EU: laillistamisen väistämättömyys – Turun seudun kannabisyhdistys

Laillistaminen etenee soutaen ja huovaten Euroopassa. Tuore EU-raportti kertoo muutoksen väistämättömyydestä, koska muutosta hidastavina pidetyt EU:n ja YK:n artiklat eivät ole kiveen kirjoitettuja ja laillistamisen kannatus kasvaa koko ajan.

EU:n huumeseurantakeskus, EMCDDA, julkaisi ajankohtaisen raportin “Cannabis laws in Europe: questions and answers for policymaking”, jossa käsitellään kannabiksen valvonnan kirjoa, laillistamiseen liittyviä sopimusrajoitteita sekä sitä tietopohjaa, jonka perusteella kannabiskaupan laillistaminen on ajankohtainen asia.

Vaikka kannabiksen laillistamista ei vielä suunnitella EU:n tasolla, on erilaisia päätöksiä jo tehty, jotka johtavat kohti tätä ratkaisua. EU:n tuomioistuin antoi vuonna 2020 päätöksen, jonka mukaan CBD:tä ei voi pitää huumeena vuoden 1961 YK:n huumeyleissopimuksen mukaan. Samana vuonna YK:n huumekomissio päätti lieventää kannabiksen ja kannabishartsin huumeluokitusta poistamalla se ankarimmasta IV luokasta.

EU:n jäsenvaltiot pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että hampun lehti on perinteinen elintarvike ja se poistettiin 2. kesäkuuta uuselintarvikeluettelosta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrttimuotoiset hampputuotteet, kuten hampputee, ovat nyt vapaata kauppatavaraa. Tämä päätös on yhdenmukainen vuoden 1961 YK:n huumeyleissopimuksen kanssa, jonka mukaan lehti on siinä säädetyn valvonnan ulkopuolella. Päätös poistaa valtavan byrokraattisen taakan pois hampun tuottajilta ja jalostajilta, eikä sitä voida enää kumota kansallisilla päätöksillä.

Päätökset vaikuttavat siihen, kuinka kannabista tullaan jatkossa käsittelemään ja valvomaan Euroopassa. Lisäksi Pohjois-Amerikassa tehdyt huumepoliittiset uudistukset ja niiden menestys lisäävät painetta samanlaisiin muutoksiin EU:ssa.

EMCDDA:n raportissa esitetään, että ennen lainmuutoksia pitäisi luoda vankka arviointikehys muutoksen seuraamiseksi. Aivan ensimmäiseksi kuitenkin pitäisi arvioida nykyisen politiikan tuottamien ongelmien taso, johon verrata muutoksia. Suomessa kannabiksen dekriminalisointia koskevan kansalaisaloitteen käsittelyssä eduskunnassa esitettiin vaihtoehtona nykyisen huumepolitiikan arviointia, mikä sekin äänestettiin kumoon. Asioista päättävät poliitikot eivät halunneet edes tietää, missä nyt mennään.

Toiseksi EMCDDA:n raportissakin todetaan, että tilanne muuttuu koko ajan ja nimenomaan vapaampaan ja sallivampaan suuntaan. Tästä on Suomen osalta todisteena THL:n huhtikuussa julkaisema kyselytutkimus, joka kertoo ilmapiirin olevan muutoksessa myönteiseen suuntaan. Tuoreen kyselyn mukaan 53 % suomalaisista täysi-ikäisistä ei rankaisisi kannabiksen käytöstä ja 24 % laillistaisi sen ”mihin tahansa tarkoitukseen”.

EMCDDA:n tuoreen vuosiraportin kannabisosion ”Cannabis – the current situation in Europe” mukaan suomalaisten kannabiksen käyttö on jopa eurooppalaista keskivertoa yleisempää. Aikuisväestöstä (15 – 64 vuotiaat) elinaikanaan kokeilleiden osuus on 25,6 %, kuluneen vuoden aikana 8,2 %, kuluneen kuukauden aikana 3,4 %. Nuorten aikuisten (15 – 34 v.) kohdalla luvut ovat 35,3 %,15,5 %, 6,2 %.

Kannabistilanne muuttuu koko ajan, eikä EU:ssa ole mitään yhtenäistä linjaa. Toisissa valtioissa kannabiksen käyttäjiä kohdellaan edelleen paarialuokan kansalaisina, ja toisissa valtioissa kannabiskauppaa ollaan laillistamassa sekä aloitetaan erilaisia kannabiskokeiluja. Kannabiksen lääkekäyttö yleistyy myös, ja se on tullut hyväksytyksi ja lailliseksi kautta EU:n.

