Vuonna 2021 huumepolitiikan kannalta monta merkittävää tapahtumaa ja toimijaa täytti pyöreitä vuosia, ja kannabiksen laillistaminen lääke- ja aikuiskäyttöön etenee monessa maassa ja osavaltiossa.
Vuonna 2021 kansainvälisen huumevalvonnan perussopimus Single Convention eli huumausaineyleissopimus täytti 60 vuotta. Kannabiskasvi ja hasis asetettiin sopimuksen perustana olevan huumausaineluokituksen ankarimpaan IV-luokkaan ilman tieteellistä arviota sen haitoista tai lääkinnällisestä käytöstä. Ensimmäisen tieteellisen arvion kannabiksesta suoritti maailman terveysjärjestö, WHO, vasta vuonna 2019. Tämä johti kannabiskasvin huumeluokituksen lieventämiseen vuoden 2020 lopussa, tosin paljon rajoitetummin kuin mitä WHO:n asiantuntijalautakunta suositti.
Psykotrooppisia aineita valvova sopimus puolestaan täytti 50 vuotta. Kannabiskasvin ja hasiksen vaikuttava aine THC isomeereineen liitettiin psykotrooppisia aineita valvovaan sopimukseen. Tämän takia THC ja varsinkin sen synteettiset analogit ovat olleet lievemmän valvonnan piirissä kuin itse kannabispensas. Tämä kaksijakoisuus leimaa edelleen lääkekäyttöä siltä osin, kuinka ankaraa kannabislääkkeiden valvonta on.
Suomessa puolestaan huumausaineiksi luokiteltujen aineiden ja kasvien käytön rankaisemisen säätämisestä tuli 50 vuotta täyteen. Arpa ratkaisi huumausaineen käytön rangaistavaksi teoksi 2.12.1971 eduskunnan suuren valiokunnan äänestyksessä äänten mennessä tasan. Varsinainen äänestys eduskunnassa pidettiin 7.12., jolloin käytön rankaiseminen voitti äänin 92 – 80.
Suomen kannabisyhdistys ry., SKY, täytti 30 vuotta. Kansalaisaloite kannabiksen käytön ja omatarvekasvatuksen dekriminalisoimiseksi, KK2020, vei kannabiskeskustelun eduskuntaan ensimmäisen kerran kriminalisoinnin jälkeen. Lakivaliokunnan julkinen kuuleminen kansalaisaloitteesta kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi järjestettiin 17.2.2021.
Muutoksen tekijöitä
Miljardööri George Soroksen perustama Open Society Foundations on kuluneiden 30 vuoden aikana sijoittanut yli 300 miljoonaa dollaria huumepolitiikan uudistamiseen, kannabiksen laillistamishankkeisiin ja haittoja vähentävien huumepolitiikan muotojen tukemiseen.
Huumepolitiikan tutkija Ethan Nadelman perusti vuonna 1994 huumepoliittisen ajatushautomon Lindesmith Center Open säätiön taloudellisella tuella. Vuonna 2000 Lindesmith Center yhdisti voimansa Drug Policy Foundationin kanssa Drug Policy Allianceksi, josta on tullut Yhdysvaltojen merkittävin huumepolitiikan uudistamista ajava kansalaisjärjestö.
Yksi Open Societyn merkittävimmistä voitoista oli Kalifornian lääkekannabislain hyväksyminen vuonna 1996, jonka kampanjointia rahoitti George Soroksen lisäksi miljardöörit Peter Lewis ja George Zimmer. Oregonin, Alaskan ja Washingtonin osavaltiot laillistivat kannabiksen lääkekäytön kahden vuoden kuluttua. Myöhemmin yhteensä 36 osavaltiota sekä Washington DC ovat laillistaneet lääkekäytön.
Open Society aloitti vuonna 2008 huumepoliittisen ohjelman The Global Drug Policy Program, GDPP, edistämään ihmisoikeuksiin, oikeudenmukaisuuteen, kestävän kehityksen periaatteisiin ja kansanterveyteen perustuvaa huumepolitiikkaa.
