Ensi vuoden maaliskuussa järjestettävä YK:n huumekomission, CND, ministeritason kokous tulee olemaan käänteentekevä: jatketaan epäonnistunutta huumeiden kriminaalivalvontaa tai avataan mahdollisuus kokeilla uusia keinoja huumeongelmien hoitamiseksi, kuten esimerkiksi huumeiden valvottu kauppa. Muutos on välttämätön, jos aiomme kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet. Kannabiksen osalta muutos on jo tapahtumassa, ja sitä kutsutaan jopa ”seismiseksi”, järisyttäväksi.
Vuoden 1961 kansainvälisen huumausainesopimuksen ylimmäksi tavoitteeksi asetettiin ihmiskunnan terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Narkoottisten aineiden lääkinnällinen käyttö on välttämätöntä kivun ja kärsimyksen lievittämiseksi ja näiden saatavuus pitää turvata. Riippuvuuden näihin aineisiin todetaan olevan vakava ongelma ihmiselle ja ihmiskunnalle.
Vuosikymmenten mittaan sopimusten valvontaan ja täytäntöönpanoon rakennettu YK:n huumebyrokratia on luonut uusia välitavoitteita, kuten esimerkiksi vuonna 1998 huumeettoman maailman projekti. Näitä varten on perustettu lisää byrokratiaa ja julkaistu kunnianhimoisia ohjelmia, joiden avulla tavoitteet pitäisi saavuttaa. Projekti kuopattiin virallisesti YK:ssa joulukuussa vuonna 2022.
Viimeisin YK:n huumebyrokratian ohjelma käynnistettiin vuonna 2019 ministeritasoisella huumejulistuksella, jolla asetettiin jälleen kerran kunnianhimoisia ja saavuttamattomia tavoitteita vuoteen 2029. Julistuksessa annettujen puolivälin tavoitteiden toteutumista on määrä arvioida YK:n huumekomission, CND, ministeritason kokouksessa 14. – 15. maaliskuuta 2024.
CND:n ministeritason kokous on tärkeä, koska sen tulos antaa kansainväliselle huumepolitiikalle muodon seuraavien viiden vuoden ajaksi ja linkittää tämän YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tätä huippukokousta varten CND on pitänyt syksyn mittaan kokouksia ja erilaiset järjestöt sekä tutkimuslaitokset julkaisseet raporttejaan ja kannanottojaan.
Oikealla ladulla ?
Kansainvälinen huumepoliittinen tutkijaverkosto ja ajatushautomo International Drug Policy Consortium, IDPC, julkaisi 5. joulukuuta raportin “Are we on track?”, olemmeko oikealla ladulla? Vastaus on helppo arvata: emme.
Esipuheen raporttiin on laatinut Perun entinen oikeus- ja ulkoministeri ja nykyinen Globaalin huumepoliittisen komission jäsen Diego García-Sayán. Suomessa IDPC:n yhteistyökumppani on terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL.
IDPC:n raportti esittelee tuoreinta tutkimustietoa vuoden 2019 huumepoliittisessa julistuksessa esitettyjen 11:n “haasteen” ja muiden siinä asetettujen tavoitteiden edistysaskelia, tappioita sekä tämän hetken haasteita arvioiden. Jokaisen “haasteen” ja tavoitteen arvioimiseksi tässä raportissa tarjotaan vertailukelpoista tutkimustietoa (vuosien 2019 – 2023 välillä), ja silloin kun vertailu ei ole mahdollista, kuvaillaan nykytilannetta käyttämällä uusinta saatavilla olevaa tutkimustietoa.