THC-pitoisen kannabiksen osalta puhutaan ns. viihdekäytöstä ja sen laillistamisesta, mutta kannabiksen muut muodot ja käyttötavat ovat yleistyneet kautta EU:n. Kannabiskasvin teollinen käyttö kehittyy ja monipuolistuu kautta Euroopan. Kaupoissa myydään mietoja kannabisyrtti- ja -öljytuotteita. Näiden tuotteiden THC-pitoisuus on alle 0,2 % tai 0,3 %, ja niitä myydään sekä korvaavina tuotteina kannabiksen viihdekäyttäjille että hyvinvointi- ja lääkinnällisinä tuotteina.

Euroopan valtioissa on tavattu yli vuoden ajan hexahydrokannabinolia, HHC, joka kuuluu uuteen aineryhmään hampusta johdetut päihdyttävät semisynteettiset kannabinoidit. Näitä aineita käytetään laittomien THC:tä sisältävien kannabistuotteiden korvikkeina, eli ne ovat samalla tavalla kieltolain kukkasia kuten Spice-ilmiö.

Laillisten ja laittomien kannabistuotteiden ero on hämärtynyt, mikä koetaan ongelmaksi kriminaalivalvonnan näkökulmasta. Kannabiksen käyttäjien näkökulmasta kyse on vaihtoehtojen lisääntymisestä, mikä kumoaa sen kriminaalivalvonnan esittämän tilannetta yksinkertaistavan väitteen, että kannabiksen vahvuus on koko ajan kasvussa.

EMCDDA:n raportissa käydään läpi ne EU:n ja YK:n sopimukselliset koukerot, joiden tällä hetkellä katsotaan jopa kieltävän kannabiskaupan laillistamisen. Tusky on käsitellyt tätä puolta artikkeleissaan Saksasta ja YK:n huumesopimuksista. EMCDDA:n raportin lopussa kerrotaan tulossa olevasta raportista, jossa arvioidaan Pohjois-Amerikan kokemuksia ja luodaan näkökulmaa siihen, millaisia haasteita kannabiksen laillistamiseen liittyy. Laillistamisesta aiheutunut dialogi YK:n huumebyrokratian kanssa ei ole johtanut diplomaattisiin eikä muihin selkkauksiin.

Kysymys on kieltolain ehdollistamien ajatusmallien muuttumisesta, mistä tämä raportti on esimerkki. Se on selkeä signaali siitä, että näitä asioita pohditaan korkeimmilla mahdollisilla tasoilla.

Kokeiluja, raportteja, kampanjoita

Kannabiksen laillistaminen etenee eri valtioissa kannabiskokeiluina, raportteina ja kampanjoina. Tässä katsaus tuoreimpiin tapahtumiin EU:n kannabisrintamalla.

Ranskassa joukko julkisuuden henkilöitä, poliitikkoja ja yhdistyksiä aloitti kampanjan paikallisten kannabiskokeilujen aloittamiseksi. Kampanja alkoi kahden arvovaltaisen raportin vaadittua kannabiksen laillista valvontaa. Kansalliskokous vaati vuonna 2021 kannabiksen laillistamista, ja tämän vuoden tammikuussa Conseil Economique, Social et Environnemental, CESE, julkaisi raportin, jossa vaaditaan nykyisen tehottoman ja isoja ongelmia aiheuttavan kieltolain lopettamista.

Pienen 30 000 asukkaan kaupungin Bèglesin pormestari Clément Rossignol Puech on kampanjan alullepanija, ja hän haluaisi kaupunkinsa olevan ensimmäisenä kokeilemassa kannabiksen valvottua kauppaa.

Maltalla kannabiksen laillistamista valvova toimielin ARUC eli vastuullisen kannabiksen käytön virasto julkaisi toukokuun puolivälissä uudet ohjeet kannabisklubien perustamiselle laajan kritiikin jälkeen. ARUC:n toimintaa on kehuttu joustavaksi ja kaikkia osapuolia kuuntelevaksi, mutta ruohonjuuritason järjestöjen jäsenet ja perinteiset kannabiksen kasvattajat ovat pitäneet klubien perustamista liki mahdottomana. Uudistusta valvovien viranomaisten mukaan he ovat saaneet toistaiseksi seitsemän hakemusta, ja yksitoista yhdistyksen nimeä on varattu, mikä tarkoittaa uusien hakemuksien olevan tulossa.