´GDPP tuki maailman huippujohtajien huumepoliittisen komission, Global Commission on Drug Policy, GCDP, perustamista kymmenen vuotta sitten tammikuussa vuonna 2011. Komissio rikkoi maailman johtajien keskuudessa vallinneen tabun puhua avoimesti huumepolitiikan muutoksen tarpeesta. Se julkaisi juhlavuoden kunniaksi 7. joulukuuta raportin “Time to End Prohibition”. Kymmenen vuoden aikana ryhmä on tehnyt erilaisia huumepoliittisia aloitteita lukuisissa eri maissa.
GCDP on perustanut komissiot Länsi-Afrikkaan ja Etelä- ja Keski-Amerikkaan. West African Commission on Drugs järjestöä johtaa Nigerian entinen presidentti Olusegun Obasanjo. The Latin American Commission on Drugs and Democracy järjestöä johtavat yhdessä Brasilian entinen presidentti Fernando Henrique Cardoso, Kolumbian entinen presidentti César Gaviria of Colombia ja Meksikon entinen presidentti Ernesto Zedillo.
International Drug Policy Consortium, IDPC, on yksi Open Societyn tukemista hankkeista. IDPC perustettiin vuonna 2006, ja viidentoista vuoden aikana siitä on kasvanut 200:n huumepoliittisen kansalaisjärjestön, tutkijaryhmän ja ajatushautomon kansainvälinen verkosto. IDPC tarjoaa huumepolitiikan uudistamisesta kiinnostuneille mahdollisuuden osallistua kansainvälisen huumevalvontakoneiston toimintaan ja päätöksentekoon.
IDPC seuraa yhdessä muiden huumepoliittisten kansalaisjärjestöjen kanssa YK:n huumekomission, CND kokouksia ja järjestää niihin liittyviä sivutapahtumia. Kansalaisjärjestöjen edustajat seuraavat kokouksia ja sivutapahtumia, ja heidän CNDBlogiin tekemistä kokouspäiväkirjoista avautuu julkisuutta kaihtavan YK:n huumebyrokratian toiminta tutkijoille, toimittajille ja aktivisteille.
IDPC:n näkyvin projekti on maailmanlaajuinen Support, Don’t Punish huumepoliittinen kampanja, jolla promotaan kansanterveyttä ja ihmisoikeuksia huumepolitiikan perustaksi. Projekti huipentuu 26. kesäkuuta järjestettävinä Support. Don’t Punish Day of Action -teemapäivinä, joihin on osallistunut aktivisteja sadoissa kaupungeissa kymmenissä maissa.
Kannabiksen kasvatusta tutkiva World Wide Weed -projekti täytti 10 vuotta. Sen takana on kansainvälinen tutkijoiden verkosto Global Cannabis Cultivation Research Consortium, GCCRC, joka tutkii kannabiksen kasvatusta. Kannabiksen pienen mittakaavan kasvatus, omatarve- tai kotikasvatus, on vähän tutkittu alue, mutta siitä on kasvanut merkittävä kansainvälinen ilmiö, joka haastaa perinteisen kansainvälisen salakuljetuksen ehkäisyyn perustuvan huumepolitiikan mallin. Suomesta verkostossa on mukana THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen ja tutkija Jussi Perälä.
Maailmanlaajuinen huumekysely Global Drug Survey, GDS, täytti 10 vuotta. GDS on valtioista itsenäinen projekti, kyselytutkimus on käännetty kymmenelle kielelle ja se tavoittaa käyttäjiä 30 maassa. Juhlavuoden kunniaksi se käynnisti uuden kyselyn. GDS:n kyselyyn vastaaminen kannattaa, koska se tarjoaa tutkimusmateriaalia suurelle tutkijajoukolle. Kerätystä materiaalista on julkaistu yli 60 vertaisarvioitua tutkimusta. Yli 900 000 ihmistä on vastannut kyselyyn kymmenen vuoden kuluessa, ja uudella kyselyllä pyritään ylittämään miljoonan vastaajan raja vuonna 2022. Tavoitteena on jatkossa saavuttaa puoli miljoonaa käyttäjää vuodessa.
