Coloradon osavaltio ja Rocky Mountain High Intensity Drug Trafficking Area, RMHIDTA, julkaisivat tänä vuonna tuoreimmat raporttinsa kannabiksen laillistamisesta Coloradossa, mikä tarjoaa tilaisuuden vertailla näitä kahta tietolähdettä.
Suomessa käytävässä keskustelussa kannabiksen vastustajien yksi keskeinen lähde on ollut RMHIDTA:n raportit Coloradon osavaltion kannabiksen laillistamisen vaikutuksista. Mm. Raittiuden ystävät ry:n puheenjohtaja Martti Vastamäki, Liike Nyt johtohahmo Hjallis Harkimo, kristillisten Päivi Räsänen ja Kokoomuksen poliisikansanedustajat Jari Kinnunen ja Marko Kilpi käyttävät näitä tietoja yksipuolisesti usein vielä lisäten niihin omat bonuksensa.
Martti Vastamäki mm. väittää, että laillistamisen jälkeen marihuanan kulutus lisääntyi muutamassa vuodessa 94 prosenttia. Marko Kilpi puolestaan väittää, että kannabiksen laillistamisesta on tullut kädenojennus ammattirikollisuuden suuntaan, ja että Coloradossa kuolonkolarit, joissa mukana on kannabis, ovat lisääntyneet valtavasti.
Laki velvoittaa tutkimaan
Colorado dekriminalisoi alle unssin, 28 grammaa, kannabismäärän hallussapidon vuonna 1975. Määrä nostettiin kahteen unssiin vuonna 2010. Kannabiksen lääkekäytön laillistamisaloite voitti kansanäänestyksen vuonna 2000. Kansalaisaloite kannabiskaupan laillistamiseksi aikuiskäyttöön voitti äänestyksessä vuonna 2012, ja sen pohjalta laadittiin laki Senate Bill 13-283, jonka perusteella kannabiskaupat avasivat ovensa 1.1.2014.
Coloradossa yli 21 vuotias osavaltion asukas saa kasvattaa korkeintaan kuusi kasvia, laillisesti pitää hallussaan kasvattamansa kannabiksen, pitää mukanaan 28 grammaa ja antaa 28 grammaa lahjana toiselle yli 21 vuotiaalle osavaltion asukkaalle.
Laki myös velvoittaa osavaltion tutkimaan tämän lainmuutoksen vaikutuksia, ja tämän perusteella osavaltio julkaisee säännöllisesti laajoja raportteja laillistamisen vaikutuksista.
Raportin “Impacts of Marijuana Legalization in Colorado, July 2021.” alussa lukijoita kehotetaan varovaisuuteen tulosten tulkinnassa, koska vertailtavaa aineistoa on niukalti. Tämä puolestaan johtuu siitä, että kieltolain olosuhteissa tietojen kerääminen on ollut tasoltaan vaihtelevaa ja hajanaista. Kannabiksen käyttöön liittyvän stigman hälveneminen vaikuttaa erilaisissa kyselyissä, terveydenhoidon henkilökunnalle, ensiavussa ja muissa yhteyksissä annettuihin tietoihin, mikä voi luoda kuvan kannabiksen lisääntyneestä käytöstä vaikka tällaista ei olisi tapahtunutkaan.
Lisäksi Coloradon raportissa tähdennetään sitä tiedonkeruuseen liittyvää ongelmaa, että laillistamisen myötä mm. valvontaviranomaisten koulutusta on lisätty tunnistamaan kannabiksen käyttöä.
Valvontaviranomaiset ja syyttäjät joutuvat toimimaan monimutkaisen ja paikoitellen ristiriitaisen lainsäädännön kanssa. Liittovaltion tiedot kannabiksen käytön muutoksista ovat usein vertailukelvottomia, koska kieltolaki jatkuu monissa osavaltioissa, mikä tekee vertailuista vaikeaa.
Näiden ongelmien lisäksi yhteiskunnallisilla ja laillisilla muutoksilla on omat kannabiksen laillistamisesta riippumattomat vaikutuksensa. Vuosina 2010 – 2020 Coloradon väestö kasvoi liki 15% eli 744518:llä henkilöllä tehden siitä nopeimmin kasvavan osavaltion samalla, kun väestönkasvu Yhdysvalloissa on pysähtynyt. Vuosina 1980 – 2020 Coloradon väkimäärä on yli kaksinkertaistunut kasvun keskittyessä kaupungistuneisiin keskuksiin. Tällä on omat vaikutuksensa mm. kannabiksen käyttöön ja sen kehityksen arviointiin.
Yhteenvetona laillistamista edeltävän tietopohjan puuttuminen, sosiaalisen leiman hälveneminen, lainvalvonnan haasteet ja yhteiskunnan muutokset yhdessä vaikeuttavat näiden alustavien löydösten tulkintaa lopullisiksi tuloksiksi.
