten tekijöiden seurausta, kuten kulttuuriset ja taloudelliset tekijät, jotka vaikuttavat politiikan ja lainsäädännön ulkopuolella. On vielä työlästä koota kokonaisnäkemystä muutoksen aiheuttajista. Voidaan kuitenkin sanoa, että laillisen tarjonnan lisääntyminen ja lailliseen toimintaan liittyvien lainsäädännöllisten esteiden ja stigman poistaminen ovat tärkeitä tekijöitä laillistamisen jälkeisessä käytön lisääntymisessä, mutta on myös muita samaan suuntaan vaikuttaneita muuttujia.

Laillistamisen luoma uutuudenviehätys, laaja mediahuomio ja julkisuus ovat varmaan rohkaisseet joitakin kokeilemaan kannabiksen viihdekäyttöä vaikkakin tämä on yleensä lyhytaikainen vaihe.

Toinen tekijä on se, että ihmiset ilmoittavat paljon luotettavammin kannabiksen viihdekäytöstään, koska se ei ole enää laitonta. Tällaisten vaikutusten kvantifiointi on vaikeaa.

Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus – mitä me opimme?

Uuden kannabislain oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden takaavat elementit olivat riittämättömiä ja tulivat ikäänkuin jälkijunassa lainsäädäntöprosessiin. Alkuperäisessä laissa ei käsitelty tuhansien kriminaalirekisterimerkinnän saaneiden kanadalaisten ongelmaa. Rikosrekisterimerkinnän poistamisesta vaadittiin 631$ hakemusmaksu ja prosessi vei kymmenen vuotta.

Laillistamisen jälkeen säädettiin uusi laki, Bill C-93, jolla yritetään korjata rekisterimerkinnän poistamisprosessin ongelmat. Bill C-93 tuli voimaan kesäkuussa 2019, mutta yli 500 000:lla kanadalaisella on edelleen rekisterimerkintä sellaisista teoista, jotka ovat nyt laillisia, sekä kärsittyjen tuomioiden aiheuttama yhteiskunnallinen stigma.

Kaupallistuminen ja Big Cannabis

Kanadan mallia on arvosteltu siitä, että siinä luodaan esteitä pienyrittäjille ja suositaan niitä suuryrityksiä, jotka hallitsevat markkinoita tällä hetkellä. Laissa on eritasoisia lisenssiluokkia, kuten mm. mikro-kasvatus, jonka toivottiin avaavan markkinat pientuottajille. Liittovaltio kuitenkin ilmoitti, että luvanhakijoilla pitää olla tuotantotilat valmiina, mikä karsii jo hakuvaiheessa ne, joilla ei ole varaa tulla hylätyksi.

Tämän takia kehittyviä laillisia markkinoita hallitsee pieni joukko suuryrityksiä, mikä aiheuttaa monopoliriskin. Yrityskaappausten dynamiikka ja sen kaltaiset politiikan tekemisprosessin häiriöt (joita on saatu nähdä tupakka- ja alkoholiteollisuudessa) ovat merkittävä huolenaihe, eikä sitä lainkaan vähennä se, että tupakka- ja alkoholiyhtiöt ovat sijoittaneet Kanadan kannabissektoriin.

Miljardien arvoisten kannabisyhtiöiden kehittyminen on nostanut syytöksiä kyseenalaisesta toiminnasta alhaisen tulotason maiden kehittyvillä kannabismarkkinoilla. Kolumbiassa kanadalaiset yritykset vastaavat 85%:sta lääkekannabismarkkinoiden sijoituksista. Paikalliset maanviljelijät ovat nostaneet esille ympäristönsuojeluun liittyvät ongelmat, mutta heitä ei kuunnella päätöksenteossa. Kanadalaiset riskisijoittajat toimivat Meksikossa, Jamaikalla, Lesothossa ja muiden maiden kehittyvillä kannabismarkkinoilla.

Tämä ei ole itsessään lainsäädännön vika, eikä kanadalaisten yrityksien kehittyvien talouksien hyväksikäyttö ole mitenkään uutta, jos otetaan esimerkiksi kaivosteollisuus. Tällä asialla on suuri merkitys kansainväliselle yhteisölle, kuinka se haluaa tulevaisuudessa rakentaa kannabismarkkinansa, kuinka suojellaan perinteisiä kannabiksen kasvatusyhteisöjä ja kuinka taataan reilun kaupan ja kestävän kehityksen toteutuminen.