Kannabis irti huumesodasta
YK:n huumekomissio, CND, teki joulukuussa vuonna 2020 historiallisen päätöksen lieventäessään maailman terveysjärjestön, WHO, suosituksesta kannabiksen huumeluokitusta vuoden 1961 huumesopimuksessa poistamalla se ankarimmasta IV luokasta.
Tämä päätös periaatteessa helpottaa kannabiksen määräämistä potilaille lääkkeenä. Käytännössä monissa maissa potilaiden asemaa on edistetty jo vuosia ennen luokituksen lievennystä, mutta edelleen monissa maissa ollaan epävarmoja valvonnan suhteen, ja CND:n ratkaisu oli merkittävä symbolinen teko. Suomessa kannabiksen lääkekäyttö todettiin lailliseksi jo vuonna 2006, ja vuonna 2008 se palautettiin lääkeluetteloon, mutta kehitys on viime vuosina kulkenut väärään suuntaan eli potilaiden asemaa heikentäen.
For Alternative Approaches to Addiction, Think & do tank, FAAAT, kokosi yhteen 182 kansalaisjärjestöä 56:sta valtiosta allekirjoittajiksi kannabiksen valvontaa koskevaan julkilausumaan, joka luovutettiin 2.12.2021 YK:n pääsihteerille ja kansainvälisen huumesopimuksien noudattamista valvovan lautakunnan, INCB, presidentille. Suomen kannabisyhdistys ry. allekirjoitti julkilausuman.
FAAAT on vuonna 2015 perustettu kansainvälinen huumepoliittinen ajatus- ja toimintahautomo, joka on seurannut kannabiksen huumeluokittelua YK:n huumevalvonnassa. Siinä toimivat aktiivit ovat myös osallistuneet tähän prosessiin asiantuntijoina ja akkreditoitujen kansalaisjärjestöjen edustajina.
FAAAT:n julkilausumassa kehotetaan ottamaan WHO:n suositus ohjenuoraksi päätettäessä kannabiksen käyttämisestä lääkkeenä. Julkilausuman allekirjoittajat ilmaisevat huolensa siitä roolista, minkä INCB on ottanut huumepolitiikan ohjailussa mm. kannabiksen lääkekäytön osalta, mikä ei kuulu sen alkuperäiseen mandaattiin. Vuosien mittaan INCB on eri yhteyksissä esittänyt kannabiksen lääkekäytöstä sellaisia arvioita, jotka eivät perustu tutkittuun tietoon vaan vanhoihin ennakkoluuloihin. INCB:n tulisi lähestyä niitä tahoja, joita huumepolitiikka koskettaa kaikista eniten eli käyttäjiä, kasvattajia ja kauppiaita.
Tällä hetkellä laillisia kannabistuotteita kulkee tonneittain valtioiden rajojen yli, mutta tähän toimintaan liittyy ongelmia, joita on nähty mm. CBD-tuotteiden kaupassa sekä siemenkauppiaiden kokemissa pankkiongelmissa. Ongelmat ovat seurausta siitä, että kannabiksen valvonta perustuu vanhaan huumausainesopimukseen.
INCB:n vuoden 2021 alussa käynnistämässä kannabisprojektissa ‘Guidelines on the International Drug Control Requirements for the Cultivation, Manufacture and Utilization of Cannabis for Medical and Scientific Purposes’ kyse on pohjimmiltaan nykyisin voimassa olevien huumesopimuksien aseman pönkittäminen ja joustamaton kansainvälinen valvonta. 60 vuotta vanha sopimuskoneisto on kuitenkin ongelmien syy, ei ratkaisu niihin.
Sopimusjärjestelmä rakennettiin kolonialistisen aikakauden käsityksille ja ennakkoluuloille. Kannabis on tästä paras mahdollinen esimerkki. Sen käyttö oli vielä Single Conventionin suunnitteluvaiheessa 1950-luvulla marginaalista kehittyneissä länsimaissa. Entisissä siirtomaissa sitä käytettiin vanhojen perinteiden mukaisesti lääkkeenä, elintarvikkeena, raaka-aineena ja myös sakramenttina. Kieltolaki romutti nämä perinteiset valvontamallit. Kun käyttö levisi länsimaisen nuorison keskuudessa, tapahtui tämä kieltolain luomissa rikollisissa ympäristöissä, mikä on leimannut mielikuvia kannabiksesta.