HIDTA on osa kieltolakibyrokratiaa
Tällaista tiedon luotettavuuden arviointia ei löydy RMHIDTA:n raportista. High Intensity Drug Trafficking Area, HIDTA-ohjelma luotiin vuonna 1988 osana liittovaltion huumesotabyrokratiaa. HIDTA toimii yhteistyössä valkoisen talon huumetoimiston, White House Office of National Drug Control Policy, ONDCP, kanssa. Vuonna 1998 säädetyssä laissa Office of National Drug Control Reauthorization Act säädetään, ettei ONDCP:lle myönnettyjä rahoja saa käyttää minkään huumelain 1. luokassa mainitun aineen laillistamistarkoituksiin viihde- eikä lääkekäyttöön, ja toimiston tulee käyttää kaikkia mahdollisia keinoja laillistamisen vastustamiseksi. Kannabiskasvi on luokiteltu USA:n huumelaissa 1. luokkaan.
HIDTA:n Coloradon osasto on nimeltään Rocky Mountain High Intensity Drug Trafficking Area, RMHIDTA. Coloradoa pidetään kannabiksen laillistamisen laboratoriona USA:ssa, ja siksi siihen kohdistuu niin suuri huomio. RMHIDTA:n raportit eivät ole tieteellisesti vertaisarvioituja, ja uuden raportin alkuun on laitettu varoitus lukijoille, että siinä lainataan tiedostoja, joissa käytetään käsitteitä “kannabikseen liittyvä” tai “positiivinen kannabistestitulos”. “Käsitteen käyttäminen ei välttämättä todista, että kannabis olisi vaikuttanut käsiteltävään tietoon.” Näin HIDTA siirtää vastuun raportin tulkinnasta lukijalle.
HIDTA:n rooli nousi julkisuuteen vuonna 2017, jolloin presidentti Trumpin hallinnon vanhana huumehaukkana tunnettu oikeusministeri Jeff Sessions lähetti Coloradon kuvernöörille John Hickenlooperille paimenkirjeen, jossa hän nosti esille nuorten kasvaneen kannabiksen käytön, ensiapukäyntien lisääntymisen, kuolonuhrien määrän nousu tieliikenteessä jne. Hänen tietonsa olivat peräisin RMHIDTA:n raportista. Kuvernööri Hickenlooper ja Coloradon oikeusministeri lähettivät Sessionsille perusteellisen kirjelmän, jossa kohta kohdalta kumottiin oikeusministerin syytökset. Kirjelmä löytyy uutisesta 25.8.2017.
Laillistamisen vaikutusten arvioinnista
Yhdysvalloissa kannabiksen käytön huippuvuodet koettiin 1970-luvun lopulla, jolloin liki 28% amerikkalaisista (miehistä 33 % ja naisista 21 %) ilmoitti käyttäneensä kannabista kuluneiden 30 päivän aikana. Tämä laski alimmilleen 8%:iin vuonna 1992, minkä jälkeen kannabiksen käyttö yleistyi asteittain saavuttaen 14,7% vuonna 2016.
Jo puolet amerikkalaisista on ainakin kokeillut kannabista elinaikanaan. Tämä on kumuloituva summa, joka kasvaa vaikka kannabiksen tämän hetkisten käyttäjien määrä vaihteleekin vuosittain ja vuosikymmenittäin.
Kannabiskaupan ensimmäisenä laillistaneet osavaltiot ovat myös osavaltioita, joissa kannabiksen käyttö on ollut yleisintä eli käytön yleisyyden suhteen järjestyksessä ensimmäisenä on pääkaupunki Washington D.C., ja sen jälkeen Vermont, Oregon (laillistaminen 2014), Colorado (2012), Washingtonin osavaltio (2012) ja Alaska (2014). Kalifornia on vasta neljästoista. Washington D.C.:n asukkaat hyväksyivät kannabiksen laillistamisaloitteen vuonna 2014, mutta USA:n kongressi ei ole hyväksynyt laillistamista eikä D.C:ssä voi vieläkään ostaa kannabista laillisesta kaupasta. Vermontin osavaltiossa ei ole kansanäänestysmahdollisuutta, mutta kuvernööri yritti laillistamista jo vuonna 2014, ja kannabiskauppa laillistettiin vihdoin vuonna 2018. Kalifornia laillisti vuonna 2016.
Kannabiksen käytön yleistyminen on johtanut kannabiskaupan laillistamiseen eikä toisin päin. Eikä se ole vieläkään saavuttanut sitä yleisyyttä, mikä vallitsi 1970-luvun lopulla.
Siten jo lähtökohtaisesti on vaikea arvioida, kuinka suuri osuus kannabiksen käytön kasvusta on yleisen kehityksen jatkoa ja kuinka suuri osuus on laillistamisen vaikutusta.
Toinen kysymys on sitten se, että kuinka yleiseksi kannabiksen käyttö voi kasvaa? Kannabiksen laillistamisen kannatus on moninkertaista (68%) verrattuna tämän hetkisten käyttäjien lukumäärään. Alkavatko kaikki laillistamisen kannattajat jossakin vaiheessa myös käyttämään kannabista? Ei välttämättä.
Alkoholin kohdalla pitää huomata se, että tarjonnan laillistaminen ja helpottaminen ei yksinomaan lisännyt sen käyttöä, vaan siihen tarvittiin mainontaa, lobbaamista, sponsorisopimuksia ym. kaupallisen tahon aktiivista toimintaa. Näistä kokemuksista pitäisi ottaa oppia kannabiksen laillistamisen suunnittelussa.