Pitää huomata, että YK:n asettamien kestävän kehityksen tavoitteiden (17 kpl) joukossa ei ole yhtään vaatimusta laittomien huumeiden kysynnän ja tarjonnan kitkemiseksi. Nämä huumeiden kitkemistavoitteet ovat aina 1990-luvulta saakka laadittujen poliittisten julistusten jäämiä, jotka ovat jumineet YK:n omavaltaisen huumevalvontabyrokratian uumenissa ja viety edelleen vuoden 2009 huumepoliittiseen julistukseen. Vuoden 2019 ministeritasoisessa julistuksessa toistetaan kaikki vuodesta 2009 saakka tehdyt “sitoumukset” huolimatta selvästä näytöstä, etteivät huumemarkkinat olleet hävinneet mihinkään tai edes pienentyneet ministeritason julistuksen hyväksymiseen mennessä.
Vuoden 2019 ministeritason julistuksessa asetettiin haasteita seuraaville kymmenelle vuodelle. Tavoitteiden saavuttamiseksi on käytetty miljardeja euroja ja dollareita rankaisemiseen ja kriminaalivalvontaan huumeiden käytön ja järjestäytyneen huumekaupan pysäyttämiseksi ja saamiseksi laskuun. Käytännössä sekä huumeiden määrä että huumemarkkinat kasvavat ja erikoistuvat. Narkoottisten huumeiden ja psykotrooppisten aineiden ongelmakäyttö, laiton kasvatus, jalostus ja valmistus sekä näiden aineiden ja niiden raaka-aineiden salakuljetus ovat saavuttaneet ennätyksellisen tason.
YK:n huume- ja rikostoimisto, UNODC, kertoo vuosiraportissaan, kuinka kansainvälinen huumetilanne uhkaa kestävän kehityksen rauhan, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien tavoitteiden toteutumista. Raportin mukaan huumeiden käyttö on kasvanut 23 % kymmenessä vuodessa mutta ongelmakäyttö 45 %. Maailmassa on YK:n arvion mukaan 296 miljoonaa huumeiden käyttäjää, joista 219 miljoonaa kannabiksen käyttäjiä.
UNODC kertoi CND:n joulukuun kokouksessa, että vuonna 2013 YK:n huumeluokitukseen oltiin asetettu 254 uutta ainetta ja määrä on kymmenessä vuodessa noussut 1230:een uuteen aineeseen. Suurin osa näistä on piristeitä ja synteettisiä kannabinoidireseptoreihin vaikuttavia aineita ja noin kolmasosa opioideja. Samassa suhteessa kasvaa myös niiden raaka-aineiden määrä, joita pitäisi asettaa valvontaan.
Tämän hetken ongelmista UNODC:n raportti nostaa esille pakolaiset, jotka ovat maailman syrjäytyneimpiä ihmisiä. He kärsivät fyysisistä ja henkisistä traumoista ja ovat sosioekonomisesti haavoittuneita, mitkä tekijät nostavat näiden ihmisten mielenterveysongelmien sekä päihteiden ongelmakäytön riskiä.
Kieltolaki vs. lääkekäyttö
Vuonna 2012 alkoi vakavien kieltolakirikkomusten uusi aalto, kun alettiin luomaan laillisia kehyksiä kannabiksen ei-lääkinnällisen ja ei-tieteellisen käytön valvontaan. Maaliskuuhun 2019 mennessä Uruguay, Kanada, Jamaika ja 10 Yhdysvaltojen osavaltiota sekä pääkaupunki Washington D.C. olivat säätäneet lait ei-lääkekäyttöön tarkoitetun kannabiksen käytön ja kaupan valvontaan – mikä on selvä vuosien 1961 ja 1988 sopimuksien rikkomus.
Jonkinlaista kannabiksen laillista valvontaa harjoittavissa valtioissa asuvien ihmisten lukumäärä on noussut IDPC:n raportin mukaan 123 miljoonasta 294 miljoonaan vuodesta 2019. CND:n kokouksessa lokakuussa määräksi arvioitiin jo puoli miljardia, mikä kuvaa laillisen muutoksen nopeutta. Kannabiksen käyttäjien lukumäärää ei voi arvioida, mutta joka vuosi miljoonia käyttäjiä vapautuu sorron ja pakkovallan kahleista!