Näissä asioissa on paljon opittavaa. Ensimmäisenä G7 taloutena Kanada on lähtenyt tuntemattomille vesille laillistaessaan ja valvoessaan kannabismarkkinoita. Kanada laillisti kannabiskaupan kansanterveydellisten periaatteiden nojalla ja sitoutui kehittämään kannabispolitiikkaansa tutkimusnäyttöön perustuen. Kanadan ja sen esimerkkiä noudattavien valtioiden tulee ottaa oppia menestyksistä ja epäonnistumisista prosessin kaikilla tasoilla ja taata politiikan kehittäminen myönteisiä tuloksia tuottavaan suuntaan.

Tilanteen seuraaminen, kokemusten ja parhaiden toimintatapojen jakaminen hallinnon eri toimijoiden ja muiden edistysmielisten valtioiden kesken ovat oleellinen osa toimivan politiikan uudistamisessa.

Laillistaminen siirtymävaiheessa

Huumepolitiikkaan erikoistunut freelancetoimittaja Mike Power arvioi 5. huhtikuuta The Guardian lehdessä julkaistussa artikkelissa, ettei kaikkien ongelmien edessä pidä hukata oleellista totuutta eli sitä, että kanadalaisia ei voi enää pidättää ja vangita kannabiksen kasvatuksen, syömisen tai polttamisen perusteella.

Lokakuussa 2019 Hexo kannabisyritys erotti 200 800:sta työntekijästään. Maaliskuussa 2020 Canopy Growth, yksi Kanadan suurimmista kannabisyrityksistä, lopetti kahden kannabiksen tuotantolaitoksen toiminnan erottaen samalla 500 työntekijää. Yritys ilmoitti samalla peruvansa uuden tuotantolaitoksen avajaiset. Laittomat markkinat ovat täydessä toiminnassa samalla kun kannabisosakkeet romahtavat, potilaat kertovat etteivät saa tarvitsemiaan kannabislääkkeitä ja tuhannet työpaikat katoavat.

Vuoden sisällä kannabiskaupan laillistamisesta kannabisyritykset irtisanovat työntekijöitään, pörssikurssit romahtavat, toimitusjohtajia erotetaan kun mediassa hypetetty uusi talous käy läpi dramaattista ja nöyryyttävää korjausliikettä. Mikä kannabiksen laillistamisessa meni pieleen Kanadassa?

“Pääasia on siinä, että Kanada sai vietyä uudistuksen läpi. Tämä on itsessään iso juttu. Ensimmäisen kerran iso ja kehittynyt länsimainen talousmahti laillisti kannabiksen. Tämän läpi viemiseen osallistui paljon sellaisia poliitikkoja, jotka eivät tienneet, mitä olivat tekemässä luodessaan hyvin monimutkaisen järjestelmän”, kannabiskonsulttiyhtiön Hanway Associates perustaja George McBride selittää.

Kanadassa laillistaminen toteutettiin varovasti siten, että kaikki päätökset tehtiin hallituksen muodostamassa työryhmässä, jota johti Toronton entinen poliisipäällikkö Bill Blair meriittinään kieltolain täytäntöönpano.

Monimutkaisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon lisäksi kansainvälinen sijoituspääoma rynnisti lupaaville markkinoille. Satoja miljoonia dollareita sijoitettiin Kanadan maisemia koristaviin valtaviin kasvihuoneisiin.

Tästä alkoi varsinainen vihervyöry ja tuotanto lähti ylikierroksille. Osakkeiden hinnat kasvoivat ja niillä luotiin omaisuuksia, niiden arvo kaksinkertaistui ja kolminkertaistui tuoden mieleen 1990-luvun IT-kuplan tai Kanadan kultaryntäyksen 1900-luvun alussa. Palaset eivät kuitenkaan loksahtaneet kohdalleen vaan alkoivat hajota.

Suurin käyttäjien ja kasvattajien välinen ongelma on saatavuus eli jälleenmyyntipisteitä on liian vähän tyydyttämään uusia markkinoita. Kanadassa on 38 miljoonaa asukasta, joista kolmasosa, 13,5 miljoonaa, asuu Ontarion provinssissa. Marraskuun alussa 2020 Ontariossa oli vain 41 kannabiskauppaa kun taas 4,4 miljoonan asukkaan Albertassa on 423 kannabiskauppaa.