Kannabiksen käytön, kaupan ja laillisen valvonnan vaikutukset ulottuvat eri osa-alueisiin ihmisen, yhteiskunnan ja valtion elämässä ja toiminnassa. Siksi näiden vaikutusten arvioimisessa ja arvottamisessa on useita erilaisia näkökulmia ja lähtökohtia. Tämä voidaan nähdä raporttien koostamisessa, mutta tämä on myös raporttien lukijoiden ongelma. Mihin kaikkiin asioihin kannabiskaupan laillistamisen voidaan väittää vaikuttavan? Miten erotamme kannabiksen käytön ja laillisen kannabiskaupan vaikutukset? Miten arvotamme eri osa-alueita keskenään? Miten arvotamme verovarojen kasvua ja kriminaalivalvonnan säästöjä? Miten arvotamme kannabiksen käytön kasvua verrattuna laittoman kannabiskaupan vähenemiseen?
Tämä asioiden arvottaminen näkyy näiden kahden raportin alussa eli mitä asioita nostetaan ensimmäisenä esille ja mitä korostetaan.
Ihmisten kriminalisointi vähenee
Coloradon osavaltion raportissa käsitellään ensimmäisenä kannabikseen liittyvien rikosten, pidätysten ja oikeusjuttujen vähenemistä eli kuinka paljon yhteiskunta on säästänyt poliisin ja oikeuslaitoksen kuluissa sekä inhimillisenä kärsimyksenä. Yhdysvalloissa kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta saatu tuomio vaikuttaa ihmisen työllistymiseen, koulutukseen, sosiaaliavun saamiseen, huoltajuuteen, äänioikeuteen jne.
Kannabikseen liittyvät pidätykset laskivat vuosina 2012 – 2019 68% eli 13225:stä 4290:een. Suurin osa näistä on kannabiksen hallussapitorikoksia, joiden määrä vähenivät 71%, myymisestä pidätykset vähenivät 56%, määrittelemättömät kannabispidätykset vähenivät 45%, mutta laittoman kasvatuksen takia tehdyt pidätykset nousivat 3%.
Kannabikseen liittyvät pidätykset vähenivät eniten valkoisen väestön osalta kun taas mustien osalta ne vähenivät 63% ja latinalaisen väestön osalta 55%. Tämä eriarvoisuus ei ole vähentynyt tarpeeksi laillistamisen myötä.
Kannabikseen liittyvät oikeudenkäynnit vähenivät 55% vuosina 2012 – 2019 9925:stä 4489:ään. Alle 18 vuotiaiden osalta ne laskivat 1%, 18 – 20 vuotiaiden osalta 28% ja yli 21 vuotiaiden osalta 67%. Kannabikseen liittyvät törkeät rikostapaukset vähenivät oikeudessa alkuun vuosina 2012 – 2014 986:sta 418:aan, mutta ne ovat myöhemmin nousseet 806:een vuonna 2019, mikä kuvastaa kriminaalivalvonnan painopisteen muutosta laillistamisen jälkeen. Tätä on hyvä verrata rikkomusten (misdemeanors) ja pikkurikosten (petty offenses) vähenemiseen 47% ja 71% vuosina 2012 – 2019.
Toisaalta laillistamisen yhteydessä luotiin aivan uusi rikosluokka tieliikenteeseen, kannabiksen hallussapito avoimessa astiassa. Näiden rikosten määrä on noussut vuoden 2013 22:sta vuoden 2019 965:een muodostaen tuolloin 22% kaikista kannabikseen liittyvistä rikoksista.
Voidaan sanoa, että Coloradossa tuhannet ihmiset jäävät vuosittain ilman kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta langetettavia rangaistuksia, rikosrekisterimerkintöjä ja kaikkia niitä negatiivisia johdannaisvaikutuksia, mitä näistä on aikaisemmin seurannut epäoikeudenmukaisesti eri kansalaisryhmille ja sosiaalisille luokille.
Kannabiskaupan laillistamiseen liittyvät oikeudenmukaisuusohjelmat poistavat kymmeniltä miljoonilta ihmisiltä heidän elämäänsä varjostavat vanhat kannabikseen liittyvät rikosrekisterimerkinnät. Eri osavaltioissa on erilaisia käytäntöjä tämän ongelman hoitamisessa. New Jersey poisti kesällä 360 000 ihmisen tiedot rikosrekisteristä, ja Los Angelesissa syyskuussa syyttäjä poisti rikosrekisteristä 60 000 ihmisen tiedot. Yhteensä jo 125 000 ihmistä on saanut tietonsa poistettua Kaliforniassa.
Liikenneturvallisuus
RMHIDTA:n raportti puolestaan alkaa luvulla liikenneonnettomuudet ja aineiden vaikutuksen alaisena ajaminen. Raportti esittää, että kannabiksen laillistamisen jälkeen vuonna 2012 sellaisissa liikenneonnettomuuksissa, joissa kuljettaja sai kannabispositiivisen testituloksen, kuolleiden määrä nousi 138%, kun kaikkien liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä nousi 29%. Näiden onnettomuuksien kuolonuhrien määrä kaksinkertaistui 55:stä vuonna 2103 131 kuolonuhriin vuonna 2020. Kannabiksen laillistamisen jälkeen kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien, joissa oli mukana kannabispositiivisen testituloksen saaneita kuljettajia, osuus nousi 11%:sta vuonna 2013 20%:iin vuonna 2020.