Huumesopimuksien noudattamista valvova kansainvälinen huumevalvontalautakunta, INCB, toistaa jatkuvasti sitä, että laillinen valvonta on ristiriidassa sopimusten kanssa. Vuoden 2022 raportissaan INCB yritti esittää kohdassa ”Analysis of the trend of legalizing the use of cannabis for non-medical purposes” kaikki kannabiskaupan valvontamallit täydellisinä epäonnistumisina nuorten huumeiden käytön vähentämisessä, laittomien markkinoiden torjunnassa ja muilla kansanterveyden mittareilla.
INCB toteaa raportissaan Kanadan laittomien kannabismarkkinoiden kutistuneen 60 % viidessä vuodessa. INCB:n tuomio onkin se, että Kanadan hallitus ei ole onnistunut tavoitteissaan. Kuitenkin 60 %:n muutos on valtava onnistuminen, kun vertaa tulosta mihin tahansa INCB:n hyväksymistä keinoista, ei edes ihmisten teloittaminen mm. Iranissa, Indonesiassa ja Saudi-Arabiassa ole lopettanut huumeiden käyttöä!
Kansalaisjärjestöt ja eri jäsenvaltioiden edustajat ovat arvostelleet INCB:n tapaa kehystää valvottujen markkinoiden vaikutukset ristiriitaisena ja alustavan sekä puutteellisen tutkimustiedon väärintulkintana.
USA:n ja Kanadan edustajat kiistivät INCB:llä ylipäänsä olevan mandaattia komentaa yleissopimusten noudattamisesta. Tämä on tietenkin kiistanalainen lausunto, sillä INCB:n mandaattina on valvoa huumevalvontasopimusten toimeenpanoa. Käytännössä INCB pitää tilastoa maailmassa käytetyistä huumausaineluokitelluista narkoottisista ja psykotrooppisista aineista, myöntää niiden osto- ja myyntikiintiöitä ja kiertää konsultoimassa jäsenvaltioita näiden toiminnasta ja lainsäädännöstä ilman mitään poliisin valtuuksia.
Vakavampi syytös INCB:tä kohtaan on sen kykenemättömyys toteuttaa vuoden 1961 huumausainesopimuksen tavoitetta turvata narkoottisten aineiden saanti kivun ja kärsimyksen lievittämiseen. Yli 82 %:lla maailman ihmisistä on saatavilla 17 % maailman morfiinipohjaisista kipulääkkeistä. Tässä korostuu maailman vauraan pohjoisen ja köyhän etelän välinen kuilu, jota kansainvälinen huumevalvonta on vain jyrkentänyt.
Kansainvälinen huumevalvontajärjestelmä tukahdutti kannabiksen lääkekäyttöä vuosikymmeniksi vastoin vuoden 1961 sopimuksen henkeä ja kirjainta. Kymmenet valtiot ovat kansalaisaktivistien, tutkijoiden ja poliitikkojen ponnistuksin sallineet ja laillistaneet eri asteisesti kannabiksen lääkekäytön ilman YK:n huumevalvontabyrokratian ohjeita ja opastuksia.
Maailman terveysjärjestön, WHO, suosituksesta ja YK:n huumekomission, CND, päätöksellä kannabiksen huumeluokitusta lievennettiin 4. joulukuuta 2020 niin, että se poistettiin vuoden 1961 kansainvälisen huumesopimuksen ankarimmasta IV luokasta, jonka kriteerinä oli se, että kannabiksella ei ole minkäänlaista lääkekäyttöä. Päätös ei muuttanut kannabiksen asemaa kansainvälisessä huumevalvonnassa, koska se säilyy edelleen I luokassa.
WHO:n asiantuntijalautakunnan perusteluna oli se, että kannabista ei voida rinnastaa heroiiniin, fentanyyliin eikä muihin opioideihin, joiden käytön katsotaan aiheuttavan paljon kansanterveydellisiä ongelmia.
