Kannabiksen kieltolain pönkittämiseksi Suomen valtiovalta käyttää sensuurin lisäksi miljoonia euroja veronmaksajien rahaa huumepropagandan tuottamiseen. Yhdeksi keskeiseksi väitteeksi on noussut se, että Coloradon osavaltio joutuu maksamaan 4,5 dollaria jokaista kannabiskaupasta saatua verodollaria kohti. Tällaista huijausta levittää Suomessa professoritasoinen henkilö, jota jopa Suomen akatemia rahoittaa.
Yhdysvalloissa kieltolain ympärille on rakennettu byrokratia, johon kuuluu huumepoliisi, DEA, huumeriippuvuuden kansallinen instituutti, NIDA, ja valkoisen talon huumetoimisto, ONDCP, jonka yksi ohjelma on presidentti Reaganin kaudella vuonna 1988 perustettu The High Intensity Drug Trafficking Areas, HIDTA, jonka Coloradon alaosasto Rocky Mountain HIDTA levittää väärennettyä tietoa Coloradossa 2012 toteutetun kannabiskaupan laillistamisen vaikutuksista.
Valtion huumesotabyrokratian lisäksi kannabiksen vastaista propagandaa levittää laaja ns. huumeiden vastaisten kansalaisjärjestöjen ja kriminaalivalvontaan kytkeytynyt hoito-organisaatioiden verkosto, joilla on jokin oma agenda ajettavanaan huumeiden ja erityisesti kannabiksen vastustamisessa. Tunnetuimmat näistä kannabiksen vastaista propagandaa tuottavista järjestöistä ovat yhdysvaltalainen Sensible Approaches to Marijuana, SAM, sekä ruotsalainen World Federation against Drugs, WFAD.
Suomessa tätä kansainvälisten huumehaukkojen huumeiden ja erityisesti kannabiksen vastaista propagandaa levittää laaja yhteiskunnan miljoona-avustuksilla toimiva järjestökenttä kuten IHRY, Kondis ry ja Raittiuden ystävät ry.
Yhdysvaltojen koko huumeiden vastainen budjetti vuodelle 2021 on liki 36 miljardia dollaria, josta valkoisen talon huumetoimiston budjetti on 16 miljardia dollaria, huumepoliisin, DEA, osuus on yli 3 miljardia dollaria ja NIDA:n 1,4 miljardia dollaria. HIDTA on siirretty vuonna 2021 DEA:n alaisuuteen, ja sen budjetti on 254 miljoonaa dollaria. Lisäksi huumeiden vastaista sotaa käydään osavaltio- ja paikallisella tasolla.
Suomessa kukaan ei tunnu tietävän huumepolitiikan kustannuksia, mutta ns. huumeiden vastaisille järjestöille on jaettu STM:n kautta rahaa seuraavasti: EHYT ry. yli 7 miljoonaa euroa, IHRY 2 800 000 euroa, Raittiuden ystävät ry. 301 328 euroa ja Kondis ry. 96 000 euroa. Näiden lisäksi tulee lukematon määrä huumevirkamiehiä hallinnon eri tasoilla sekä muita yhdistyksiä ja poppoita, jotka levittävät huumeiden vastaista sanomaa. Puhutaan kymmenistä miljoonista euroista, ja nämä luvut pitäisi julkistaa rehellisen huumekeskustelun perustaksi.
Globaalisti kannabiksen vastainen propaganda on siten kymmenien miljardien arvoinen bisnes.
Mitä me veronmaksajat saamme vastineeksi tästä miljoonien potista? Raittiuden ystävät ry:n puheenjohtaja, professori Martti Vastamäki, on yksi esimerkki siitä propagandasta, mitä yhteiskunnan verovaroilla syötetään yleisölle ja poliittisille päättäjille huumeiden vastaisen politiikan nimissä.
Hän väittää useissa mielipidekirjoituksissaan, että “Jokaista verotuloihin kertynyttä dollaria kohden Colorado käytti noin 4,50 dollaria laillistamisen haitallisten vaikutusten hoitoon. Suurimmat kustannukset aiheutuivat terveydenhuoltojärjestelmän lisääntyneistä kuluista ja lukion keskeyttämiseen liittyvistä kustannukset.”
Tämä tieto tulee Coloradon kristillisen yliopiston, Christian University, yhteydessä toimivan Centennial Institute ajatushautomon vuonna 2018 julkaisemasta raportista “Economic and Social Costs of Legalized Marijuana”.