HIDTA raportin alussa (s 6) määritellään drivers ja operators, joista jälkimmäinen tarkoittaa jokaista, “joka hallitsee omaa liikkumistaan”, mikä niputtaa yhteen autonkuljettajat, pyöräilijät ja jalankulkijat. Kun otetaan nämä operaattorit mukaan analyysiin, kannabiksen osuus liikenneonnettomuuksissa vain korostuu.
Vuonna 2020 120:sta kuljettajasta kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa, jotka saivat positiivisen kannabistestituloksen, 117:llä oli kannabiksen psykoaktiivista ainesosaa veressään. Tämä osoittaa kannabiksen käytön tapahtuneen tuntien sisällä ennen onnettomuutta. Näistä 69%:llä oli pitoisuus yli 5 nanogrammaa per millilitra, mikä on osavaltion asettama päihtyneenä ajamisen raja.
RMHIDTA:n raportissa ei pohdita kannabiksen testaamiseen liittyviä ongelmia, vaan termien määrittelyssä luodaan hieman harhaanjohtavaa varmuutta testaamisen luotettavuudesta. Driving Under the Influence of Drugs termin määrittelyssä vedotaan siihen, että holtiton ajotapa yhdessä positiivisen testituloksen kanssa vahvistaa kausaliteetin.
Liikenneonnettomuuksien määrä on noussut vuoden 2013 107608:sta vuoden 2015 120723:een ja pysynyt tällä tasolla vuoteen 2020, jolloin määrä romahti koronapandemian takia 87460:een. Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on noussut vuoden 2015 481:stä vuoden 2020 622:een. Kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista niiden osuus, joissa kuljettaja sai kannabispositiivisen testituloksen, nousi näiden kuljettajien osuus vuoden 2013 11,4%:sta vuoden 2020 20,1%:iin. Kun kuolemaan johtaneet onnettomuudet tilastoidaan “operaattorin” positiivisen testituloksen perusteella, nousee osuus vuonna 2020 24,3%:iin.
Toisaalta näiden osuuksien kasvu johtuu myös siitä, että syytteiden määrä alkoholin takia päihtyneenä ajamisesta on laskenut vuoden 2014 4620:sta vuoden 2020 2674:ään (s. 13). Kokonaisuudessaan päihtyneenä ajamisesta annettujen syytteiden määrä on vähentynyt kyseisenä ajanjaksona. Mistä tämä kertoo?
Luvun lopussa (s 15 – 16) esitetään kritiikkiä sitä näkemystä kohtaan, että nimenomaan kannabiksen laillistaminen ja kaupallistaminen olisi lisännyt tieliikenteen kuolinlukuja. Vuonna 2019 ilmestyneen tutkimuksen alustava analyysi osoitti kannabikseen liittyvien kuolemantapausten lisääntyneen Washingtonin ja Coloradon osavaltioissa verrattuna muuhun maahan. Tutkijat eivät kuitenkaan jatkoanalyysissa löytäneet todisteita siitä, että näissä osavaltioissa kuolonuhrien määrä olisi lisääntynyt kannabiksen laillistamisen seurauksena.
JAMA-tiedelehdessä vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan tieliikenneonnettomuuksien kuolonuhrien lukumäärän kasvua havaittiin kannabiskaupan laillistamisen jälkeen Coloradossa mutta ei Washingtonin osavaltiossa.
Toisessa vuonna 2020 ilmestyneessä tutkimuksessa verrattiin neljän kannabiskaupan laillistaneen osavaltion kehitystä muuhun maahan. Sen mukaan kannabiskaupan laillistaminen liittyy liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrän kasvuun. Siinä arvioidaan, että kaikkien osavaltioiden laillistaessa liikenteessä kuolisi 6800 ihmistä lisää vuodessa.
Jatkoanalyysiin otettiin mukaan ne osavaltiot, joissa ei ole laillistettu lääke- eikä aikuismyyntiä, ja päädyttiin tulokseen, että kannabiskaupan laillistaminen ja kaupallistaminen eivät ole vaikuttava tekijä, vaan joku muu vielä tuntematon tekijä vaikuttaa lukuihin. Tällaisia voivat olla kannabiskauppojen sallittu tiheys, rajojen yli kulkeva kannabisturismi tai jotkin paikalliset tekijät.
Nämä tutkimukset korostavat sitä, että kannabiskaupan laillistamismallit ja valvontasäädökset ovat tärkeä vaikuttava tekijä siihen, millaisia vaikutuksia uudistuksella saadaan.
RMHIDTA:n raportissa mainitaan, että 151:stä kannabikseen liittyvän liikenneonnettomuuden kuolonuhrista 104 oli kuljettajia. Kannabiksen laillistaminen yksittäisissä osavaltiossa lisää rajat ylittävää liikennettä, jossa esim. kokemattomat kuskit hakevat kannabista rajan takaa. Kannabiksen käyttö on sallittu sosiaalisissa tilanteissa kuten alkoholi, mutta ei ole vielä syntynyt samanlaisia käytäntöjä, kuinka palata kotiin päihtyneenä varsinkaan yhteiskunnassa, joka on rakennettu yksityisautoilun varaan.