Kannabiksen lääkekäyttöhän on vuoden 1961 huumesopimuksen mukaan ollut sallittua aivan kuten opioidien, sitä on vain tulkittu kieltolain hengessä mutta sopimuksen kirjainta vastaan. INCB:n pitää tilastoida valtioiden välistä lääkekannabiksen kauppaa huumesopimuksien alkuperäisten pykälien mukaisesti !
Päätöksellä tunnustettiin kannabiksen lääkinnälliset hyödyt, ja tämä on tulkittu useissa valtioissa selkeänä viestinä kannabiksen lääkekäytön laillistamiseksi ja sen sallimisen normalisoimiseksi.
INCB:n puheenjohtaja, professori Jallal Toufiq muistutti puheessaan CND:n kokouksessa lokakuun alussa, että huumesopimuksien perushuolenaihe on ihmiskunnan terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Samassa puheessa hän valitti sitä, että kestävän kehityksen 3. tavoitteen saavuttaminen eli terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen kaikille edistyy hitaasti. INCB:ssä tiedostetaan huumesopimuksien perusajatuksen olevan hukassa, mutta sen on jatkettava niiden suosittelemista jäsenvaltioille mandaattinsa mukaisesti.
Ihmisoikeudet
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, OHCHR, julkaisi elokuussa CND:n vuoden 2024 ministeritason kokoukselle raportin “Human rights challenges in addressing and countering all aspects of the world drug problem”, jossa se ensimmäisenä YK:n toimistona kehotti jäsenvaltioita harkitsemaan ”vastuullista valvontaa” osana ihmisoikeuksiin perustuvaa huumepolitiikkaa.
Raportin kohdassa 68 (a) OHCHR kehottaa jäsenvaltioita ”omaksumaan vaihtoehtoja kriminalisoinnille, nollatoleranssille sekä huumeiden eliminoimiselle harkitsemalla huumeiden käytön dekriminalisoimista ja ottamalla laittomien huumeiden markkinat valvontaan vastuullisen säätelyn avulla huumeiden salakuljetuksen tuottamien voittojen, rikollisuuden ja väkivallan poistamiseksi”.
YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 75 vuotta ja tämän merkeissä ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk toi CND:n joulukuun kokoukselle terveiset Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta, jonka tehtävänä on valvoa taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja johon kuuluu 171 jäsenvaltiota.
Komitea on 171 valtion antaman mandaattinsa mukaisesti havainnut toistuvasti ja pitkän aikaa ihmisoikeusrikoksia, joita kaikenkokoisten ja eri tavoin kehittyneiden valtioiden harjoittama huumepolitiikka aiheuttaa. Huumeita käyttävien ihmisten kriminalisointi rikkoo useita ihmisoikeuksia. Ihmisten leimaaminen vie heiltä mahdollisuudet toteuttaa heille kuuluvia oikeuksia terveyteen, koulutukseen, ruokaan, asumiseen, työhön ja turvallisuuteen. Tällaisten signaalien lähettäminen pitää lopettaa samalla, kun maailman pitäisi yhdistyä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen.
Kestävän kehityksen tavoitteet
IDPC:n raportissa nostetaan esille kestävän kehityksen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ongelmien yhteyksiä laittomiin markkinoihin. Kaivos- ja öljy-yhtiöt karkottavat köyhiä maanviljelijöitä valtaamiltaan mailta, mikä pakottaa heidät huumekasvien kasvatukseen. Toisaalla EU:n ja Karibian alueen valtioiden välisen banaanisopimuksen purkaminen sai banaaninviljelijät siirtymään kannabiksen kasvatukseen. Tällaisten toimien seurauksena laittomat kannabismarkkinat ovat miljoonien köyhien maanviljelijöiden ainoa keino sinnitellä hengissä.
Saint Vincent ja Grenadiinien saarivaltion laillistettua kannabiksen kasvatus köyhille maanviljelijöille, on Kanadan ja Yhdysvaltojen ylituotannosta kärsiviltä kannabismarkkinoilta tuleva laiton kannabiksen salakuljetus muodostunut uhkaksi paikallisille maanviljelijöille.
