2023 Uutiset

Kipu ja kieltolaki

Erilaisten kiputilojen, kuten neuropaattisen kivun, hoito on edelleen kliininen haaste. Perinteisesti käytetyt kipu- ja masennuslääkkeet voivat olla tehottomia, ja opioidit voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia, mukaan lukien hyperalgesiaa eli herkistymistä kivulle. Siksi tarvitaan uusia hoitomalleja, mihin on haettu apua kannabiksen lääkevaikutusten tutkimuksesta. Sillä on kuitenkin omat haasteensa, mitkä eivät liity niinkään itse kannabikseen vaan sen lailliseen asemaan ja kymmeniä vuosia kestäneen kieltolain jättämään historialliseen painolastiin eli asenteisiin, ennakkoluuloihin ja tutkimuksen byrokraattisiin esteisiin.

Kannabis ja plasebovaikutus

Helsingin Sanomat julkaisi marraskuussa tutkimusuutisen otsikolla ”Kannabista käytetään kipu­lääkkeenä, mutta se ei toimi lume­lääkettä paremmin, tuore tutkimus kertoo”. Kyseinen Karoliinisen instituutin tutkimusryhmän tutkimus on luonteeltaan meta-analyysi eli tutkimuskooste, jossa kootaan yhteen aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja summataan niiden antamia tuloksia. Tässä tutkimuksessa päädyttiin tulokseen, että kannabis ei ole kipulääkkeenä plaseboa tehokkaampi. Tutkimuksessa arvosteltiin tiedotusvälineitä kannabistutkimuksen yliarvostuksesta ja arveltiin myönteisellä uutisoinnilla olevan plasebovaikutusta voimistava rooli. 

Tutkimus julkaistiin JAMANetwork tiedejulkaisussa 28. marraskuuta otsikolla “Placebo Response and Media Attention in Randomized Clinical Trials Assessing Cannabis-Based Therapies for Pain”, ja siihen oli karsittu 20 tutkimusta etupäässä Yhdysvalloista, Britanniasta ja Kanadasta mutta myös mm. Israelista ja Brasiliasta.

Tutkijaryhmän analyysiin valituista tutkimuksista seitsemässä oli käytetty Sativex-suusuihketta, kymmenessä THC:tä sisältäviä pillereitä (Cesamet, Marinol, Syndros), yhdessä kannabista oli käytetty polttamalla, yhdessä höyrystämällä ja yhdessä öljynä. 

Kahdeksassa tutkimuksessa käytettiin synteettistä THC-9:ää, joista nabilonea markkinoidaan kemoterapian aiheuttamaan pahoinvointiin ja oksenteluun, ja dronabinolia markkinoidaan AIDS:n aiheuttamaan anorexiaan ja kemoterapian aiheuttamaan pahoinvointiin – ei kivun lievitykseen.

Päällisin puolin valikoima vaikuttaa vinoutuneelta, koska polttaminen, höyrystäminen eli vaporointi ja syöminen esim. kannabisöljynä ovat suosituimmat tavat käyttää kannabista lääkkeenä. Siksi onkin mielenkiintoista käydä erikseen läpi nämä tutkimukset. 

Kannabisöljyä käsittänyt tutkimus “Ingestion of a THC-Rich Cannabis Oil in People with Fibromyalgia” tehtiin Brasiliassa, ja siinä myös kontrolliryhmä koki saaneensa lääkinnällistä hyötyä, mutta kannabisöljyä saaneiden tila koheni selkeästi enemmän ja useammalla eri mittarilla mitattuna. Tutkimus kesti 8 viikkoa ja oli kokeiluluonteinen eli siinä kokeiltiin kannabiksen annostelua fibromyalgiapotilaille. Silti saadut tulokset ylittivät plasebovaikutuksen selvästi.

Kannabista polttamalla käytetyssä tutkimuksessa “Smoked cannabis for spasticity in multiple sclerosis” kannabis todettiin ylivoimaisesti plaseboa tehokkaammaksi MS-taudin aiheuttamaan spastisuuteen ja kipuun.