Raportti luo liikenneturvallisuudesta kannabisongelmaa nostamalla raportin alun yhteenvedossa esille vain niitä lukuja, jotka näyttävät kannabiksen liittyvän tieliikennekuolemiin. Vasta kappaleen lopussa tuodaan esille tutkimuksia, jotka osoittavat laajemmista yhteiskunnallisista kytkennöistä.
Ongelma ei liity yksinomaan kannabiksen vaikutuksiin, vaan myös siihen, miten kannabiskaupan valvonta toteutetaan. Laillistamisen edetessä sitä pitää käsitellä samalla tavalla kuin alkoholin käytön valvontaa liikenteessä. Joka tapauksessa asia on monimutkaisempi kuin suora syy – seuraus suhde, jollaista RMHIDTA:n raportin tulkitsijat haluavat esittää.
Coloradon raportti liikenneturvallisuudesta
Coloradon osavaltion raportissa annetaan liikenneturvallisuudesta monipuolisempi kuva. Kannabiskaupan laillistanut laki velvoittaa laittamaan verotuloja tieliikenteen turvallisuuden kohentamiseen kouluttamalla uusia työntekijöitä testaamaan kuljettajien ajokykyä ja aineiden vaikutuksen alaisena ajamista sekä tutkimaan tilanteen kehitystä.
Raportissa kerrotaan, että liikenneturvallisuudesta kertovan datan merkittävä muuttuva tekijä on huumeiden käytön paljastamiseen koulutettujen liikennevalvontaa suorittavien poliisien määrän kaksinkertaistuminen vuosina 2012 – 2019 129:stä 221:een. Näiden lisäksi myös satoja muita liikennevalvontaa tekeviä viranomaisia on koulutettu paljastamaan aineiden vaikutuksen alaisena ajavia.
Raportin mukaan vuonna 2018 oikeudessa käsiteltiin 26255 tapausta, joissa kuljettaja oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena, ja näistä 16943 oli testattu puhallus- tai verikokeella. Näistä 5032 oli testattu verikokeella kannabiksen havaitsemiseksi, ja näistä 3335 (66 %) oli saanut positiivisen tuloksen ja 49.6%:lla tulos ylitti laissa määritellyn Delta-9 THC -pitoisuuden 5.0 ng/mL rajan.
Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä, joissa oli mukana laissa säädetyn kannabinoidipitoisuuden ylittänyt kuljettaja, nousi vuoden 2016 52:sta (14% kaikista onnettomuuksista) 56:een vuonna 2019 (13% kaikista onnettomuuksista). Sellaisissa liikenneonnettomuuksissa, joissa kuljettaja oli saanut positiivisen testituloksen kannabinoidista tai kannabinoidista yhdessä muun aineen kanssa, kuolemantapaukset lisääntyivät vuosina 2013 – 2019 140% eli 55:sta 132:een.
Kuolemaan johtaneissa auto-onnettomuuksissa vain positiivisen kannabistestituloksen tai kannabispositiivisen yhdessä muun päihteen kanssa saaneiden autonkuljettajien määrä nousi vuoden 2013 47:stä vuoden 2019 120:een. Vain kannabispositiivisen testituloksen saaneiden autonkuljettajien määrä nousi 18:sta 39:ään samana ajanjaksona. Näiden kuljettajien osuus nousi 16%:sta 30%:iin ko. ajanjaksona.
Näiden onnettomuuksien kuolonuhrien määrä nousi 55:stä 132:een, ja niiden onnettomuuksien kuolonuhrien määrä, joissa oli pelkän kannabispositiivisen testituloksen saanut kuljettaja, nousi 23:sta 42:een. Kaikkien ko. onnettomuuksien kuolonuhrien osuus liikenneonnettomuuksien uhreista nousi 18%:sta 32%:iin ko. ajanjaksona.
Miten tilastot kootaan ?
Colorado State Patrol, CSP, tekee 25% kaikista osavaltion päihtyneenä ajamisesta pidätyksistä. CSP kouluttaa kaikki työntekijänsä tieliikennetestaamisessa, ja sillä on eniten huumeiden tunnistamisen asiantuntijoita kaikista valvontaviranomaisista. CSP aloitti tapausten tilastoinnin vuoden 2014 alussa. Sen tilastojen valossa raportoinnit päihtyneenä ajamisesta vähenivät 16% vuosina 2014 – 2020 (5705 – 4805). Ainoastaan alkoholin käytön takia annetut haasteet vähenivät 45% ko. ajanjaksona (4820 – 2670 ). Haasteet ajamisesta kannabiksen tai kannabis yhdessä jonkun muun päihteen vaikutuksen alaisena lisääntyivät 120% (684 – 1508). Arviot kannabiksesta ajokuntoa heikentävänä tekijänä yhdessä muiden päihteiden kanssa kasvoivat vuoden 2014 5,7%sta vuoden 2020 22,7%:iin.
Raportissa selitetään, kuinka vertailu ennen laillistamista saatuihin tietoihin on käytännössä mahdotonta, koska samanlaista tiedon keruuta ei ole ollut. Vuonna 2012 kuljettajista testattiin vain 9% eikä tietoja kerätty yhtenäisesti. Tietoja on valtakunnallisesti kerännyt The Fatality Analysis Reporting System, FARS, ja Coloradossa Colorado Department of Transportation, CDOT. Vuonna 2013 RMHIDTA aloitti yhteistyön CDOT:n kanssa toksikologisen tiedon keräämisessä. Näiden tietojen vertailut vanhempiin ovat käytännössä vaikeita tehdä.