Sama on koettu myös Jamaikalla ja Thaimaassa, missä Pohjois-Amerikasta salakuljetettu kannabis rapauttaa näiden maiden laillistamishankkeita. Jamaikan kannabiksen viljelijät eivät saa viedä tuotteitaan Pohjois-Amerikan markkinoille taloudellisten ja laillisten rajoituksien vuoksi, minkä takia Jamaikan köyhät maanviljelijät joutuvat tarjoamaan tuotantonsa laittomille markkinoille. Thaimaassa lakiuudistuksen tarkoituksena oli tukea paikallisia maanviljelijöitä, mutta tuhansissa pääasiassa turisteille tarkoitetuissa kannabiskaupoissa myydään niitä samoja Sour Diesel, Pineapple Kush ym. lajikkeita kuin Coloradossa, Kanadassa ja Amsterdamissa. Kehitystä voi kutsua Mcdonaldisaatioksi, mikä alleviivaa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kehotusta siirtymään kannabiksen kaupan vastuulliseen valvontaan.
IDPC ehdottaa, että YK:n huumevalvontabyrokratian jäsenvaltioiden pitää perustaa sellainen useiden osallisten neuvottelumekanismi, jossa on mukana kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja asiaan kuuluvien YK:n järjestöjen edustajia ja jossa tutkitaan niitä vaihtoehtoja, joilla voidaan päivittää YK:n huumesopimuksien teksti.
YK:n organisaation yhteinen kanta
Kansalaisaktivistit pitivät YK:n erikoisyleiskokousta UNGASS 2016 maailman huumeongelmasta pettymyksenä. Kokouksen loppuasiakirjan velvoittamana YK:n järjestelmän eri toimistojen ja ohjelmien toiminnanjohtajien koordinointilautakunta, UNSCEB, julkaisi vuonna 2018 kannanoton yhteistyön puolesta kansainvälisen huumevalvonnan toteuttamiseksi, “United Nations system common position supporting the implementation of the international drug control policy through effective inter-agency collaboration.”
Julkilausumassa kehotetaan mm. edistämään tuomitsemisen ja rankaisemisen vaihtoehtoja, kuten henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun hallussapidon dekriminalisointi, suhteellisuusperiaatteen käyttö, muuttamaan sellaiset lait, joiden täytäntöönpano aiheuttaa ihmisoikeusloukkauksia ja terveysongelmia sekä edistämään koko kansalaisyhteiskunnan, mukaan lukien huumeiden käyttäjät, osallistamista. Myös YK:n huumetoimisto, UNODC, on mukana tässä kannanotossa.
Julkilausuman kotisivut on uudistettu elokuussa, ja se toimii portaalina YK:n keskeisiin ohjelmiin.
Brandenburgin foorumi
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk puhui 22. lokakuuta Brandenburgin kahdeksannessa foorumissa, jossa hän avasi vuoden 2024 maaliskuussa järjestettävän CND:n kokouksen merkitystä. Puheessaan hän kehotti kaikkia osallisia painottamaan sitä, että rankaisemiseen perustuva huumepolitiikka on suurin syy siihen, etteivät huumeongelmaiset uskalla hakeutua hoitoon, ja ihmisoikeuksiin perustavat toimet ovat tutkitusti tehokkaampia kuin kriminaalivalvontaan perustuvat.
Kansainvälisen huumepolitiikan asiantuntijat ovat kokoontuneet vuodesta 2016 Brandenburgin kaupungissa Saksassa järjestetyssä tapaamisessa Brandenburg Forum on Drugs and Development Policies, BBF. Kokoontumisten tarkoituksena on edistää kansainvälistä tutkimustiedon vaihtoa ja tutkimuksen suunnittelua. BBF kokoontuu yleensä pari viikkoa ennen CND:n kokouksia. Vuosien myötä BBF:stä on kehittynyt keskeinen foorumi, jossa voidaan edistää kansainvälistä keskustelua huumepolitiikan eri malleista ja toimintatavoista.