Jos tuotetta sitten löytyi, maksoi se kaksi kertaa enemmän kuin laittomilla markkinoilla. Tähän oli syynä verotus sekä ankaran valvonnan aiheuttamat lisäkulut kuten laboratoriotestit sekä ylettömät turvavaatimukset kuten kannabiksen säilytys kassakaappimaisissa säilytystiloissa ja kaikkien henkilöiden kulunvalvonta. Laittomilla markkinoilla ei ole tällaista valvontaa ja siksi se porskuttaa.

Yksi ongelma on monissa kaupoissa tarjolla ollut huonolaatuinen ruoho. Kuluttajat valittivat huonosta kuivaamisesta ja kuretuksesta, minkä takia tuotteet maistuivat scheisselle. Nykyaikaiselle kannabikselle on ominaista makujen ja tuoksujen laaja skaala sitruunasta mäntyyn ja mangoon. Nämä aromit tulevat kasvin luonnollisista ainesosista, joita huolelliset kasvattajat vaalivat kasvijalostuksella, oikeaan aikaan tehdyllä sadonkorjuulla ja huolellisella kuivaamisella. Monet uusista toimijoista ohittivat nämä vaiheet voitonkiimassaan.

Asiaan liittyy myös käyttäjien psykologisia ulottuvuuksia. Kannabis on ollut kauan kapinallisuuden, ulkopuolisuuden ja laittomuuden symboli. Moni valittaa huonosta laadusta ja “feikki-laillistamisesta”, koska laki muutti kerralla heidän vaihtoehtokulttuurisen identiteetin. Kanada on pyrkinyt tekemään kannabiksesta tylsän jutun – mikä on ollut uudistuksen ydin jossakin määrin.

Uusilla kannabisyrityksillä olikin yllättäen käsissään kannabiksen liikatarjonta, koska oli liian vähän kauppoja ja asiakkaat pysyivät lojaaleina vanhoille diilereilleen. Hallituksen virallisten tietojen mukaan varastoissa on 400 tonnia myymätöntä kannabista.

Kannabiskauppojen pystyttäminen jäi monessa provinssissa kokemattomien viranomaisten tehtäväksi. Ontariossa viranomaiset eivät luottaneet yksityisyrittäjiin vaan alkoivat luomaan niitä itse. He kuluttivat hankkeeseen 80 miljoonaa dollaria, mutta eivät saaneet mitään aikaan. Sen jälkeen heidän oli pakko kääntyä yksityisyrittäjien puoleen. Uudet, hienot kasvihuoneet, jotka maksoivat jopa kymmeniä miljoonia dollareita, eivät saaneet tuotteitaan eteenpäin, koska ei ollut niitä myyviä kauppoja.

Kannabista lääkkeenä käyttävät potilaat olivat vuosikymmenien aktivismilla ajaneet laajempaa uudistusta, mutta saivat laillistamisen myötä kokea hintojen nousun ja tuotteiden puuttuminen kasvattajien suunnatessa tuotteensa uusille viihdekäyttömarkkinoille sen sijaan, että olisivat tyydyttäneet satojen potilaidensa tarpeita.

Brittiläisessä Kolumbiassa toimivan Tantalus Labsin omistaja Dan Stutton luonnehtii laillistamista pääasiassa negatiiviseksi lääkekäyttäjien kannalta markkinadynamiikan takia.

“Lääkärit kertovat potilaille, että heidän pitäisi ostaa viihdekäyttömarkkinoilta, mikä on täysin sopimatonta ja lisäksi lisää heidän menojaan”.

Sutton rakensi auringonvaloa kasvihuoneissa hyödyntävän yrityksensä palvelemaan lääkekäyttäjiä, ja hän edelleen keskittyy heihin, vaikka sen myynnin osuus on enää 10% kokonaisliikevaihdosta.

“Monet kasvatusluvan saaneista ei enää tee näin. Jotkin ovat vetäytyneet kokonaan lääkekannabismarkkinoilta. Jos lääkekäyttäjä ei saa lääkettään, kuten MS-taudista kärsivät, voi tämä aiheuttaa vakavia seurausvaikutuksia, liikenneonnettomuuksia ja jopa kuoleman”.