Coloradon osavaltio aloitti oman tutkimuksensa kannabiksen laillistamisen vaikutuksista vuonna 2013 eli heti laillistamisen jälkeen. Vuonna 2018 The Colorado Division of Criminal Justice Office of Research and Statistics julkaisi raporttinsa “Impacts of Marijuana Legalization in Colorado”. Tämä tutkimus julkaistiin samana vuonna kuin Coloradon kristillisen yliopiston tutkimus, joten sitä on järkevä käyttää vertailuna. Lisäksi Coloradon osavaltion kotisivuilta löytyy koottuna kaikki mahdollinen tutkimustieto kannabiksen laillistamisesta, mitä voi käyttää tietolähteenä faktojen tarkistamisessa.
Centennial Instituten laskelman mukaan kannabiksen laillistamisen Coloradon osavaltiolle aiheuttamat kulut vuonna 2017 olivat yli miljardi dollaria (Tarkalleen 1 130 684 227 dollaria), joista kannabiksen laillistamisen aiheuttamat terveydenhoidon lisäkulut muodostavat 469 488 127 dollaria ja kannabiksen veltostamien työntekijöiden sekä koulunsa keskeyttäneiden aiheuttama tuottavuuden lasku 423 362 887,22 dollaria, mikä yhdessä muiden tekijöiden kanssa on laskenut tuottavuutta 431 027 862 dollarilla.
Kun tämä reilu miljardi dollaria jaetaan kannabiskaupan vuonna 2017 Coloradon osavaltiolle tuottamalla verotulolla 247 368 473 dollarilla saadaan suhdeluvuksi 4,57 eli noin 4,5. Eli jokaista kannabiskaupan verodollaria kohden osavaltio on joutunut maksamaan 4,5 dollaria erilaisia kannabiksen käytöstä, kasvatuksesta ja kaupasta aiheutuneita kustannuksia.
Näin tarkasti laskettuihin lukuihin sisältyy harha niiden totuudellisuudesta eli lukijalle syntyy käsitys, että näin pilkulleen tehdyn arvion on pakko olla oikein. Oleellinen kysymys on kuitenkin se, kuinka näihin lukuihin ollaan päädytty? Onko kannabiksen laillistaminen lisännyt terveydenhoitokuluja, laiskuutta ja koulunkäynnin keskeyttämisiä? Onko professori Martti Vastamäen harjoittama lähdekritiikki tieteellisesti kestävällä pohjalla?
Mitä Coloradon osavaltio sanoo?
Vuonna 2018 The Colorado Division of Criminal Justice Office of Research and Statistics julkaisi raporttinsa “Impacts of Marijuana Legalization in Colorado”.
Coloradossa kannabikseen liitetyt sairaalakäynnit nousivat vuoden 2000 575:stä 100 000:a sairaalakäyntiä kohden 2696:een vuonna 2015 kannabiskaupan laillistamisen jälkeen. Näiden lukujen tulkinnassa kehotetaan kuitenkin varovaisuuteen vuosina 2014 – 2015 tehtyjen luokittelumuutoksien takia. (kuvio 44 Coloradon raportissa)
Coloradon osavaltion raportissa todetaan, että laillistaminen vähentää kannabiksen käytön aiheuttamaa sosiaalista leimaamista, minkä takia ihmiset kertovat avoimemmin kannabiksen käytöstään kyselytutkimuksissa sekä sairaaloiden, ensiapuasemien ja myrkytyskeskuksen henkilökunnalle. Tämä luo vaikutelmaa kannabiksen käytön yleistymisestä, mitä ei ehkä olekaan tapahtunut.
Ihmiset kertovat herkemmin kannabiksen käytöstään terveydenhoitohenkilöstölle myös, jos sillä olisi jokin merkitys heidän saamalleen hoidolle. Lisäksi laillistamisen jälkeen terveydenhoidossa on tehty diagnostiikan luokittelumuutoksia, jotka nostavat kannabiksen näkyvyyttä. Käytännössä ihmiset voivat kertoa kannabiksen käytöstään terveydenhoitohenkilökunnalle, mikä tulee merkintönä terveydenhoitotilastoihin, vaikka sillä ei olisikaan merkitystä varsinaisen vaivan tai sen hoidon kannalta. Kannabisöljyn kotikokkailun aiheuttamat palovammat ovat jo selvästi kannabikseen liittyvä vamma, mutta onko sekään laillistamisen syytä? Valvotuissa olosuhteissa tällaisia riskejä nimenomaan voidaan alkaa eliminoimaan.