Kannabista hyörystämällä käyttäneessä tutkimuksessa “Efficacy of Inhaled Cannabis on Painful Diabetic Neuropathy” kannabis vähensi diabeteksesta johtuvaa hermoperäistä kipua ja spastisuutta suhteessa annostukseen, ja vaikutus todettiin plasebovaikutusta paremmaksi. Tutkimuksessa suositeltiin lisätutkimusta erilaisten annoskokojen vaikutusten tutkimukseen tajuntaan liittyvien vaikutusten vähentämiseksi.

Kokemuksia Kanadasta

Artikkelin kommenttiosiossa julkaistussa palautteessa nostetaan esille Kanadassa laillistamisen jälkeen tehtyä tutkimusta kannabiksen käytöstä. 

Kanadassa kannabis on ollut laillista lääkekäyttöön vuodesta 2016 ja kokonaan vuodesta 2018 saakka. Tuoreen kansanterveysviraston, Health Canada, kannabisraportin mukaan suurin osa, 78%, kannabista lääkkeenä käyttävistä tekee näin ilman lääkärin valvontaa tai ohjeistusta. 

Suurin osa heistä käyttää kannabista polttamalla, kun taas Karoliinisen instituutin tutkimuskoosteessa ainoastaan 3 % 1459:stä koehenkilöstä. Kannabisöljyn suosio on nousussa, ja 22 % lääkekäyttäjistä nautti kannabista öljynä, kun taas Karoliinisen instituutin tutkimuskoosteessa yhdessä tutkimuksessa 17 potilasta käytti kannabisöljyä. Syötäviä tuotteita ei ollut Karoliinisen instituutin tutkimuskoosteessa käytetty lainkaan vaikka Kanadassa se on kolmanneksi suosituin tapa, 31 %, käyttää kannabista lääkkeenä. 

Kipu ja plasebovaikutus

Neurotieteen tohtori Amielle Moreno kommentoi Karoliinisen instituutin tutkimuskoostetta artikkelissaan ”Cannabinoids Fail to Improve Measures of Pain Intensity Above Placebo” korostamalla kivuntunteen, kivun kokemisen ja epämukavuuden tunteen eroja. Kannabinoidit voivat vaikuttaa kivun kokemiseen vähemmän epämiellyttävänä. 

Asymboliaksi kutsutaan tilaa, jossa henkilö kokee kipua mutta on täysin välinpitämätön sitä kohtaan. Tämän tyyppisiä kokemuksia on noussut esille kannabiksella tehdyissä kipukokeissa, joissa koehenkilöt osoittavat kivun intensiteettiä aivan oikein, mutta kannabis on vähentänyt tuntemuksen epämiellyttävyyttä. Hiirillä tehdyt kokeet osoittavat kannabiksen kipuja lievittäviä vaikutuksia ilman psykologista plasebovaikutusta.

Karoliinisen instituutin tutkimus ei ole ainoa, joka osoittaa kannabiksen riittämättömyyttä kivun lievityksessä. Kipututkimuksen kansainvälinen liitto, IASP, antoi vuonna 2021 julkaistussa raportissa ”Cannabinoid Non-technical Summary” kannabiksen käytöstä lausunnon, “ettei se voi suositella kannabiksen tai kannabinoidien yleistä käyttöä kipuun”. 

IASP myöntää, että heidän johtopäätökseensä vaikuttivat nimenomaan tutkimuksen puute. 

“Prekliinisen tutkimuksen sekä kannabiksen ja kannabinoidien kivunlievityksen kliinisen turvallisuuden ja tehokkuuden arvioinneissa on löydetty tärkeitä puutteita tutkimuksessa.”

Karoliinisen instituutin tutkimuksessa on yksinkertaistavan analyysin takia jätetty pois tärkeitä havaintoja kivunlievityksestä. Tulevaisuudessa pitäisi tutkia sitä, miten erilaisin tavoin ihmiset kokevat kipua.