Voltefacen viestintäjohtaja Paul North pitää kanadalaisten kuluttajien toimintaa huonosti toimivilla uusilla markkinoilla ymmärrettävänä.

“Laittomien markkinoiden kanssa pitää kilpailla vankalla kokemuksella. Kannabiksen kohdalla tämä ei ole helppoa. Diilereillä ei ole markkinointirajoituksia, he voivat tehdä houkuttelevia tarjouksia ja toimittaa tuotteen ovelle. Suurimmalle osalle ihmisistä kannabiksen käyttö on rentouttava, ongelmaton ja nautinnollinen kokemus. Kannabiksen ostamisen pitää vastata tätä kokemusta, ja jos se ei vastaa, laittomat markkinat pysyvät pystyssä.”

Kannabisosakkeiden markkinoiden alkuhuuman tilalle on hiipinyt paranoia. Kaikki kannabisosakkeet ovat romahtaneet keskimäärin 50%:a Kanadassa ja Yhdysvalloissa vuonna 2019. Aurora Cannabiksen osakkeenarvo tippui vuodessa 12,83 US$:sta 2 US$:iin. Tilrayn osake tippui 80% 81 US$:sta 16 US$:iin, Aphrian osake 60% ja Canopy Growthin 54%.

Toimialan rahoitus on kuivahtanut ja piensijoittajat ovat menettäneet suuria summia. Mikään ei kuitenkaan todista siitä, että Kanadan politiikka olisi epäonnistunut. Jos sitä verrataan Britannian kannabisteollisuuteen, missä laittomasti maahan tuotuja alaikäisiä on löydetty orjamaisissa olosuhteissa hylätyissä taloissa kasvattamassa kannabista järjestäytyneille rikollisliigoille, on Kanadan järjestelmä äärettömän paljon parempi.

Transform-järjestön edustaja Steve Rolles ei halua tuomita Kanadan projektia liian varhain.

“Kanadassa ollaan uuden lain täytäntöönpanovaiheessa. Siellä vasta siirrytään laittomasta taloudesta laillisesti valvottuun. Markkinoiden tasapainon löytäminen, uusien sosiaalisten normien syntyminen ja kasvukipujen hoitaminen vie aikaa.”

Kuinka kuluttajia houkutellaan?

Kuluttajatutkimuksen mukaan Kanadan kannabismarkkinoilla on paljon kannabiksen kuluttajia mutta myös paljon potentiaalisia kuluttajia: 59% kanadalaisista joko käyttää tai on kiinnostunut kokeilemaan kannabista. 27% kaikista kuluttajista kertoi käyttäneensä kannabista laillistamista seuranneiden kuuden kuukauden aikana, ja 32% niistä, jotka eivät ole käyttäneet kannabista, kertoi olevansa “avoin kokeilun suhteen”.

Potentiaalisten kannabiksen käyttäjien keskuudessa syötävät tuotteet ovat houkuttelevin (48%) kannabistuoteryhmä ja kaikkiaan 66% ei-käyttäjistä on kiinnostunut syötävistä tai juotavista kannabistuotteista.

Uusien käyttäjien epäröinnin kannabiksen kokeilua kohtaan arvellaan vaikuttaneen vuoden 2019 ennakoitua huonompaan myyntiin. Ennustetaankin, että lokakuussa 2019 laillistetut ja tammikuussa kauppoihin tulleet syötävät kannabistuotteet tulevat olemaan merkittävä tekijä laillisen kannabiskaupan nousulle vuonna 2020.

Liki puolet kannabiksen käyttäjistä (46%) käyttää sitä viihdetarkoituksissa mutta vielä suurempi osuus käyttää kannabista hyvinvointituotteena: 62% ilmoitti käyttävänsä kannabista rentoutumiseen, 54% stressin ja levottomuuden lievittämiseen, 42% unen laadun ja 39% mielialansa parantamiseen.

Myös kannabiksen käyttöön avoimesti suhtautuvat ei-käyttäjät aikovat käyttää sitä hyvinvointituotteena: 42% harkitsee sen käyttämistä kivun lievitykseen ja 25% unen laadun parantamiseen.