Myrkytyskeskukseen tehdyt ilmoitukset kannabismyrkytyksistä nousivat jo ennen laillistamista ja niiden määrä on tasaantunut vuosina 2014 – 2017. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon se merkittävä ero muihin myrkytyksiin verrattuna, ettei kannabis aiheuta myrkytyskuolemia.
Toinen Coloradon osavaltion raportti “Colorado Hospital Cost Shift Analysis” käsittelee terveydenhoitojärjestelmää. Se on ilmestynyt vuonna 2020 ja kattaa aikajakson myös ennen kannabiksen laillistamista.
Coloradossa samoin kuin muualla Yhdysvalloissa terveydenhoitokulut ovat olleet pitkään tasaisessa nousussa, mutta tätä nousua ei selitä kannabiksen käytön yleistyminen vaan terveydenhoidon kustannusten nousu on ollut keskimäärin 8,4% vuodessa, josta sairaaloiden ylläpitokustannusten nousu on 4,4%. Kannabiksesta tai marijuanasta ei raportissa mainita mitään.
Yhdysvalloissa terveydenhoidon kustannusten nousun yhteydessä on nostettu esille erityisesti reseptilääkkeiden hintojen jatkuva nousu eli lääkeyhtiöiden ahneus. Terveydenhoitoalaa tutkiva julkaisu Healthcaredive kirjoitti vuonna 2019 Yhdysvaltojen terveydenhoitokulujen kasvusta, että:
“The healthcare spending increase is largely attributed to Medicare’s rise as a leading payer for prescription drugs”.
Vuonna 2016 Yhdysvaltojen terveydenhoitokulut olivat yhteensä 3000 miljardia dollaria, josta reseptilääkkeiden osuus on 329 miljardia dollaria eli reilu 10%. Lisäksi kannattaa huomata, että reseptilääkkeiden ja erityisesti opioidilääkkeiden aiheuttamat yliannoskuolemat eivät ole mukana tässä laskelmassa. Kannabista ja marihuanaa ei ole tässäkään erikseen mainittu terveydenhoitokulujen kasvun syynä.
Kannabiksen laillistaminen ei ole lisännyt kannabiksen aiheuttamia terveyshaittoja päinvastoin kuin professori Vastamäki tuntuu olettavan. Yhdysvalloissa terveydenhoitokulujen nousua selittää sairaalakustannusten ja reseptilääkkeiden hintojen nousu.
Entä tuottavuus?
Toinen merkittävä menoerä professori Vastamäen esittämissä laskelmissa on kannabiksen laillistamisen aiheuttama tuottavuuden lasku, johon vaikuttaa kaksi tekijää: koulunsa keskeyttäneiden määrän kasvu ja kannabista käyttävien työntekijöiden laiskuus. Tämän argumentin mukaan kannabista käyttävät ihmiset ovat fyysisesti passiivisia, koulunkäynti ei enää maistu ja yhä useampi koululainen päätyy yhteiskunnan elätettäväksi. Kun lasketaan näin yhteiskunnalle kumuloituvat menetykset yksilön tuottavuuden laskuna, päädytään jälleen suuriin lukuihin.
Valitettavasti tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Koulumenestys on kohentunut laillistamisen jälkeen päinvastoin kuin mitä Vastamäki ja kristillinen yliopisto väittävät, ja kannabiskauppa on synnyttänyt yli 35 000 uutta laillista työpaikkaa.
Coloradon osavaltion oman raportin mukaan koulusta valmistuneiden määrä on noussut ja koulunsa keskeyttäneiden määrä on laskenut vuoden 2012 jälkeen. Valmistuneiden määrä on noussut vuosien 2009-10 72%:sta vuosien 2016-17 79%:iin. Koulunsa keskeyttäneiden osuus on samana ajanjaksona laskenut 3,1%:sta 2,3 %:iin. Tärkeä tekijä tässä on nimenomaan kannabiksen laillistaminen: oppilaita ei enää eroteta koulusta pelkän kannabiksen käytön vuoksi!
Coloradon osavaltion oman raportin mukaan koulumenestys parani ja opintojen keskeytymiset vähenivät tarkasteltuna ajanjaksona.