Hiirillä ei plaseboa

Tuoreessa hiirillä tehdyssä tutkimuksessa “Cannabinoid 1 and mu-Opioid Receptor Agonists Synergistically Inhibit Abdominal Pain and Lack Side Effects in Mice” todettiin kannabinoidireseptoreihin vaikuttavien aineiden lievittävän vatsakipuja ilman plasebovaikutusta. Vatsakivuista kärsivien ihmisten suurin tarve on löytää turvallinen ja tehokas hoitokeino. Opioidien käyttöä vatsakipuihin rajoittaa vakavat sivuvaikutukset. Tämän takia tarvitaan hoitokeinoja, joilla voitaisiin korvata opioidit tai vähentää niiden annostelua mutta kuitenkin lievittää kipuja.

Tutkimuksessa todettiin kannabinoidireseptoriin CB1 vaikuttavien aineiden lievittävän kipua ilman suurten opioidiannosten haittavaikutuksia. Tämän mukaan CB1 reseptoriin vaikuttavat aineet yksin tai yhdessä opioidien kanssa voisi olla uusi turvallinen hoitokeino vatsakipuihin.

Kannabiksella useita indikaatioita

Australialaisessa tutkimuksessa “A large Australian longitudinal cohort registry demonstrates sustained safety and efficacy of oral medicinal cannabis for at least two years” oli mukana 3961 potilasta, joilla oli useita diagnooseja ja jotka käyttivät useita eri lääkeaineita. Potilaiden keski-ikä oli 56 vuotta, heistä 51 % oli naisia, 71,9%:lla oli krooninen kipu, 15,4%:lla psykiatrinen diagnoosi, 2,1 %:lla neurologinen diagnoosi ja 10,7 %:lla muita diagnooseja. Tutkimuksessa potilaat käyttivät kannabisöljyä yli kaksi vuotta, ja 37,3 % potilaista koki haittavaikutuksia, joista 67 % lieviä ja 31 % kohtalaisia. 23 potilasta koki vahvoja haittavaikutuksia ja 2 vakavia. 

Myönteiset hoidolliset vaikutukset jatkuivat yli kaksi vuotta. Näitä olivat yleiskunnon koheneminen, kivun lievitys, mielenterveys, masennus, ahdistus, stressi, unettomuus sekä terveydentila. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, mutta plasebovaikutuksen tiedetään olevan vahvimmillaan ensimmäisten 4 – 6 kuukauden aikana, sitten tasaantuvan ja haihtuvan.

Vaikka tutkimustuloksia ei voidakaan suoraan todistaa johtuvan kannabisöljyn nauttimisesta, lisäävät terveyden kohenemisen määrä, yleisyys ja kesto ajan myötä luottamusta tulosten luotettavuuteen. Tämän laajalla potilasjoukolla tehty tutkimus osoittaa kannabiksen vaikuttavan laajaan oirejoukkoon merkittävällä osalla potilaita.

Plaseboa ei pidä liioitella !

Plaseboa ei kuitenkaan pidä yliarvioida eikä yrittää käyttää hoitomuotona varsinkaan pitkäaikaisten kiputilojen hoidossa. Tutkimuksessa “Placebo responses in long-standing complex regional pain syndrome” todettiin, että pitkäaikaisessa monialueisessa kipusyndroomassa plasebovaikutus voi kestää hoidon alussa 15 – 30 minuuttia mutta ei enää merkitsevästi pitempiä aikoja.

Migreeni

Tuore tutkimuskooste “Efficacy and Safety of Medical Marijuana in Migraine Headache: A Systematic Review” osoittaa, että kannabis vähensi tehokkaasti migreenikohtausten määrää ja kestoa. Tutkimuksissa ei noussut esille vakavia haittavaikutuksia.

Hoitoresistantti krooninen kipu vanhuksilla

Hoitoresistanttiin krooniseen kipuun ei löydy hoitoa perinteisistä kipulääkkeistä tai potilaat kokevat sietämättömiä haittavaikutuksia niistä. Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa “Safety and effectiveness of cannabinoids to Danish patients with treatment refractory chronic pain” kokeiltiin suun kautta nautittavien kannabinoidien tehoa ja turvallisuutta 826 potilaan ryhmään, jonka keski-ikä oli 60 vuotta ja joista 71 % oli naisia. 