Foorumin järjestäjinä toimivat Saksan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ministeriö sekä Global Partnership on Drug Policies and Development, GPDPD. Yhteistyössä ovat mukana myös Saksan huume- ja riippuvuuspolitiikasta vastaava liittovaltion valtuutettu, Hollannin hallitus, Norjan terveysministeriö, IDPC sekä vuonna 1974 perustettu Transnational Institute, TNI.
Seisminen muutos
Laajalevikkinen tiedelehti New Scientist kuvaa kolmiosaisen artikkelisarjan “The ancient origins of cannabis and our changing attitudes towards it” alussa asenteiden muutosta kannabista kohtaan “seismiseksi”. Artikkeleissa käydään läpi tuoreinta tutkimustietoa kannabiksesta aina evoluution alusta alkaen.
British Medical Journal tuo kannabiksen laillistamisesta käytävään keskusteluun kansainvälisen tutkijajoukon tekemän meta-analyysin “Balancing risks and benefits of cannabis use: umbrella review of meta-analyses of randomised controlled trials and observational studies” eli kuinka hyödyt ja haitat saataisiin tasapainoon tutkimusnäytön perusteella.
Artikkelissa todetaan, ettei alkoholilla ole tutkitusti minkäänlaista lääkinnällistä hyötyä, kun taas kannabiksen lääkinnällisistä hyödyistä löytyy näyttöä eri kliinisiin käyttötarkoituksiin. Kuitenkin riskit kannabiksen laillistamisesta alkoholin tavoin ovat vielä tuntemattomia.
Järjestäytynyttä kansainvälistä rikollisuutta tutkiva Organized Crime and Corruption Reporting Project, OCCRP, julkaisi raportin “The Highway to Europe”, joka kertoo havainnollisesti, kuinka laittomista huumemarkkinoista on vuosikymmenten mittaan kasvanut valtavia omaisuuksia käyttävien satojen organisaatioiden joustava ja innovatiivinen verkosto, jonka yhden osan paljastuminen korvataan nopeasti uusilla tekijöillä. Viime vuosina tiedotusvälineissä toistuvasti näkyneet massiiviset takavarikot ja spektaakkelimaiset oikeudenkäynnit kertovat laittomien markkinoiden laajenemisesta, eivät huumeiden kriminaalivalvonnan onnistumisesta.
Suomessa huumeiden ja erityisesti kannabiksen käyttö jatkaa kasvuaan kriminaalivalvontaan turvautuvasta huumepolitiikasta huolimatta. Kehityksen vaaroista varoittava esimerkki löytyy länsinaapurista Ruotsista, jossa huumekauppaan liittyvä jengiväkivalta on tehnyt maasta Euroopan toiseksi väkivaltaisimman Albanian jälkeen. Järjestäytyneen rikollisuuden tärkein konflikti on laittomien huumeiden kaupasta käytävät reviiritaistelut. Tähän jengit palkkaavat nuoria ja jopa alaikäisiä, joiden osuus jengiväkivallasta on noussut: vuonna 2012 15 – 20 vuotiaat tekivät 16,9 % näistä rikoksista, vuonna 2022 jo 29,7 %. Kehitys on vielä karumpaa aserikosten kohdalla: aseella tehdyistä tapoista ja murhista tuomituista 23,6 % oli 15 – 20 vuotiaita nuoria vuonna 2012, vuonna 2022 osuus oli noussut 45,1 %:iin.
Uudistajat ja änkyrät
Kansainvälinen huumeiden valvontakoneisto on keikahduspisteessä. Jos kansainvälinen yhteisö ei ensi maaliskuussa kykene päättämään politiikan muuttamisesta ihmisoikeuksia kunnioittavaan ja kestävän kehityksen tavoitteita palvelevaan suuntaan, tulevat nykyiset ongelmat lisääntymään ja syvenemään.