Vuoden 1961 sopimuksessa kaupan laillistava valtio velvoitetaan perustamaan asiaa valvomaan oma virastonsa, mutta sopimuksella ei pystytä valvomaan nykyaikaista kansainvälistä kaupankäyntiä, koska se luotiin rajojen yli kulkevaa salakuljetusta vastaan. Tarvitaan uusi kannabiksen laillista kauppaa valvova sopimus, ja YK:n tulee tarjota tälle suuntaviivat, kuinka vähentää laitonta kauppaa ja kuinka valvotaan kannabisteollisuuden vaikuttamista politiikan tekoon.
Ensiksi vuoden 1961 huumesopimuksen perustana oleva luokittelu tulee muuttaa kokonaan WHO:n asiantuntijoiden antamien suositusten mukaisesti kannabiksen osalta. Huumepolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon, ei kolonialistiseen perintöön.
FAAAT:n julkilausuma saavutti myös YK:n huumekomission kokouksen 9. – 10.12., mikä on hyvä esimerkki siitä, mitä järjestäytymällä ja verkostoitumalla voidaan saada aikaan. FAAAT:in ylläpitämä INCB monitor seuraa tapahtumia, ja kannabiksen huumeluokituksen historia aukeaa raportista ”History, science, and politics of international cannabis scheduling, 2015–2021”.
Yhdysvallat laillistamisen kynnyksellä
Yhdysvaltojen liittovaltion taloustutkimuslaitoksen, National Bureau of Economic Research, huhtikuussa julkaistussa tutkimuskatsauksessa “The Public Health Effects of Legalizing Marijuana” todetaan kannabiskaupan laillistamisen tuovan useita myönteisiä vaikutuksia kansanterveyteen ja sitä kautta kansantalouteen. Laillisesti saatavilla olevan kannabiksen on todettu vähentävän muiden päihteiden sekä lääkeaineiden käyttöä. Kannabiksen laillistaminen on vaikuttanut Yhdysvalloissa kansanterveyteen lähinnä positiivisesti. Merkittävä osa vaikutuksista on tullut kannabiksen kulutuksen alkoholia ja opioideja syrjäyttävästä luonteesta.
Liittovaltion tuoreimman Monitoring The Future tutkimuksen mukaan huumeiden ja varsinkin kannabiksen käyttö koululaisten keskuudessa on laskenut kuluneen vuoden aikana enemmän kuin koskaan. Kahdeksasluokkalaisten keskuudessa käyttö väheni peräti 38 %:a eli vuoden 2020 11,4 %:sta 7,1 %:iin tänä vuonna. Tämä tulos on selvä todiste siitä, että kannabiskaupan laillistaminen toteuttaa sille asetetut tavoitteet eli turvaa nuorisoa liian varhain aloitetulta päihteiden käytöltä. Myös USA:n huumepolitiikan huippuvirkahenkilö, NIDA:n johtaja Nora Volkow myönsi tämän tosiasian DPA:n entisen johtajan Ethan Nadelmanin haastattelussa syyskuussa. Hän on vuosia varoitellut siitä, että kannabislakien lieventäminen aiheuttaa kannabiksen käytön yleistymisen nuorison keskuudessa, mutta näin ei ole käynyt.
Yhdysvalloissa 21 osavaltiota sallii kansalaisaloitteet lainsäädännön välineenä, joten muissa osavaltioissa kannabiksen laillistamisen pitää tapahtua lainsäätäjien toimesta. Mielipidemittauksien mukaan 68 % – 69% amerikkalaisista kannattaa kannabiskaupan laillistamista.
Vuonna 2021 neljän osavaltion lainsäätäjät laillistivat kannabiskaupan aikuiskäyttöön: New York, Virginia, New Mexico ja Connecticut. Lisäksi Alabama laillisti kannabiksen lääkekäytön, ja Louisiana dekriminalisoi alle 14 gramman hallussapidon. Seuraavan kerran kansalaisaloitteilla voidaan vaikuttaa lainsäädäntöön vuoden 2022 ns. välivaalien aikana.