Suun kautta nautittavat kannabinoidit näyttävät tämän tutkimuksen mukaan olevan miedosti vaikuttavia mutta turvallisia lääkkeitä. Kannabis on tehokas ja turvallinen hoitokeino joillekin potilasryhmille, kuten syöpäkivuista kärsiville potilaille, joille konventionaalinen hoito ei lievitä kipuja tai he saavat niistä vakavia haittavaikutuksia. 

Tulehdus ja Covid-19

Kannabista on käytetty vuosituhansia lääkkeenä tulehduksia vastaan, mutta sen käyttöä nykyaikaisen terveydenhoidon piirissä estää tieteellisen tutkimuksen puute. Artikkelissa “Medical Cannabis Activity Against Inflammation: Active Compounds and Modes of Action” käydään läpi tämän hetkistä tutkimustietoa.

Kannabis tuottaa runsaasti erilaisia fytokannabinoideja, terpeenejä ja flavonoideja. Fytokannabinoidien on osoitettu vaikuttavan kroonisen tulehduksen perustekijöihin endokannabinoidijärjestelmän kautta.

Lukuisissa laboratorio- , eläin- ja kliinisissä tutkimuksissa useilla fytokannabinoideilla, THC, CBD ja CBG, on todettu olevan tulehduksia parantavia vaikutuksia. Tutkimuksissa on myös todettu fytokannabinoidien keskinäistä sekä fytokannabinoidien ja terpeenien välistä synergiaa. Joissakin tapauksissa fytokannabinoidien yhteisvaikutus on suurempi kuin yksittäisen ainesosan. Lisäksi tulevaisuudessa kannabiksen vaikuttavia aineosia voidaan käyttää yhdessä muiden lääkkeiden kanssa tulehduksien hoitamisessa.

Helsingin Sanomat julkaisi 17.1. uutisen kannabistutkimuksesta otsikolla “Hampun kannabinoidi­hapot estävät korona­viruksen piikki­proteiinin tunkeutumista soluihin, kertoo tutkimus”. Uutinen perustui tutkimukseen “Cannabinoids Block Cellular Entry of SARS-CoV-2 and the Emerging Variants”, jossa todetaan:

“Nämä kannabinoidit ovat helposti suun kautta nautittavia, niitä on käytetty pitkään turvallisesti ja ne eristettyinä tai hamppu-uutteina voivat ehkäistä ja hoitaa SARS-CoV-2-infektiota”.

Samoihin tuloksiin on päädytty monissa muissakin tutkimuksissa kuten artikkelissa “Cannabidiol inhibits SARS-CoV-2 replication through induction of the host ER stress and innate immune responses” todetaan:

“Tulokset viittaavat siihen, että CBD ja sen metaboliitti 7-OH-CBD voivat estää SARS-CoV-2-infektion tartunnan varhaisessa ja jopa myöhemmässä vaiheessa.”

Tutkimusten mukaan kannabiksella voidaan hoitaa ja jopa ennaltaehkäistä sellaisia tauteja ja tartuntoja, jotka aiheuttavat kipua ja muuta kärsimystä. Kannabis ei ole ihmelääke kaikkiin vaivoihin ja kipuihin, mutta myös nämä tutkimukset osoittavat, että sen sisältämillä ainesosilla voidaan lääkitä laajaa kirjoa erilaisia oireita.

Plasebo ja endokannabinoidijärjestelmä

Harvard Health julkaisussa kommentoidaan Karoliinisen instituutin tutkimusta otsikolla “Does cannabis actually relieve pain — or is something else going on?”.

Plasebo-tutkimusprojektin johtaja Ted J. Kaptchuk ei pidä tutkimustulosta yllättävänä. Plasebovaikutusta on tutkittu 1970-luvulta saakka. Itse asiassa opioideja lukuunottamatta kaikki tunnetut kipulääkkeet (aspiriini, ibuprofeeni) vaikuttavat samalla tavalla. Näillä aineilla tehdyissä kliinisissä kokeissa plasebon vaikutus on yhtä suuri kuin vaikuttavalla aineella. 