Nykyään liki puolet kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien autonkuljettajista testataan, ja toisaalta liki kahdessa kolmesta onnettomuudesta ainakin yksi kuljettaja testataan. Mutta ongelmana on se, mihin näin saatuja lukuja verrataan, koska aiheen tutkiminen on niin tuoretta? Tämä palveleekin tulevan kehityksen tutkimusta, ja ajatellaan, että kannabiskaupan laillistamisen vaikutukset alkavat tuntua vasta myöhemmin uusien osavaltioiden ja lopulta liittovaltion laillistaessa.
Coloradon osavaltion raportissa nostetaan myös esille laajempaa tutkimusta liikenneonnettomuuksien kehityksestä. Vuonna 2017 ilmestyneen tutkimuksen mukaan kolme vuotta kannabiskaupan laillistamisen jälkeen Washingtonin osavaltion ja Coloradon tieliikenneonnettomuudet olivat samalla tasolla kuin niissä samansuuruisissa osavaltioissa, joissa kannabista ei oltu laillistettu aikuis- eikä lääkekäyttöön.
Lisää tutkimusta liikenneturvallisuudesta
RMHIDTA:n, Coloradon ja muiden laillistaneiden osavaltioiden lisäksi monia tahoja kiinnostaa laillistamiseen liittyvä kehitys.
Osavaltioiden kuvernöörien liikenneturvallisuuden liitto on julkaissut kattavan tutkimuskokoelman Traffic Safety Impacts of Marijuana Legalization, jossa todetaan, ettei löydy varmaa näyttöä sille, että liikenneonnettomuuksissa olisi tapahtunut muutoksia.
Vuonna 2019 Wayne Hallin ja Tyler Lanen julkaiseman kaikkia kannabiksen laillistaneita osavaltioita seuranneen tutkimuksen mukaan kuolonuhrien määrä nousi hieman eli 1 kuolonuhri miljoonaa asukasta kohden vuodessa kannabiskaupan alkamisen jälkeen, mutta palautui pian edeltävälle tasolla.
Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden laillistamisen jälkeistä kehitystä voidaan verrata myös synteettisen vertailumallin avulla. Tämän analyysin perusteella näyttää, että liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä olisi noussut laillistamisen jälkeen, mutta tulokset eivät ole tarpeeksi vahvoja osoittamaan syy-seuraussuhdetta.
Miksi tämä tutkimus on niin vaikeaa? Yksinkertainen syy on siinä, että kieltolain ajalta ei ole olemassa systemaattisesti tehtyä tutkimusta, mihin näitä laillistamisen jälkeen tehtyjä tutkimuksia voisi verrata.
Altistumiset ja sairaala- ja ensiapukäynnit
Raporttien kaikkien eri aihealueiden käsittely ei ole tämän artikkelin resurssien rajoissa, mutta kahden aiheen analysointi avaa näiden raporttien eroja: kannabiksen aiheuttama hoidon tarve ja käytön kehitys.
RMHIDTA:n raportissa asia on esitetty ytimekkäästi alun yhteenvedossa:
”Kannabisaltistukset lisääntyivät 185% vuosina 2013 – 2020.
Kannabiksen aiheuttama hoidontarve kaikkien ikäryhmien kohdalla väheni 34% samana ajanjaksona.
Sellaisten itsemurhatapauksien osuus, joissa toksikologiset tulokset osoittivat positiivista kannabistestiä, lisääntyivät vuoden 2013 14%:sta vuoden 2020 29%:iin. ”
Mikä on kannabisaltistus, marijuana only exposure? Tämä selviää, yllätys, yllätys, Coloradon raportista: tarkoittaa sitä, että joku soittaa myrkytyskeskukseen kannabiksen takia. Soitot myrkytyskeskuksiin ovat lisääntyneet, mutta kannabiksen käytön aiheuttama hoidontarve on vähentynyt. Itsemurhatapauksien kannabispositiivisten testitulosten kanssa on mitä luultavimmin sama ongelma kuin liikenneturvallisuuden kohdalla: testaaminen ja tutkiminen on aloitettu vasta laillistamisen jälkeen.
Coloradon raportti kertoo tästä ongelmakokonaisuudesta laajemmin ja selkeämmin. Kannabiksen aiheuttama hoidontarve on vähentynyt vuosina 2012 – 2019. Sairaalakäynnit ovat lisääntyneet 2000-luvun alusta ja kiihtyen vuodesta 2011 mutta sitten tasaantuen vuodesta 2016. Ensiapukäynnit lisääntyivät vuosina 2011 – 2014, vähenivät 2014 nousten vuoteen 2018 ja romahtivat vuonna 2019.
Hoidontarve, sairaalakäynnit ja ensiapukäynnit ovat kehittyneet eri tavoin laillistamisen jälkeen. Laillistamista edeltävän jakson aikana diagnoosit ja luokittelut ovat vaihdelleet, ja potilaita sekä avun tarvitsijoita on voitu luokitella eri tiedostojen erilaisiin kannabiskategorioihin riippumatta siitä, onko kannabiksen käyttö ollut hoidon tai avun tarpeen syynä. Sairaalakäynnit kannabiksen takia ovat tasaantuneet vuoden 2016 jälkeen, kun eri luokittelut koottiin yhteen ja tietoa voitiin alkaa kerätä yhtenäisesti.