Käyttäjien kokemat kannabiksen käytön esteet voidaan voittaa ajan myötä sekä opetuksen ja tuotemerkkien tunnistettavuuden avulla. Ei-käyttäjien kokemat suurimmat esteet kannabiksen käytölle ovat haju (37%), polttaminen (36%) ja terveyshaitat (28%). Monilta ei-käyttäjiltä puuttuu tietopohjaa kannabiksesta: vain 41% ei-käyttäjistä kokee tietävänsä tarpeeksi, kuinka kannabista käytetään.

“Uudet tuoteinnovaatiot kaatavat esteitä kannabiksen laajemmalta käytöltä. Syötävien ja juotavien tuotteiden käyttämiseen ei liity ei-käyttäjien eniten haitaksi kokemia hajua ja savua, ja höyrystimen kaltaiset laitteet vähentävät haittoja”, Mintelin tutkimusvastaava Scott Stewart arvioi.

“Tutkimuksemme osoittaa, että monet kanadalaiset kokevat kannabiksen monimuotoisena ja jopa uhkaavana, ja ymmärryksen puute saa monet vielä karttamaan sen käyttöä. Tuotemerkit voivat auttaa tässä käyttämällä nettipalveluita sekä kauppojen tiskeillä työskenteleviä asiakkaiden opastamisessa. Tiukat markkinointia säätelevät lait ovat tehneet tuotemerkeistä varovaisia tässä asiassa, mutta tosiasioihin perustuvalla tiedotuksella voidaan opastaa ja tehdä kannabista tutummaksi potentiaalisille kuluttajille ja luoda samalla luotettava asema markkinoilla”, Stewart jatkaa.

Parempi kuin kieltolaki

Kuluttajatutkimus osoittaa, kuinka ihmiset käyttävät kannabista monipuolisemmin kuin kieltopolitiikan luoma jako lääke- ja viihdekäyttöön antoi ymmärtää. Kannabiksen laillistaminen toteuttaa markkinatalouden periaatetta, että ihmiset voivat tehdä parhaita mahdollisia valintoja parhaan saatavilla olevan tiedon varassa.

Kannabiksen laillistaminen Kanadassa on luonut aivan yhtä paljon haasteita kuin mitä se on ratkaissut. Laillistamismalli suosii suuria yksityisyrityksiä, jotka tuovat oman ansaintalogiikkansa ongelmat kannabismarkkinoille. Toisaalla kieltolain aikana luotu kieltolakiajattelu leimaa valtion harjoittamaa valvontaa, ja mm. rikollisiksi leimattujen syrjiminen jatkuu vielä laillistamisen jälkeenkin. Laittomien markkinoiden muuttaminen lailliseksi olisi helpompaa, jos alalla aikaisemmin toimineet rekrytoitaisiin mukaan prosessiin vastakkainasettelun sijaan. Ihmisoikeus- ja tasa-arvoajattelu ei ole pelkkää teoriaa vaan kysymys on ihmisten voimavarojen vapauttamisesta syrjäyttämisen sijaan.

Kanadan kokemus osoittaa, ettei kannabiksen laillistaminen itsessään ole yhteiskunnallinen ihmelääke. Tämä ei kuitenkaan saa peittää sitä perusasiaa, ettei ketään kanadalaista enää pidätetä ja syrjäytetä kannabiksen polttamisesta, syömisestä eikä kasvattamisesta. Tämä on osakekursseja tärkeämpi arvo.

Tusky seuraa prosessia. Voit liittyä jäseneksi tai antaa muuten tukesi: FI92 5491 0220 1491 86

Lähde: What has changed since cannabis was legalized? Health Reports Statistics Canada 19.2.2020. Cannabis legalisation in Canada – One year on. Transform 22.10.2019. The Guardian 5.4.2020. Health Europe 27.2.2020. Mintel 25.2.2020.

Kansainvälisen huumevalvonnan tasolla Venäjästä on tullut Kanadan laillistamisen tiukin vastustaja. Kanadan täytyy jollakin tavalla ratkaista ristiriita kansainvälisten sopimusvelvoitteiden ja kansallisen lainsäädännön välillä. Ratkaisuna voisi olla edistysmielisten valtioiden liitto: Kanada, Luxemburg, Meksiko, Jamaika ja muut CARICOM valtiot.

Canadian Drug Policy Coalition järjestön edustaja Scott Bernstein DrugReporterin toimittajan Péter Sárosin haastattelussa maaliskuussa Wienissä järjestetyn CND:n kokouksen aikana.