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näillä aineilla olisi fysiologisia vaikutuksia. Ne vaikuttavat erilaisten neurobiologisten vaikutusmekanismien kautta. Kun ihminen ottaa lumelääkettä, alkaa aivoissa vapautua välittäjäaineita, kuten endokannabinoideja, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia kuin kannabiksen vaikuttavat aineet. Kuitenkin mysteeri on edelleen se, mikä laukaisee näiden aineiden erityksen.

Karoliinisen instituutin tutkijat laittavat vastuun tiedotusvälineiden harteille näiden julkaistessa tutkimustuloksia. Kaptchuk huomauttaa, että vaikka median luomalla hypetyksellä olisikin jokin vaikutus plasebovaikutuksen syntymiseen, on hyvä muistaa, että myös ibuprofeiinin teho perustuu plasebovaikutukseen ilman median luomaa hypeä.

Plasebovaikutusta saattaa syntyä potilaiden saadessa hoivaa ja huomiota osakseen hoitohenkilökunnalta osana hoidollista kontekstia, mikä aiheuttaa tiedostettuja ja tiedostamattomia tuntemuksia olotilan kohenemisesta. Hoitokäytäntöihin liittyy rituaaleja, jotka lisäävät plasebovaikutusta enemmän kuin pelkkä pillerin nieleminen.

Mitä kannabista käyttävän potilaan pitäisi ajatella näistä tuloksista?

“Nykylääketieteelle ominaisen puhdasoppisuuden mukaan lääkärin tulisi kertoa, etteivät kannabislääkkeet toimi, ne eivät ole plaseboa parempia,” Kaptchuk sanoo.

Tämä on moniselitteinen arvoitus, koska kliiniset kokeet eivät ole arkielämää. Krooniset kiputilat on tunnetusti vaikeita hoitaa. Mitä tehokkaampi jokin kipulääke on, sitä suurempi todennäkäisyys on saada sivuvaikutuksia tai muita ei-toivottuja seurauksia kuten riippuvuutta. 

“Jos jokin auttaa lievittämään kipua eikä siitä koidu merkittäviä haittoja, niin itse kehottaisin jatkamaan sen käyttöä,” Kaptchuk summaa. 

Mutta kannattaa konsultoida hoitavaa lääkäriä ja ottaa selvää kannabiksen lääkekäytöstä etukäteen. 

Vanha debatti

Karoliinisen instituutin tutkimuksen synnyttämä debatti ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun kannabiksen käytöstä, haitoista ja tehosta debatoidaan julkisesti. Suomessa kannabiksen vastaisuudella profiloitunut kiputieteen professori Eija Kalso nosti vuonna 2021 Lääkärilehdessä esille Pain-tiedejulkaisussa julkaistun tutkimusyhteenvedon, jonka mukaan lääkekannabis ei eroa lumelääkkeestä.

Ryhmä alan ammattilaisia ja tutkijoita julkaisi Lääkärilehdessä vastineen otsikolla “Lääkekannabiksen tehosta on tieteellistä näyttöä”, jossa nostettiin esille sama ongelma kuin tässä tuoreessa keskustelussa.  

“Pain-lehden katsauksessa 37 tutkimuksesta vain 5 käsitteli itse kasvia. Jokaisessa kasvi oli plaseboa tehokkaampi. Vuonna 2018 ilmestyneessä laajassa katsauksessa kasvia koskevia tutkimuksia oli 8/47. Kaikissa hoitovaste oli positiivinen.”

”Mekanistinen perustelu kasvin teholle on entourage-vaikutus, jossa kasvin kannabinoidit ja terpeenit interaktoivat vahvistaen vaikutuksia. Fimean erityisluvat koskevat juuri kasvin kukintoa.”