Miten sitten työntekijöiden fyysinen laiskuus ja työn tuottavuuden lasku? Kannabiksen laillistaminen on luonut vuoden 2021 alkuun mennessä 35 500 laillista työpaikkaa, joista yli 4000 vuonna 2020. He myös maksavat veroja osavaltiolle, mitä ei Vastamäen laskelmissa ole mukana. Saman kokoisen Suomen hallitus yrittää luoda 40 000 uutta työpaikkaa. Miten olisi kannabiskaupan laillistaminen?
Kannatus laajempaa kuin käyttö
Yhdysvalloissa paljon suurempi osuus väestöstä kannattaa laillistamista (69%) kuin käyttää sitä (koronapandemian aiheuttaman kannabisbuumin myötä vuoden 2021 alussa 25% ainakin kerran kuluneen vuoden aikana). Suurelle yleisölle on paljastunut se, millaisia haittoja kannabiksen käytöstä oikeasti aiheutuu eli suhteellisen vähän, ja kuinka vahingollista kieltolaki on ollut koko yhteiskunnalle, ei vain kannabiksen käyttäjille.
Vastamäen käyttämä logiikka perustuu sille väittämälle, että laillistaminen lisää kannabiksen käyttöä. Coloradossa kannabiksen käyttö oli yleistynyt jo pitkään ennen laillistamista eli käytön yleistyminen johtaa myöhemmässä vaiheessa laillistamiseen yhä useampien ihmisten huomatessa valistuksen valheet.
Professori Vastamäen tapa käsitellä tietoja on hyvin yksinkertaistava eikä hän kykene käsittämään sitä, miten kannabiksen käytön yleistymisen myötä alkoholin, kovien huumeiden ja lääkeaineiden käytön väheneminen aiheuttaa merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä.
Hän ei myöskään kerro sitä RMHIDTA:n sekä muiden tutkimusten esille tuomaa faktaa, että alaikäisten kannabiksen käyttö on laskenut kannabiskaupan laillistaneissa osavaltioissa ikärajojen valvonnan aloittamisen jälkeen. Tämä osoittaa, kuinka tarkoitushakuisesti Vastamäki valikoi väitteitään tukevia tietoja.
Näin syntyvät suomalaisen huumekeskustelun ristiriitaiset tutkimustiedot, mitä jopa Suomen akatemia tukee.
Vastamäen käyttämän tutkimuksen julkaisemiseen mennessä (2014 – 2018) Colorado oli saanut laillisesta kannabiskaupasta verotuloja 640 miljoonaa dollaria. Vuonna 2020 kannabiskauppa ylitti 2 miljardin dollarin rajan. Pelkästään marraskuussa osavaltio sai siitä 32 miljoonaa dollaria verotuloja, ja koko vuoden verotuotot olivat 387 miljoonaa dollaria. Colorado on vuoden 2020 loppuun mennessä saanut yhteensä 1,6 miljardia dollaria kannabiskaupan tuottamia verotuloja, joita käytetään mm. koululaitokseen ja huumehoitoon.
Kaikki tämä kannabiskauppa on lisäksi pois järjestäytyneeltä rikollisuudelta, mikä on suurin laillistamisen aiheuttama hyöty. Oikeusjärjestelmän korruption aiheuttama haitta yhteiskunnalle on yksinkertaisesti äärettömän suuri eikä sitä voi mitata rahassa.
Oliko kannabiksen laillistaminen Coloradon osavaltiolle jättikatastrofi vai portti taivaaseen? Coloradon kuvernöörinä laillistamisen aikana toiminut John Hickenlooper vastusti aluksi hanketta, mutta tuloksien paljastuessa hän on muuttanut mielipidettään. Nykyään hän kertoo avoimesti haastatteluissaan, ettei kannabiksen laillistamista ole vielä toteutettu täydellisesti, mutta kieltolain aika oli yksinkertaisesti kamala.
Ns. huumeiden vastaiset tahot tuntuvat ajattelevan, että kannabis aiheuttaa haittoja vain laillisesti valvotuissa olosuhteissa. Näinhän ei ole, vaan kieltolain aikana yhteiskunta maksaa kannabiksen aiheuttamat haitat ja menettää sen kaupasta saatavat verotulot.
Martti Vastamäki esittää 4,5 dollarin väitteensä kohdassa 40.46. Huomatkaa, että alussa ilmoitetaan webinaarin olevan osa Suomen akatemian tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa!
Onko kannabiksen laillistaminen väistämätöntä ?
Kannabiksen laillistamisen tuomat hyödyt Coloradon osavaltiolle
Vuoden 2021 laillistamisnäkymät Yhdysvalloissa