Virginian osavaltion tuoreen kannabislain täytäntöönpano voi olla ensi vuonna vastatuulessa vallan keikahdettua republikaanien hyväksi paikallisvaaleissa. Kannabislain valvonnasta vastaava lautakunta kiirehti kauppojen avaamisen aikaistamista vuoden 2023 alkuun. Laki laillisti välittömästi pienimuotoisen kotikasvatuksen ja hallussapidon.
St. Louisin kaupungin pormestari allekirjoitti lain, joka poistaa omaan käyttöön tarkoitetun kannabiksen hallussapidon rangaistavuuden kaupungissa. Missourin osavaltion kannabisaktivistit vievät laillistamisaloitteen ensi vuoden välivaaleihin.
New Hampshiren osavaltion alahuoneen enemmistö olisi valmis hyväksymään kannabiskaupan laillistavan lain ensi vuoden alussa, mutta senaatti ja osavaltion kuvernööri tulevat sen mitä luultavimmin kumoamaan. Näin on käynyt vuosien ajan, vaikka ympäröivät osavaltiot, Maine, Massachusetts ja Vermont, ovat laillistaneet kannabiskaupan.
Rhode Islandin osavaltion parlamentin alahuoneen puhemies Joe Shekarchi kertoi neuvottelujen kannabiskaupan laillistamismallista olevan loppusuoralla ja laillistamisen tapahtuvan ensi vuoden alussa.
Pennsylvanian osavaltiossa lainlaatijat ovat tänä vuonna laittaneet alulle neljä erilaista kannabiskaupan laillistamisaloitetta.
Ohion osavaltion senaatti hyväksyi äänin 26 – 5 kannabiksen lääkekäytön sallivan lain joulukuussa. Osavaltion demokraattiedustajilla on lakialoite aikuiskäytön laillistamiseksi, mutta niin on myös republikaaneilla. Lakialoitteet tulevat käsittelyyn ensi vuonna.
Yhdysvalloissa kannabiksen laillistamisesta on tullut pääpuolueita yhdistävä tekijä siinä määrin, että molemmilla puolueilla on oma laillistamissuunnitelmansa. Demokraattiedustajien laatima More Act on kertaalleen hyväksytty edustajainhuoneessa viime vuoden lopussa, mutta se tuli täydennettynä uudelleen käsittelyyn. Marraskuun 15. päivä republikaanien edustaja Nancy Mace esitteli laatimansa lakialoitteen States Reform Act, joka More Actin tapaan lopettaa liittovaltiotason kannabiskiellon ja hävittää kannabikseen liittyvistä rikoksista saadut rekisterimerkinnät sekä vapauttaa liittovaltion vankiloissa olevat kannabiksesta vankeusrangaistukseen tuomitut. Erona näiden kahden eri lakialoitteen välillä on lähinnä erilainen liittovaltion veroaste.
Eurooppa
Portugalissa kaikkien huumausaineiksi luokiteltujen aineiden käytön ja pienimuotoisen hallussapidon dekriminalisoiva laki astui voimaan 20 vuotta sitten vuoden 2001 alussa. Uudessa laissa kaikki aineet laitettiin ikäänkuin samalle viivalle, ja vaatimukset kannabiksen laillistamisesta nousivat esille. Vuonna 2013 tehty esitys kannabiksen laillistamisesta ei edennyt. Kannabiksen lääkekäyttö laillistettiin vuonna 2018, ja sen jälkeen laillistettiin kannabiksen kasvatus lääkekäyttöön. Käytännössä portugalilaiset potilaat ja muut käyttäjät ovat joutuneet turvautumaan laittomien markkinoiden tarjontaan. Kanadalainen kannabisyritys Tilray on kasvattanut Portugalissa kannabista lääkekäyttöön vuodesta 2017. Tämän vuoden alussa Tilray ilmoitti saaneensa kannabiksen kasvatusta valvovalta lääkevalvontavirastolta, Infarmed, luvan alkaa myymään kannabistuotteitaan portugalilaisille potilaille.