Kannabiksen käytön kehitys eri ikäluokissa
Molemmissa raporteissa todetaan, että kannabiksen käyttö on lisääntynyt sen kaupan laillistamisen jälkeen. Käytön kasvu on kuitenkin erilaista eri ikäluokissa ja kansalaisryhmissä, mitä Coloradon raportti analysoi perusteellisesti. 18 – 25 vuotiaiden keskuudessa käytetään eniten kannabista ja vuosina 2014 – 2016 käyttö jopa laski, kunnes nousi hivenen korkeammalle tasolle kuin ennen laillistamista. Suurin kasvu on koettu ikäluokissa 26 – 64 vuotiaat ja yli 65 vuotiaat. Ensin mainitussa luokassa käyttö nousi vuoden 2014 11,3%:sta vuoden 2019 17,3%:iin ja vanhimmassa ikäluokassa 3%:sta 9,3%:iin eli kolminkertaistui!
Coloradon raportissa tietoja verrataan myös liittovaltion Substance Abuse and Mental Health Services Administration, SAMHSA, vuosittain keräämään kansalliseen kyselyyn National Survey on Drug Use and Health, NSDUH, johon on kerätty tietoja päihteiden kehityksestä pitemmältä ajanjaksolta (kaavio 30, s. 67). Coloradosta tiedot kerätään 1200 – 1400 henkilöltä. NSDUH:n perusteella 18 – 25 vuotiaat coloradolaiset nuoret käyttävät enemmän kannabista kuin yhdysvaltalaiset nuoret keskimäärin, mutta toisaalta tämän ikäluokan kannabiksen kehitys on ollut tasaisesti nouseva trendi 2000-luvun alusta saakka, mihin laillistaminen ei ole luonut mitään erityistä huippua. Tässä todennetaan se aikaisemmin kerrottu asia eli käytön yleistyminen on johtanut kaupan ottamiseen yhteiskunnan valvontaan eikä toisin päin.
Suurin huoli kohdistuu kuitenkin alaikäisten kannabiksen käyttöön.
Molemmissa raporteissa todetaan, että laillistaminen ei ole lisännyt alaikäisten kannabiksen käyttöä. RMHIDTA kertoo toisaalta alaikäisten kannabiksen käytön jopa vähentyneen laillistamisen jälkeen, mutta toisaalta olevan edelleen 39% valtakunnallista keskiarvoa yleisempää sijoittuen 7:nneksi osavaltioiden vertailussa.
RMHIDTA käyttää kolmesta eri tietolähteestä vain liittovaltion National Survey on Drug Use and Health, NSDUH, kyselytutkimuksen nuorilta keräämiä tietoja. Coloradon raportti käyttää tämän lisäksi Coloradon osavaltion Healthy Kids Colorado Survey, HKCS, koululaisilta kyselyllä kerättyjä tietoja. Näiden lähteiden tärkein ero on vastaajien lukumäärä, mikä Coloradon osavaltion tutkimuksessa on 46537 lukion ja 6983 keskikoulun oppilasta. NSDUH:n raportissa on vain 447 nuorta Coloradon osavaltiosta.
NSDUH:n raportin mukaan Coloradossa alaikäisistä 9,8% oli käyttänyt kannabista kun kansallinen keskiarvo on 7,0%. HKCS:n raportin mukaan alaikäisten käyttö edustaa kansallista keskiarvoa verrattuna liittovaltion Centers for Disease Control and Prevention, CDC, Youth Risk Behavior Survey, YRBS, nuorille ja koululaisille suunnatun kyselytutkimuksen tietoihin. Vuonna 2019 Coloradon lukiolaisista 20,6% ilmoitti käyttäneensä kannabista kuluneiden 30 päivän aikana kansallisen keskiarvon ollessa 21,7%.
Coloradon raportin kaavio 59 havainnollistaa, kuinka kannabiksen käytön pysyminen entisellään ja jopa väheneminen on osa pitempää alle 18-vuotiaan nuorison raitistumiskehitystä, jossa alkoholin ja tupakan käyttö ovat vähentyneet merkittävästi 2000-luvun aikana. Tosin sähkötupakoiden kaltaisten tuotteiden käytön yllättävä suosio vuodesta 2015 alkaen on kannabiksen käyttöä käyttöäkin yleisempää, yhtä yleistä kuin alkoholin käyttö.
Silti kannabis on edelleen tärkein syy, miksi nuori joutuu tekemisiin kriminaalivalvonnan kanssa. Vuosina 2018 – 2019 nuoret joutuivat poliisin kanssa tekemisiin 6688 tapauksessa, joista selvä enemmistö eli 1577 tapausta, 24%, johtui kannabiksesta. Näistä suurin osa, 97%, johti kuitenkin haasteeseen eikä pidätykseen.
Koulusta erottaminen kannabiksen vuoksi on selkeästi vähentynyt laillistamisen jälkeen ja on vain pieni osa muista erottamiseen johtavista syistä. Koulusta valmistuneiden määrä on noussut ja koulun käynnin keskeytykset ovat vähentyneet.