Tsekin terveysministeri Vlastimil Válek on esittänyt epäilynsä sen suhteen, että kannabiksen laillistaminen voitaisiin aloittaa jo vuonna 2024. Ministeri Válek selittää antamassaan haastattelussa odottavansa Saksasta mallia, jota voisi esittää Tsekin hallitukselle, sekä EU:n komission vastausta Saksan ehdotukseen.

Tsekin laillistamisaloitetta vetävä huumeiden vastainen koordinaattori Jindřich Vobořil aikoo edelleen viedä hanketta eteenpäin suunnitellussa aikataulussa, jonka mukaan lakialoite olisi parlamentin hyväksymä tämän vuoden loppuun mennessä. Tällöin lailliset kannabismarkkinat voitaisiin aloittaa vuonna 2024. Saksan peruuttaessa suunnitelmansa laillistaa kaupallinen myynti, aikoo Tsekki olla ensimmäinen valtio EU:ssa tässä.

Myyjien ja kasvattajien lupamaksu olisi 50 000 korunaa (n. 2000 €) vuodessa. Kasvattajat saisivat tällä maksulla viljellä 200 neliömetrin kannabisviljelmää. Apteekit saisivat myydä kannabista ilman erillistä lupamaksua. Kansalaiset saavat kasvattaa kannabista kolmen neliömetrin alalla. Käyttäjien rekisteröimistä harkitaan, ja he saisivat ostaa tietyn määrän kannabista kuukaudessa.

Puolassa laillistettiin kannabiksen lääkekäyttö vuonna 2017. Puolasta on tullut yksi EU:n suurimmista kannabismarkkinoista lääkekäyttöön, ja vuoden 2022 toukokuussa huumelain muutoksella sallittiin kannabiksen kasvatus ja jalostaminen lääkekäyttöön. Tämän vuoden alussa Puolan ensimmäinen kannabiksen tukkutuottaja Can4Med toimitti ensimmäisen 12 kilon erän potilaille ja lupaa turvata kannabiksen saatavuuden.

Puolan parlamentissa on keskusteltu toistuvasti kannabiksen laillistamisesta, ja naapurimaiden Tsekin ja Saksan laillistaessa kannabiskaupan vaatimukset saavat uutta pontta.

Luxemburgin hallituksen terveysministeri Paulette Lenert ilmoitti huhtikuussa, että kannabiksen laillistamisessa on tulossa kauan odotettu askel eteenpäin. Lakiluonnos on menossa hallituksen käsittelyyn vielä tänä kesänä. Laillistaminen aiotaan toteuttaa vielä kuluvan hallituskauden aikana ennen lokakuussa pidettäviä parlamenttivaaleja.

Lakiluonnos on Saksan mallin mukainen lievennetty versio, jossa kannabiskauppa aloitetaan kokeiluluontoisena, jottei rikottaisi kansainvälisten huumesopimuksien ehtoja. Aloitteen mukaan kannabista tuottaa kaksi hallituksen asettamaa kasvattajaa, ja kotimaista kannabista myydään 14:ssä myyntipisteessä yli 18 vuotiaille korkeintaan 5 grammaa päivässä. Ulkomaista tuontia ei aiota sallia eikä myyntiä turisteille. Kannabista saa laillisesti käyttää vain yksityistiloissa.

Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltion terveysministeriö vastustaa kannabiskokeiluja toisena osavaltiona perusteluna kannabiksen käytön aiheuttamat aivovauriot. Baijer ilmoitti jo aiemmin vastustavansa kannabiskokeiluja alueellaan. Nordrhein-Westfalenin osavaltio on väkirikkain ja teollistunein osavaltio Belgian ja Hollannin naapurissa.

Monet kaupungit ovat ilmaiseet halukkuutensa kannabiskokeiluihin. Frankfurt, Offenbach, München, Bremen, Bonn, Hannover, Tübingen, Leipzig, Schwerin, Darmstadt ja Wiesbaden ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita. Odottavalla kannalla ovat Berliini, Hampuri, Köln, Dortmund, Düsseldorf ja Stuttgart. Kieltäytyneitä kaupunkeja ovat Nürnberg, Freiburg, Aachen, Essen ja Eisenach.

On arvioitu, että Saksan lainsäädäntöprosessi kestää keskimäärin 175 päivää, jolloin vuoden 2024 alku olisi aikaisin mahdollinen laillistamisen ajankohta. Lobbaajien mukaan realistinen aika olisi vuoden 2024 viimeinen neljännes. Muutosta yritetään kiirehtiä epätavallisilla menetelmillä: budjettivaliokunta on päättänyt, että terveysministeriön suhdetoimintaa varten varattu miljoona euroa jäädytetään, kunnes koalitiosopimuksessa sovittu kannabislaki esitetään parlamentille.