Luxemburgin hallitus hyväksyi marraskuussa uuden kannabislain, joka sallii 18 vuotta täyttäneiden kasvattaa kotonaan korkeintaan 4 kasvia omaan käyttöön. Myös kannabissiementen kauppa sallitaan ilman mitään rajoituksia määrän tai THC-pitoisuuden suhteen. Kannabiskaupan laillistamisesta päätetään myöhemmin.
Malta laillistaa hallussapidon, kotikasvatuksen ja kannabisklubit mutta ei kannabiskauppaa. Maltan parlamentti hyväksyi tiistaina 14.12. lain, jonka mukaan kannabiksen käyttö ja kasvatus henkilökohtaiseen käyttöön sallitaan. Maltan asukas saa kasvattaa neljä kasvia kotonaan, säilyttää kotonaan 50 grammaa kuivattua kukintoa ja pitää hallussaan 7 grammaa, minkä ylimenevästä määrästä voidaan langettaa hallinnollisia rangaistuksia. Julkinen käyttö on kielletty ellei henkilöllä ole siihen hyvää syytä kuten lääkekäyttö. Laki sallii voittoa tavoittelemattomien kannabisklubien perustamisen Espanjan mallin mukaan, ja kansalainen saa kuulua vain yhteen klubiin.
Saksan tuore ns. liikennevalohallitus on asettanut kannabiskaupan laillistamisen hallitusohjelmaansa. Tämä on käänteentekevä päätös, koska Saksa on Euroopan johtavia valtioita taloudessa ja politiikassa. Lakialoitteen läpimeno Saksan parlamentissa on taattu hallituspuolueiden enemmistön turvin, mutta Saksan liittoneuvosto, Bundesrat, voi olla vaikeampi pala saada uudistuksen taakse, koska kristillisdemokraateilla on siellä enemmistö. Kannabiskaupasta valtiolle koituvat veromiljardit voivat taivuttaa myös liittoneuvoston uudistuksen taakse.
Italiassa kansalaisjärjestöt keräsivät 600 000 nimeä kansalaisaloitteeseen, joka velvoittaa Italian hallituksen järjestämään kansanäänestys kannabiskaupan laillistamisesta vuoden 2022 alussa.
Sveitsissä alkaa vuoden 2022 alussa kannabiskokeilu, jossa kokeillaan kannabiskaupan laillistamista. Zurichissa, Baselissa ja useissa muissa Sveitsin kaupungeissa muutamat tuhannet kannabiksen käyttäjät voivat ostaa kannabista laillisesti apteekeista ja kannabisklubeilta. Tämän kokeiluvaiheen tuloksia tutkitaan, ja kolmen ja puolen vuoden kuluttua päätetään kokeilun jatkamisesta tai pysyvästä laillistamisesta.
Sveitsin liittovaltion parlamentin sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden komissio suositteli lokakuussa äänestyksen jälkeen äänin 9 – 2 kannabiksen kasvatuksen ja kaupan laillista valvontaa. Mielipidemittauksen mukaan 70 % sveitsiläisistä kannattaa kannabiksen valvottua myyntiä ja 18 vuoden ikärajaa. Kevytkannabiksen eli alle 1 % THC:tä sisältävän kannabiksen myynti on ollut laillista vuodesta 2017.
Ranskassa parlamentin asettama komitea suositteli kannabiksen kaupan laillistamista kesäkuussa julkaisemassa raportissaan. Joulukuussa entinen presidentti François Hollande tuli julkisuuteen suosittelemalla kannabiskaupan laillistamista.
EU:n CBD-teollisuus sai merkittävän voiton ns. KanaVape-tapauksessa, missä kaksi CBD-sähkösavukkeita valmistanutta ranskalaismiestä vapautettiin rikossyytteistä. Ranskalaisen vetoomustuomioistuimen antama vapauttava päätös perustuu EU:n oikeusistuimen viime vuonna antamaan päätökseen, jonka mukaan CBD ei ole kielletty huume eivätkä jäsenvaltiot saa estää CBD-tuotteiden vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä.