Vastineen kirjoittamiseen osallistunut Åbo Akademin kognitiivisen psykologian dosentti Jussi Jylkkää haastateltiin Seura-lehden artikkelissa “Miten kannabis vaikuttaa kipuun?”.

”Pyrimme kysymyksillä mittaamaan kokemuksen erilaisia piirteitä laaja-alaisesti. Ei pelkästään kivun voimakkuutta, vaan myös toimintakykyä ja mielialaa.”

”Kannabis herkistää aisteja. Esimerkiksi opiaatit toimivat päinvastoin ja tylpistävät kipua. Vastaava tutkija pitää mahdollisena, että kasvin vaikutukset psyykkisiin toimintoihin voivat olla osa parantavaa vaikutusta.”

”Esimerkiksi potilas meidän tutkimuksessamme kuvailee, miten hän venyttelee kannabiksen vaikutuksen alaisena. Hän tuntee paremmin ruumiin jumit ja pystyy venyttelemään ne auki. Silloin kysymyksessä on juuri tällainen psykoaktiivinen vaikutus eli herkistyminen ruumiin tuntemuksille”, Jussi Jylkkä kertoo.

Jylkän mukaan aihetta tutkitaan tällä hetkellä, koska psykoaktiivisten vaikutusten roolista kivunlievityksessä on vain vähän tietoa.

Miksi tutkimus on vaikeaa ?

Ongelmana ei ole kannabislääkitys vaan kannabishoitoja rajoittavat olosuhteet eli kieltolaki, jolla on omat vaikutuksensa kannabiksen tutkimiseen ja käyttämiseen lääkkeenä.

Kansainvälinen ryhmä kannabiksen lääkekäytön asiantuntijoita julkaisi artikkelin “Consensus recommendations on dosing and administration of medical cannabis to treat chronic pain: results of a modified Delphi process” suosituksista kannabiksen annosteluun ja lääkekäyttöön. Ongelmana asiantuntijoiden mukaan on se, että edelleenkin on hyvin vähän satunnaistettuja potilaskokeita, ja siksi näyttö lääkevaikutuksista on alhainen. 

Syinä tilanteeseen ovat kannabiksen rajallinen saatavuus tutkimustarkoituksiin laillisen aseman takia, kannabistuotteiden ja käyttötapojen standardisoinnin puute sekä kipuasteikkojen ylikorostaminen tehokkuuden mittaamisessa. 

Kuitenkin kautta maailman miljoonat ihmiset käyttävät kannabista lääkkeenä huolimatta tutkimusnäytön alhaisesta tai kohtalaisesta tasosta.

Lääkeyhtiöiden tulovirrat vaarassa

Kaksi tuoretta tutkimusta osoittaa, että kannabiksen laillistaminen vaikuttaa lääkeyhtiöiden tulovirtoihin.

Vastikään syöpädiagnoosin saaneiden potilaiden tutkimus “Medical Marijuana Legalization and Opioid- and Pain-Related Outcomes Among Patients Newly Diagnosed With Cancer Receiving Anticancer Treatment” osoittaa kannabiksen laillistamisen vaikuttavan siihen, kuinka paljon potilaat käyttävät opioidilääkitystä ja kuinka paljon joutuvat turvautumaan sairaalahoitoon kipujen takia. Tutkimuksessa käsiteltiin kaikkiaan 38 189 potilaan tietoja. 

PLoS One tiedejulkaisussa julkaistussa tutkimuksessa ”U.S. cannabis laws projected to cost generic and brand pharmaceutical firms billions” selvitettiin sitä, kuinka vuosina 1996 – 2019 toteutuneet kannabiskaupan laillistamiset eri osavaltioissa vaikuttivat lääkeyhtiöiden tulovirtaan. 

Vuoteen 2019 mennessä 33 osavaltiota oli laillistanut kannabiksen lääkekäytön vakavien sairauksien hoidossa. Kannabiksen lääkekäyttö ei rajoitu yhden sairauden tai oireen hoitoon, kuten perinteiset lääkeaineet yleensä, vaan se on uusi tulokas useilla eri lääkemarkkinoilla. 

