Etelä-Afrikka laillisti lopultakin – Turun seudun kannabisyhdistys

Etelä-Afrikan perustuslakituomioistuin päätti vuonna 2018, että huumelaki on perustuslain vastainen. Tämän päätöksen seurauksena kannabiksen käyttö yksityisissä tiloissa dekriminalisoitiin, ja vuonna 2020 hallitus julkisti lakialoitteen, jolla säädellään kannabiksen kasvatusta, hallussapitoa ja käyttöä yksityisissä tiloissa. Kannabiksen hallussapidosta saadut rikosrekisterimerkinnät tullaan myös poistamaan.

Tiistaina 27. helmikuuta Provinssien neuvosto eli Etelä-Afrikan parlamentin ylähuone hyväksyi kannabislain, the Cannabis for Private Purpose Bill, jonka Etelä-Afrikan presidentti vielä allekirjoittaa. Alahuone hyväksyi lain tiistaina 14. marraskuuta 2023.

Kansainvälinen kansalaisjärjestö Global Initiative against Transnational Organized Crime julkaisi 6. helmikuuta raportin ”Cannabis policy reform and organized crime. A model and review for South Africa”. Raportti kertoo Etelä-Afrikan kannabispolitiikan taustat, nykyiseen lakipakettiin johtaneet oikeudelliset ja poliittiset kiemurat ja mitä pitäisi tehdä, jotta lakiuudistuksella olisi vaikutusta järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

Raportti pitää nykyisen uudistuksen heikkoutena yhdenmukaisuuden puutetta. Lakiuudistusta on ajanut lailliset haasteet eikä niinkään strateginen huumepolitiikan uudistus, ja tällä on omat vaikutuksensa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

Apartheid-hallinnon perintö

Kannabista eli daggaa on kasvatettu Afrikassa vuosisatoja yhteisöllisiin ja lääkinnällisiin tarkoituksiin, ja kannabiksen kasvatuksesta Etelä-Afrikassa on dokumentaatiota 1700-luvulta alkaen. Kolonisaation jälkeen siirtomaavalta ei hyväksynyt tätä ja kannabiksen käyttö marginalisoitiin. Nykyaikainen kannabispolitiikka sai alkunsa vuonna 1922, jolloin kannabiksen käyttö kiellettiin ensimmäisen kerran. Etelä-Afrikka oli myös aktiivinen kannabiksen tuomisessa kansainvälisen huumevalvonnan piiriin Kansainliitossa. Vuonna 1971 apartheid-hallinto sääti huumelainsäädännön, jonka se kehui olevan länsimaailman ankarimman.

Ankaraa huumepolitiikkaa käytettiin nimenomaan mustan väestönosan valvontaan. Silti tämä laki pysyi voimassa vuonna 1994 valtaan nousseen uuden demokraattisen hallinnon aikana, joka uusinsi perimänsä väkivaltaisen huumepolitiikan. Vuonna 2018 Etelä-Afrikan poliisi teki 320 000 pidätystä ”liittyen huumausaineisiin”, joista käytännössä 96 % – 98 % koski pienimuotoista hallussapitoa ja 65 % – 70 % kannabiksen hallussapitoa.

Tämän johdosta Länsi-Kapin provinssin korkein oikeus antoi vuonna 2017 rastafari-yhteisöön kuuluvan jäsenen saamaa tuomiota koskevan päätöksen, jonka mukaan kannabiksen käytön kriminalisointi omassa kodissa loukkaa perusteettomasti yksityisyyden suojaa. Hallituksen vastustuksesta huolimatta Etelä-Afrikan perustuslakituomioistuin vahvisti vuonna 2018 sen, että aikuisten kannabiksen käytön, hallussapidon tai kasvatuksen kielto yksityisissä tiloissa merkitsee yksityisyyden suojan rajoitusta, joka ei ollut ”kohtuullinen ja perusteltu avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa, joka perustuu ihmisarvoon, tasa-arvoon ja vapauteen”.

Perustuslakituomioistuin antoi hallitukselle 24 kuukautta aikaa muuttaa kyseinen lainsäädäntö. Käytännössä päätös dekriminalisoi heti kannabiksen hallussapidon omaan käyttöön. Tästä seurasi lainopillinen välitila, epävarmuus, sekasorto ja ristiriita. Kannabista ei voinut hankkia laillisesti mutta sitä sai pitää hallussa tarkemmin määrittelemättömissä paikoissa ja määrissä.

Lainopillista vääntöä

Vuonna 2020 hallituksen laatima lakialoite on palautettu useita kertoja uudelleenkäsittelyyn, koska siinä jatkettiin myynnin ja jakelun kriminalisaatiota. Vuonna 2022 oikeus- ja rangaistuslaitosten komitea laajensi lakia koskemaan viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen kaupallista toimintaa, kannabiskasvien ja kannabiksen kasvatusta, hallussapitoa ja myyntiä sekä kannabiksen käyttöä lääkinnällisesti.

Hallitus näyttää nyt ottaneen sen asenteen, että alkoholin ja tupakan valvontaa koskeva lainsäädäntö on sopiva lähtökohta kannabisteollisuuden säätelyyn.

Laillistaminen on pitkä ja kiistanalainen prosessi, jossa eri ministeriöt laativat erilaisia säädöksiä toimiluvista, pakkauksista, laadun valvonnasta, haittojen vähentämisestä, kansanterveyden valvonnasta ja niin edelleen.

Parlamentaarisen prosessin rinnalla virkamiehistö on rakentanut toimintamallia kotimaisen kannabisteollisuuden kehittämiseksi. Tätä prosessia johtaa maatalouden, maankäytön uudistamisen ja maaseudun kehittämisen virasto, mutta siinä on mukana ainakin kymmenen hallituksen virastoa, joiden toiminta on jaettu yhdeksään alakohtaan.