Maailma
Uruguay laillisti kannabiskaupan vuonna 2013 ensimmäisenä valtiona maailmassa. Uruguay on laajentanut kannabiksen laillista valvontaa vuosien mittaan sallimalla ensiksi kotikasvatuksen ja kannabisklubit ja sallimalla myöhemmin myynnin apteekeista maan kansalaisille. Uruguayn kannabiksen valvontaviraston johtaja Daniel Radio ilmoitti syyskuussa suunnitelmista sallia myös maassa vierailevien turistien ostaa kannabista laillisesti. Maassa vierailee vuosittain 3,5 miljoonaa turistia pääasiassa naapurimaista Argentiinasta ja Brasiliasta.
Kanadassa kannabiskaupan laillistamisesta tuli marraskuussa kuluneeksi kolme vuotta. Alustavien tulosten perusteella näyttää, ettei ennustettuja haittoja ole ilmaantunut. Valtion ja provinssien saamat verotulot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, yhä useampi kanadalainen hankkii kannabiksensa laillisesta kaupasta, sadat tuhannet ihmiset välttyvät kannabikseen liittyviltä rikossyytteiltä ja ala työllistää kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Vuonna 2018 Meksikon korkein oikeus antoi päätöksen, jonka mukaan kannabiksen hallussapidon ja kasvatuksen kieltävä laki on perustuslain vastainen. Maan hallituksen on pitänyt muuttaa lainsäädäntöään, mutta viivytyksien takia korkein oikeus päätti 28. päivä kesäkuuta lopettaa kannabiksen kieltolain. Nyt uuden kannabiskaupan valvontaa koskevan lain säätäminen on kokonaan poliitikkojen käsissä. Joulukuussa korkein oikeus myönsi ensimmäisen teolliseen käyttöön tarkoitetun kannabiksen kasvatusluvan kanadalaiselle yritykselle. Korkein oikeus asetti teollisen hampun THC-pitoisuuden enimmäisrajaksi 1 %.
Etelä-Afrikan korkein oikeus totesi vuonna 2017 antamassaan päätöksessä kannabiksen käytön ja kasvatuksen kiellon rikkovan perustuslaillista oikeutta yksityisyyden suojaan ja antoi maan hallitukselle kaksi vuotta aikaa säätää uusi laki. Vuonna 2018 korkein oikeus antoi toisen päätöksen, jonka mukaan kannabiksen käyttö ja kasvatus yksityisissä tiloissa on sallittua. Vuonna 2020 parlamentti laati lakiluonnoksen kannabiskaupan säätelemiseksi, jonka hallitus hyväksyi tämän vuoden elokuussa, mutta joka odottaa edelleen toimeenpanoa.
Marokon hallitus julkisti maaliskuussa kannabiksen laillistamispaketin, maan parlamentti hyväksyi sen heinäkuussa, ja hallitus hyväksyi laillistamista tukevan lakipaketin elokuussa. Kannabiksen laillistaminen tarvitsee vielä kuninkaan hyväksymisen astuakseen voimaan. Lakialoitteen mukaan nykyiset kannabiksen kasvattajat voisivat alkaa laillisesti kasvattamaan kannabista lääke- ja teolliseen käyttöön.
Israel on maailman johtava valtio lääkekannabiksen käytössä ja tutkimuksessa. Vuonna 2017 Israel dekriminalisoi kannabiksen käytön, ja siitä saakka sen parlamentissa, knessetissä, on ollut erilaisia aloitteita kannabiskaupan laillistamiseksi. Viimeksi elokuussa laillistamisaloite kaatui äänin 55 – 52. Sen sijaan knesset laajensi kannabiksen lääkekäyttöä sallimalla lisää kasvattajia ja levittäjiä. Kannabista käyttävien potilaiden määräksi arvioidaan yli 100 000.
Jamaikan hallitus dekriminalisoi kannabiksen vuonna 2017 uskonnolliseen ja lääkekäyttöön siten, että tilanne käytännössä näyttää täysin lailliselta valvonnalta. Terveyden ja hyvinvoinnin ministeriö aloitti tänä vuonna Good Ganja Sense kampanjan kannabiksen maineen palauttamiseksi vastaamaan tieteellisen tutkimuksen tuloksia sen hyödyistä ja haitoista.