Tutkimuksen mukaan lääkkeiden menekki laski kymmenen päivää laillistamisen jälkeen 1,5 % – 2 %, mistä arvioitiin, että jokainen laillistamistapahtuma laskee lääkeyhtiöiden tulovirtaa 3 miljardia dollaria.

Tulokset viittaavat potilaiden kannalta siihen, että kannabis on terapeuttinen vaihtoehto, mutta tällä on rajansa. Kannabislääkkeiden yhtenäistämisen vaikeudet, patentoitavuuden rajoitukset ja tiedon puute terapeuttisista vaikutusmekanismeista tarkoittavat, että kannabiksen mahdollisuudet kilpailla lääkevalvontaviranomaisten hyväksymien lääkkeiden kanssa ovat tällä hetkellä rajalliset monien potilaiden ja kannabiksen tuottajien osalta, eikä kannabis välttämättä korvaa kaikkia lääkkeitä. Tämän vuoksi kannabis saattaa toimia lääkkeenä lääkemarkkinoiden ulkopuolella myös lähitulevaisuudessa, mikä rajoittaa potilaiden mahdollisuuksia maksaa kannabishoidosta sairausvakuutusohjelmien kautta. Kuitenkin huolimatta potilaan maksettavaksi tulevista kuluista, tämä ja muut tutkimukset viittaavat siihen, että hyvin monet potilaat tulevat vaihtamaan lääkkeensä kannabikseen laillistamisen jälkeen.

Lääkeyhtiöt ovat vastanneet tähän kehitykseen sekä pyrkimällä lääkekannabismarkkinoille ostamalla kannabisyrityksiä että rahoittamalla kannabiksen laillistamista vastustavia järjestöjä ja henkilöitä.

Kannabistutkimuksen esteitä vasta raivataan

Presidentti Joe Biden allekirjoitti perjantaina 2. joulukuuta lain “Medical Marijuana and Cannabidiol Research Expansion Act”, jolloin se myös astui voimaan.

Vuosikymmeniä jatkuneen kannabiksen kieltolain jälkeen tämä ensimmäinen Yhdysvaltojen presidentin pöydälle allekirjoitettavaksi tullut kieltolakia purkava laki oli kannabiksen lääkekäytön tutkimuksen mahdollistava laki. Kongressissa kannabistutkimuksen tärkeys ymmärrettiin sen saadessa edustajainhuoneen äänestyksessä taakseen 325 edustajaa vain 95:n vastustaessa. Senaatissa laki hyväksyttiin yksimielisesti ilman vastalauseita. Tämä on historiallinen läpimurto kieltolain vyöryttämisessä pois liittovaltion hallintorakenteista.

Lain tarkoitus on mahdollistaa kannabiksen ja sen mahdollisten terveydellisten hyötyjen tutkimus. Laki pyrkii tähän yksinkertaistamalla kannabiksen tieteellisen tutkimuksen lupaprosessia ja lopettamalla niitä tutkimukselle asetettuja esteitä, jotka ovat hidastaneet tutkimusprosessia.

Laissa määritellään lääkekäyttöön tarkoitetun kannabiksen ja kannabinoidien tieteellisen tutkimuksen mekanismit, se määrittelee lääkevalvontavirastolle, FDA, väylän, kuinka se hyväksyy kannabista sisältävien tai siitä johdettujen lääkkeiden kaupallisen tuotannon sekä suojelee lääkäreitä, jotka voivat nyt neuvotella potilaan kanssa kannabiksen ja kannabisjohdannaisten käytön haitoista ja hyödyistä.

Yli 4300 tutkimusta ja artikkelia vuonna 2022

Kansalaisjärjestö NORML:n tekemän tiedonhaun mukaan vuonna 2022 julkaistiin yli 4300 tieteellistä artikkelia tai tutkimusta kannabiksesta. Tämä on historian suurin luku, kun vuonna 2021 artikkeleita ja tutkimuksia löytyi samalla haulla yli 4200. 