Koululaisten kannabiksen käyttö on pysynyt vakaana vuosina 2005 – 2019 eikä elinaikanaan kannabista käyttäneiden koululaisten osuus, 35,9%, poikennut kansallisesta keskiarvosta. Samoin kuluneen 30 päivänä aikana kannabista käyttäneiden koululaisten osuus, 20,6%, on pysynyt vakaana eikä sekään poikkea kansallisesta keskiarvosta.
Alaikäisten kannabiksen käytössä ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, mitä ennen laillistamista pelättiin.
Kieltolain narratiivi ja tutkittu tieto
RMHIDTA:n raporttiin on kirjoitettu narratiivia kannabiksen laillistamisen aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista samalla, kun siinä sivuutetaan laillistamisen kiistattomat hyödyt. Tämän raportin hyödyntäjät tekevät jyrkempiä tulkintoja kuin mihin se antaa pohjaa. Professori Martti Vastamäen väitteelle kannabiksen käytön 94%:n kasvulle ”muutamassa vuodessa” ei löydy raporteista minkäänlaista pohjaa, siksi hän onkin jättänyt lähteensä mainitsematta. Kokoomuksen poliisikansanedustaja Jari Kinnunen perustelee kannabiskeskustelussa jakelemiaan mielipiteitä vetoamalla käyttävänsä poliisitiedettä. Väitteiden uskottavuus perustuu lähinnä kieltolain narratiiviin.
Ko. raportin loppupuolella sivulla 40 löytyy mielenkiintoinen tutkimus: kannabiksen käyttäjien käsitykset laillisista ja laittomista markkinoista. Tämä on oleellisen tärkeä seikka laillistamisen onnistumiselle eli kuinka saamme kuluttajat vaihtamaan ”puolta”. Käyttäjät pitävät laillista kannabista laadukkaampana, sitä saa yleensä läheltä ja sitä pidetään turvallisempana ostaa ja käyttää. Toisaalta sitä pidetään kalliimpana varsinkin säännöllisten käyttäjien keskuudessa, mikä voi olla merkittävä este siirtymiselle laittomilta markkinoilta laillisille. Käyttäjien näkemykset laillista kannabista kohtaan olivat myönteisimmät niissä osavaltioissa, joissa kannabiskaupat olivat olleet toiminnassa pisimpään.
Tämä kuvaa hyvin laillistamisen jälkeistä tilannetta: siirtyminen laittomilta markkinoilta laillisille ei ole on/off tilanne, vaan se vaatii jatkuvaa neuvottelua poliitikkojen, virkamiesten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Tätä ei tapahdu kieltolain aikana ja siksi sitäkin pitää opetella.
Coloradon osavaltion raportti on yritys luoda pohjaa kannabiksen laillistamisen vaikutusten tieteelliseen tutkimukseen perustuvalle arvioinnille, jolle on suuri tarve, kun yhä useampi osavaltio päättää liittyä laillistaneiden seuraan.
Lähde:
Impacts of Marijuana Legalization in Colorado. A Report Pursuant to C.R.S. 24-33.4-516. July 2021.
THE LEGALIZATION OF MARIJUANA IN COLORADO: THE IMPACT. Rocky Mountain High Intensity Drug Trafficking Area. Volume 8 September 2021.
Has Colorado Gone to Pot? Not According to John Hickenlooper. Westword 25.8.2017.
Marijuana legalization and historical trends in marijuana use among US residents aged 12–25: results from the 1979–2016 National Survey on drug use and health. 2020.
Nearly Half of U.S. Adults Have Tried Marijuana. Gallup 2021.
Matti Peltonen & Kaarina Kilpiö & Hanna Kuusi (toim.) Alkoholin vuosisata. Suomalaisten alkoholi-olojen käänteitä 1900-luvulla. Helsinki: SKS, 2006.
Marijuana legalization and expungement in early 2021. Collateral Consequences Resource Center. 2021.
National Expungement Week: Learn How to Clear Your Record (For Free). Filtermag 28.9.2021.
Hansen, B., Miller, K., and Weber, C.: Early evidence on recreational marijuana legalization and traffic fatalities. Economic Inquiry. 2019.
Association of Recreational Cannabis Laws in Colorado and Washington State With Changes in Traffic Fatalities, 2005-2017. JAMA Internal Medicine. 2020.
Change in Traffic Fatality Rates in the First 4 States to Legalize Recreational Marijuana. JAMA Internal Medicine. 2020.
Crash fatality rates after recreational marijuana legalization in Washington and Colorado. American Journal of Public Health. 2017.
Governors Highway Safety Association: Traffic Safety Impacts of Marijuana Legalization. 2021.
Wayne Hall; Tyler J. Lane: Traffic fatalities within US states that have legalized recreational cannabis sales and their neighbours. Addiction 2019.
The Impact of Marijuana Legalization on Traffic Deaths: A Synthetic Control Approach. Towards Data Science 9.11.2019.
Yhdysvaltojen kongressin lakivaliokunnassa äänestettiin 30.9. lakialoitteen More Act puolesta. Lakialoite laillistaisi kannabiksen liittovaltiotasolla. Ohessa yhden lakialoitteen laatijan, edustaja Steve Cohenin puheenvuoro.
Edustaja Matt Gaetzin puheenvuoro lakivaliokunnassa 30.9.