Syyskuussa 2023 Etelä-Afrikan poliisivoimien komissaari Sehlahle Fannie Masemola ohjeisti poliiseja lopettamaan pidättäminen kannabiksen käytöstä ja kasvatuksesta. Ohjeistuksessa poliiseja muistutetaan siitä, että kannabiksen käyttö ja kasvatus ovat laillisia tekoja, mutta kannabiskauppa ei ole. Henkilön pidättämisen tulee olla aivan viimeinen toimenpide. Tämän ohjeistuksen rikkojia tullaan rankaisemaan.

Joka tapauksessa kannabiskauppa on alkanut kukoistaa laittomanakin. Sen ympärille on kehittymässä uudenlainen toimiala, joka työllistää asianajajia, konsultteja, erikoistuneita vähittäiskauppiaita, pakkausyrityksiä ja suunnittelutoimistoja, jotka ovat varautumassa kysynnän nousuun ja samalla yrittävät vakiinnuttaa paikkansa kehittyvillä markkinoilla.

Säädökset

Lain mukaan aikuinen ihminen saa kasvattaa ja pitää hallussaan kannabista omaan käyttöön:

– rajattomasti siemeniä ja pistokkaita kasvatukseen yksityisissä tiloissa
– kasvattaa neljä kasvia aikuista ihmistä kohden yksityisissä tiloissa
– pitää hallussaan yksi kasvi julkisissa tiloissa
– pitää hallussaan 100 grammaa kannabista julkisissa tiloissa
– pitää hallussaan 600 grammaa kannabista yksityisissä tiloissa

Aikuinen ihminen voi tarjota tai hankkia toiselta aikuiselta ilman maksua
– 30 siementä ja/tai pistokasta
– yhden kukkivan kasvin
– 100 grammaa kuivattua kukintoa

Laissa säädetään rangaistuksia lain rikkomisesta koskien kannabiksen käyttöä julkisesti, sallittujen määrien ylittämistä sekä ajoneuvolla ajamisesta vaikutuksen alaisena. Kannabiksen polttaminen julkisella paikalla, ajoneuvossa yleisellä tiellä tai alaikäisen läheisyydessä ovat rikoksia. Kannabista ei myöskään saa myydä. Näistä teoista voidaan langettaa sakko- tai vapausrangaistus.

South African Health Products Regulatory Authority, SAPHRA, myöntää kannabiksen kasvatuslupia.

Ruusuja ja risuja

Ammattiliittojen keskusjärjestö, COSATU, julkaisi onnittelut parlamentille lain hyväksymisestä. Siinä luetellaan uuden kannabispolitiikan hyviä puolia.

Lailla luodaan järkevät lailliset puitteet kannabiksen käytölle yksityisiin tarkoituksiin. Sillä lopetetaan pakko pidättää ja vangita kannabista omassa kotonaan käyttäviä ihmisiä samalla, kun vakava rikollisuus on saanut kasvaa ja levitä. Se luo selkeät lailliset puitteet kannabiksen käytölle lääkkeenä, mikä tuo apua ja helpotusta tuhansille vakavista sairauksista kärsiville. Siinä tunnustetaan uskonnollisten instituutioiden laillisen ympäristön tarve, kuten esimerkiksi rastafareille, joiden uskonnollisiin käytäntöihin kuuluu kannabiksen käyttö. Kannabiksen dekriminalisointi vapauttaa kannabisteollisuuden väkivaltaisten rikollissyndikaattien valvonnasta, luo kovasti kaivattuja uusia työpaikkoja tuottaen hyödyllisiä lääkeaineita sekä kaupallisia ja teollisia hyödykkeitä ruokkimaan maan taloutta.

Etelä-Afrikan kannabisalan kehittämisen neuvoston puheenjohtaja ja asianajaja Ras Gareth Prince arvostelee koko lainlaatimisprosessia tarpeettomasta hidastelusta korkeimman oikeusasteen antaman päätöksen toteuttamisessa. Prince on vuodesta 2002 ollut viemässä lakialoitetta läpi demokraattisen prosessin. Lakialoitetta käsiteltiin perustuslain vastaisesti parlamentissa, ja prosessissa ei ikäänkuin siirtomaavallan perintönä otettu kansalaisyhteiskuntaa mukaan konsultoimaan lain sisältöä. Lain suurin puute on kannabiskaupan valvonnan jättäminen pois uudesta politiikasta, eli ihmiset pakotetaan rikkomaan lakia hankkiessaan kannabista käyttöönsä, mikä on heidän perustuslaillinen oikeus. Prince harkitsee lain viemistä vielä kerran perustuslakituomioistuimeen.

Fields of Green kansalaisjärjestön toiminnanjohtajan Myrtle Clarken mielestä kannabiskaupan poisjättämisestä tässä vaiheessa on se etu, että kannabiskaupan laillistaminen heti uuden kannabispolitiikan alussa voi johtaa markkinoiden valtausyrityksiin ulkomaisten yrityksien toimesta.

Lähde: Businesstech 28.2.2024, Global Initiative against Transnational Organized Crime: Cannabis policy reform and organized crime. A model and review for South Africa. 6.2.2024, COSATU welcomes Parliament’s passage of the Cannabis for Private Purposes Bill. COSATU 28.2.2024, South Africa SAPS directive cannabis use 2023.

Fields of Green kansalaisjärjestön toiminnanjohtajan Myrtle Clarken mukaan merkittävin voitto on kannabiksen poistaminen huumelaista.