Tänä vuonna Saksassa käytetään laillisesti 20 tonnia kannabista lääkekäyttöön, ja aikuiskäytön laillistamisen myötä laillisen kulutuksen arvioidaan nousevan 400 tonniin vuodessa.

Amsterdamin kaupunki aloitti huhtikuussa “pysy poissa” -kampanjan, joka on ensisijaisesti suunnattu huonosti käyttäytyviä nuoria miespuolisia brittituristeja kohtaan, mutta koskee kaikkia hyvin suositussa turistikaupungissa vierailevia. Ensiksi kiellettiin viikonloppuisin alkoholin myynti keskustan kaupoista ja aikaistettiin ilotalojen ja pubien sulkemisaikaa. Toukokuussa kiellettiin kannabiksen julkinen polttaminen vanhassa keskustassa 100 € sakon uhalla. Kannabiskahvilat saavat myydä kannabista vanhaan tapaan ja käyttö on sallittua niiden tiloissa.

Amsterdam ei kuitenkaan ole kitkemässä itse kannabiskauppaa, vaan ilmoitti vuoden alussa halukkuutensa liittyä valtakunnalliseen kannabiksen kasvatuskokeiluun. Projekti hyväksyttiin Hollannin parlamentissa jo vuonna 2016, mutta sen toteuttamisessa on ollut erilaisia viivästyksiä. Aikaisemmin Amsterdamin liittymistä pidettiin mahdottomana, koska kaupungissa on liki 170 kannabiskahvilaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektiin osallistuu kymmenen kaupunkia (Groningen, Tilburg, Breda, Maastricht, Almere, Arnhem, Nimwegen, Zaanstad, Heerlen ja Hellevoetsluis), mutta neuvottelut Amsterdamin liittymisestä ovat hyvässä vaiheessa.

Sveitsi aloittaa tieteellisen tutkimuksen kannabiskaupan laillistamisen vaikutuksista. Bernin yliopiston projekti “Safer Cannabis Research In Pharmacies randomized controlled Trial”, eli SCRIPT, sai toukokuussa hyväksynnän Sveitsin liittovaltion kansanterveysvirastolta. Tutkimushankkeessa on mukana Bernin ja Lucernen yliopistot, useita eri instituutioita ja virastoja sekä Baselin, Zurichin, Geneven, Bernin, Lausannen ja Bielin/Biennen kaupungit. Jokaisesta kaupungista kokeiluun valitaan 1000 kannabiksen käyttäjää eli yhteensä 6000 ihmistä, jotka saavat ostaa kannabista apteekista.

Näiden lisäksi kansanterveysvirasto on hyväksynyt “Cannabinotheque” projektin, mikä tarkoittaa yhtä kannabismyymälää Vernierin kunnassa Geneven kantonissa. Siihen otetaan mukaan myös 1000 kannabiksen käyttäjää.

Baselissa alkoi viime vuoden syyskuussa projekti ”Weed Care”, jonka puitteissa 370 kannabiksen käyttäjää saa ostaa yhdeksästä kaupasta kannabistuotteita. Kokeiluun valittiin kannabiksen säännöllisiä käyttäjiä, jotka saavat ostaa kukintoa ja hasista markkinahintaan, ja heidän kannabiksen käyttöään seurataan kokeilun keston 30 kuukauden ajan.

Tutkimuksen hajautettu luonne tarjoaa mahdollisuuden vertailla eri näkökulmista ja erilaisilla menetelmillä saatuja tuloksia. Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään Sveitsin kannabispolitiikan suunnittelussa. Sveitsi ei kuulu Euroopan Unioniin, mutta sen kokeilun tuloksista saadaan hyödyllisiä näkökohtia kannabiskaupan valvontaan muissa Euroopan valtioissa.

Lähde:

Cannabis laws in Europe: questions and answers for policymaking. EMCDDA 5.6.2023.

Hexahydrocannabinol (HHC) and related substances. EMCDDA 17.4.2023.

European Drug Report 2023, EMCDDA 16.6.2023.

Cannabis – the current situation in Europe. EMCDDA 16.6.2023.

Huumesotaa on käyty yli 50 vuotta ja huumeita on kaikkialla enemmän kuin koskaan aikaisemmin !