Lähde on Yhdysvaltain hallinnon ylläpitämä PubMed.gov sivusto, josta kannabisaiheista tutkimusta voi hakea mm. cannabis tai marijuana hakusanoilla. Palvelu on ollut internetissä yleisön vapaasti käytettävissä vuodesta 1996. 

Yhteensä kannabisaiheisia artikkeleita ja tutkimuksia löytyy yli 42500. Merkittävä syy tutkimuksen runsastumiseen viime vuosina on tutkijoiden mielenkiinnon herääminen kannabiksen lääkinnälliseen potentiaaliin. Poliitikkojen ja virkamiesten käyttämä perustelu poliittisten uudistusten hitaudelle on ollut, että tiedämme liian vähän kannabisesta. Tämä ei todellakaan pidä enää paikkaansa, vaan kyse on poliittisen rohkeuden ja ihmisoikeusajattelun puuttumisesta tässä asiassa. 

Aiheuttaako uutisointi myös noseboa?

Helsingin Sanomien uutisessa väitetään, että tiedotusvälineet uutisoivat valtoimenaan kannabiksen lääkekäytöstä tehtyjä tutkimuksia ja aivan liian myönteisessä valossa.

Mitähän toimittaja käyttää? Todellisuus kun on aivan toisenlainen kannabispsykoosien ja porttivaikutuksen saadessa vuosikymmenestä toiseen palstatilaa. Mutta onko niin, että tiedotusvälineet aiheuttavat myös noseboa eli sekä psykooseja että kovien huumeiden käyttöä?
(Vitsi, vitsi !)

Suomessa kannabiksen lääkekäyttö tuli lailliseksi Turun hallinto-oikeuden todettua vuonna 2006, ettei sitä ole koskaan oikeastaan kiellettykään, vuoden 1961 kansainvälinen huumesopimus toteaa tämän heti sopimustekstin alussa. Kuitenkin kieltolaki leimaa kannabiksen lääkekäyttöä Suomessa siten, ettei sitä voida tutkia edes kannabisreseptin saaneilla potilailla.

Muista allekirjoittaa kansalaisaloite kannabiksen laillistamiseksi !

Lähde:

Helsingin Sanomat 30.11.2022, Placebo Response and Media Attention in Randomized Clinical Trials Assessing Cannabis-Based Therapies for Pain. A Systematic Review and Meta-analysis. JAMANetwork 28.11.2022.,
Canadian Cannabis Survey 2021: Summary., Journal of Cannabis Research 2.7.2021.Cannabinoid Non-technical Summary 2021. International Association for the Study of Pain Council 9.2.2021., Labroots 6.12.2022, Journal of Neuroscience. 17.8.2022., PloS One 18.11.2022.European Journal of Pain 17.11.2022., The Journal of Pain. February 2015., Frontiers in Pharmacology 9.5.2022., Helsingin Sanomat 17.1.2022, Journal of Natural Products 10.1.2022., Science Advances 23.2.2022.Harvard Health 8.12.2022., Lääkärilehti 12.11.2021., Seura 30.5.2022., Cureus 17.12.2022., JAMA Oncology 1.12.2022.PLoS One 31.8.2022.Forbes 21.11.2022., Business of Cannabis 17.11.2022., Medical Marijuana and Cannabidiol Research Expansion Act 2022., The Hill 17.11.2022., NORML 27.12.2022.

Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi liittovaltion historian ensimmäisenä kannabislakina sen tutkimuksen mahdollistavan lain ”Medical Marijuana and Cannabidiol Research Expansion Act”. Laki ei kuitenkaan muuta kannabiksen huumeluokittelua liittovaltion lainsäädännössä.

Tutkimuksen mukaan kipupotilaat vähentävät opioidien käyttöään kannabiksella

Etelä-Afrikassa aloitetaan tutkimus, jossa selvitetään opioidien korvaamista kannabiksella kivun lievityksessä

Israelissa Tiran kaupungissa kipupotilaat voivat käydä kahvilassa käyttämässä kannabista

Hiirillä tehtyjen tutkimusten mukaan kannabis hidastaa aivojen vanhenemista