Thaimaan terveysministeri ilmoitti vuonna 2019, että tietyt kannabiskasvin osat poistetaan huumeluokituksesta. Sen jälkeen lääkekannabiksen käyttö on kehittynyt nopeasti. Kansalaiset saavat valtion myöntämällä luvalla kasvattaa rajattomasti kannabista teollisuuden tarpeisiin. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on suunnattu resursseja, ja kannabisalan toivotaan houkuttelevan uusia turistiryhmiä. Tänä vuonna hallitus poisti huumeluokituksesta kaikki alle 0,2 % THC:tä sisältävät kasvinosat eli myös kukinnot.
Yhdistyneet arabiemiirikunnat muutti ankaria huumelakejaan lieventämällä niiden matkustajien rangaistuksia, joiden hallusta löytyy THC:tä sisältäviä tuotteita.
Suomi
Suomen kannabisyhdistys ry., SKY, täytti 30 vuotta. Kuluneen vuoden aikana SKY on ollut mukana laatimassa kannabiksen käytön ja omatarvekasvatuksen dekriminalisointia ajavan kansalaisaloitteen lausuntoa lakivaliokunnalle sekä laatinut oman lausuntonsa vuoden lopussa. Kannabiksen käytön dekriminalisointi on ensimmäisen kerran saatu eduskuntaan 50 vuotta sitten tehdyn kriminalisointipäätöksen jälkeen.
SKY jätti keväällä vastineensa STM:n lakialoitteeseen hampun viljelyn vaikeuttamiseksi. Tämä lakialoite oli outo tempaus tilanteessa, missä kansainvälinen suuntaus on menossa vastakkaiseen suuntaan, mutta hyvä esimerkki siitä, kuinka syvälle kieltolakiajattelu on juurtunut valtion hallinnossa.
Suomessa Vihreät hyväksyi syyskuussa ensimmäisenä poliittisena puolueena kannabiksen laillista valvontaa puoltavan puolueohjelman.
Muuten Suomi jatkaa vanhanaikaista huumepolitiikkaa, mikä nousi esille hallituksen uudessa periaatepäätöksessä huumepolitiikasta 2021 – 2023. Hallituksen päätöksessä todetaan, että 24% 15 – 69 vuotiaista on kokeillut kannabista ainakin kerran sekä todetaan huumeisiin kuolleiden määrän nousseen 228 henkilöön vuonna 2020, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 133. Nämä havainnot eivät millään tavalla heijastu sovittuun strategiaan. Samoin kaikki kansainvälinen muutos huume- ja erityisesti kannabispolitiikassa loistaa poissaolollaan.
SKY osallistui syksyllä valtioneuvoston uuden päihde- ja riippuvuusstrategian toimeenpanosuunnittelun virtuaalityöpajaan, missä oli annettu pieni mahdollisuus kertoa muutoksen mahdollisuudesta työpajaan osallistuneille virkamiehille. Valtion uuden strategian valmistelu ja virtuaalityöpaja ovat valaisevia esimerkki siitä, miten symbolisesti Suomen huumevalvonnassa suhtaudutaan politiikan kohteena olevien kansalaisten osallistamiseen politiikan tekemisessä.
Lotta Laaksonen luovutti joulukuun alussa adressin kannabislääkityksen edistämiseksi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselle.
Malta laillisti kannabiksen ensimmäisenä valtiona Euroopassa
Kansainvälinen kannabisneskonferenssi Zurichissä 2021
Ohiossa lainsäätäjät ovat laillistamassa kannabiksen aikuiskäytön, mutta kuvernöörin kanta on vielä kielteinen
Thaimaassa kannabiksen lääkekäyttö on ryöpsähtänyt laillisella ja laittomalla puolella. Lisäksi siitä on löydetty uudelleen perinteisiä kulinaarisia puolia.
Australiassa sadat tuhannet potilaat käyttävät kannabista laillisesti lääkkeenä, ja kannabiksen kasvatuksesta on kasvamassa iso teollisuuden ala. Valtio alkaa tukemaan talousvaikeuksissa kamppailevia potilaita.
Victorian osavaltiossa Australiassa laillistaminen ei mennyt putkeen tänä vuonna, mutta ensi vuonna uusi yritys.
Coloradon osavaltion raportin esittämiä tuloksia laillistamisesta.