Venäjä käyttää laillisen valvonnan synnyttämää kiistaa YK:n huumebyrokratiassa omiin geopoliittisiin tarkoituksiinsa. Venäjän mukaan laillinen valvonta on “länsimainen aloite” ja arvostelee tällä Kanadaa ja Yhdysvaltoja sivuuttaen sen, että Thaimaassa ja Uruguayssa on lailliset kannabismarkkinat ja Meksikossa sekä Etelä-Afrikassa korkeimman oikeuden päätökset kannabiskaupan laillistamiseksi.
YK:n huumepolitiikkaa tekevään huumekomissioon, CND, kuuluu kerrallaan 53 YK:n talous- ja sosiaalineuvoston, ECOSOC, valitsemaa jäsenvaltiota, jotka voivat äänestää kokouksissa. Muutkin valtiot voivat osallistua kokouksiin.
CND:n lokakuun kokouksiin osallistuneiden valtioryhmien esittämien kannanottojen kesken jakolinjat hahmottuivat siten, että “uudistajiin” kuuluu 47 jäsenvaltiota ja “änkyröihin” 43 jäsenvaltiota.
Uudistajat: Albania, Argentiina, Australia, Britannia, Kanada, Kolumbia, Costa Rica, Dominikaaninen tasavalta, EU ja sen 27 jäsenvaltiota, Honduras, Islanti, Meksiko, Moldova, Norja, Uusi-Seelanti, San Marino, Sveitsi, Ukraina, Uruguay ja Yhdysvallat.
Änkyrät: Algeria, Angola, Azerbaijan, Bahrain, Bangladesh, Brunei Darussalam, Burkina Faso, Kiina, Kuuba, Egypti, Intia, Indonesia, Iran, Irak, Jordania, Kazakhstan, Kenia, Pohjois-Korea, Kuwait, Kirgizstan, Lao PDR, Nicaragua, Nigeria, Oman, Pakistan, Palestiina, Venäjä, Saudi Arabia, Singapore, Sri Lanka, Sudan, Syyria, Tajikistan, Tansania, Turkki, United Arab Emirates, Uzbekistan, Vietnam ja Zimbabwe.
Tue Tuskyn riippumattoman uutistoimituksen jatkumista vuonna 2024 maksamalla jäsen- tai tukimaksu tilille FI92 5491 0220 1491 86
Lähde: CND:n ministeritason kokous 14. – 15. maaliskuu 2024,
Off track: Shadow report for the mid-term review of the 2019 Ministerial Declaration on drugs. IDPC 5.12.2023, Raportti PDF:nä,
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,
Human rights challenges in addressing and countering all aspects of the world drug problem – Report of the Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights. 15.8.2023, Raportti PDF:nä,
UNODC vuoden 2023 maailman huumeraportti,
The Highway to Europe. Inside the global drug collaboration. Organized Crime and Corruption Reporting Project, OCCRP, 2023,
United Nations system common position supporting the implementation of the international drug control policy through effective inter-agency collaboration. YK 2018/elokuu2023,
CND:n toimintaa seuraava kansalaisjärjestöjen ylläpitämä blogi.
Olemmeko oikealla ladulla -raportin julkistuswebinaari 5. joulukuuta
Kuinka kannabiksen valvonnalla voidaan saavuttaa YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteet
Afrikan uusi huumepolitiikan suunta: ihmiset ensin ! Viidessä vuodessa keskustelu kannabiksen laillistamisesta on hyväksytty kautta mantereen.
Euroopan haittoja vähentävän huumepolitiikan verkosto
EMCDDA:n ja EUROPOL:n webinaari EU:n kannabismarkkinoista
Kaliforniassa ei saa syrjiä kannabista vapaa-ajallaan käyttäviä työntekijöitä alkaen 1.1.2024
Thaimaan villi kannabisskene on muuttumassa pian, hopi hopi !!
