Maailman terveysjärjestön, WHO, asiantuntijakomitea, ECDD, käsitteli alustavasti kannabiksen ja sen johdannaisten huumeluokitusta kokouksessaan 4. – 7.6. Odotukset ovat korkealla 1900-luvulla tehdyn historiallisen virheen korjaamiseksi.
Kannabis asetettiin vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen I luokkaan vaarallisena huumausaineena, joka aiheuttaa heroiinin kaltaista riippuvuutta. Lisäksi se asetettiin IV luokkaan vaarallisena I luokan huumausaineena, jolla ei ole lääkinnällistä käyttöä. Tämän ratkaisun perusteluna käytettiin Kansainliiton terveyskomitean katsausta vuodelta 1935, joka perustui lähinnä rasistisiin mielipiteisiin eli kannabiksen huumeluokitusta ei ole tutkittu tieteellisesti koko YK:n olemassaoloaikana.
Kannabiksen vaikuttava ainesosa THC asetettiin vuoden 1971 psykotrooppisia aineita koskevan sopimuksen I luokkaan. ECDD esitti vuonna 1989, että transisomeeri dronabinol laitettaisiin vuoden 1971 sopimuksen II luokkaan muiden isomeerien pysyessä I luokassa. Tämä ehdotus hylättiin mutta seuraavana vuonna ECDD esitti kaikkien THC:n variaatioiden uudelleen luokittelua II luokkaan, mikä hyväksyttiinkin. Vuonna 2002 ECDD esitti dronabinolin siirtämistä IV luokkaan mutta ehdotus jäi pöydälle.
Kannabis ja hasis ovat vuoden 1961 huumesopimuksen I ja IV luokissa ankarimman valvonnan kohteina mutta niiden vaikuttavat ainesosat kuuluvat erilaisen valvonnan piiriin. Tämän takia esimerkiksi Suomessa kannabislääke Bedrocan kuuluu erityisvalvonnan piiriin ja kannabissuusuihke Sativex on normaali reseptilääke. Tällainen ristiriita ei voi jatkua ja ECDD otti viimein asian käsittelyynsä vuoden 2018 40:nnessä kokouksessa.
Kokous alkoi lupaavasti maanantaina järjestetyllä avoimella istunnolla, johon myös yksityiset kansalaiset saivat antaa palautetta. Kansainvälinen huumepoliittinen ajatushautomo IDPC jätti lausuntonsa ECDD:lle muistuttaen komiteaa siitä, että kannabiksen luokittelu ei ole pelkkää abstraktia puuhastelua vaan vaikuttaa suoraan kansalliseen politiikkaan ja huumelainsäädäntöön eli ihmisten elämään, kansanterveyteen ja ihmisoikeuksiin. Yhdysvalloissa tehtiin vuosina 2001 – 2010 8,2 miljoonaa kannabikseen liittyvää pidätystä, joista 88% oli pienimuotoisia kannabiksen hallussapitotapauksia.
Kannabista lääkkeenä käyttäviä potilaita edustavat Americans for Safe Access, ASA, ja International Medical Cannabis Patients Coalition jättivät erilliset lausuntonsa kannabiskasvista ja hartsista sekä kannabidiolista.
Kansainvälinen ajatus- ja tekohautomo For Alternative Approaches to Addiction – Think & do tank, FAAAT, kokosi 35 maasta 106:n kansalaisjärjestön yhteisen kannanoton kannabisluokituksen metodologisista ja terminologisista virheistä.
ECDD:n 40. kokouksen asiakirjat löytyvät netistä ja niissä on paljon hyvää tutkimustietoa kannabiksen ja sen valvonnan eri puolista. Monessa kohdassa näyttö on riittämätöntä tai alustavaa, koska kieltolaki on tehokkaasti estänyt tutkimustyötä. Komitea toteaa mm. kannabiksen vaikuttavan syöpäsolujen lisääntymiseen, leviämiseen ja aineenvaihduntaan. Komitea myöntää, että kannabiksella on “joitakin lääkinnällisiä mahdollisuuksia”.
Katukaupassa olevaan kannabikseen sotkettuja aineita, huumeita ja kasvatuskemikaaleja pohtiessaan komitea toteaa sivulla 29, että “laittomilta markkinoilta hankitun kannabiksen laatu on usein kyseenalainen, mikä on saanut monet ihmiset kasvattamaan omansa”.
ECDD julkisti viime vuoden lopulla alustavan raportin CBD:n luokittelusta. Sen mukaan CBD:tä ei pidä asettaa kansainväliseen huumevalvontaan.
Kyse on oikeastaan siitä, että tulisiko kannabis siirtää huumausainelistoilta välttämättömien lääkeaineiden listalle. Kannabiksen lääkekäyttö on levinnyt Euroopassa jokaiseen valtioon ja CBD-buumi on tuonut kannabiksen marketteihin ja lailliseen nettimyyntiin. Tällä on selkeät vaikutukset kansainväliseen kannabiskeskusteluun.
Kannabisvyörytystä korkeimmalla tasolla
Jo vuonna 2006 YK:n huumetoimisto, UNODC, totesi vuosiraportissaan, että “Olemme epäonnistuneet siinä, miten käsittelemme kannabista huumeena. Joissakin maissa kannabiksen kauppaan ja salakuljetukseen suhtaudutaan hyvin vakavasti kun taas toisaalla siihen ei kiinnitetä huomiota. Tämä epäjohdonmukaisuus vie kansainväliseltä järjestelmältä uskottavuuden ja tämän ristiriidan ratkaisua on viivytetty liian kauan. Joko vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen, Single Convention, kirjaimen ja hengen välinen aukko, joka on räikeimmillään nimenomaan kannabiksen kohdalla, kurotaan umpeen tai sopijaosapuolten pitää neuvotella kannabiksen aseman uudelleen määrittelemisestä.”
Kasvava joukko valtioita ja USA:n osavaltioita on luopunut kieltolaista, ja useissa valtioissa se on liudentunut dekriminalisoinniksi ja laissez-faire politiikaksi käyttäjiä ja kasvattajia kohtaan.
Kanadan senaatti hyväksyi torstaina 7.6. kannabislain, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kongressin alahuone ja hallitus tekevät lakiin senaatin haluamia muutoksia ja laki astuu voimaan elo- tai syyskuussa. Kanadasta tulee ensimmäinen G7 valtio, joka laillistaa kannabiksen ja siksi sen ratkaisuihin kiinnitetään laajaa kansainvälistä huomiota.
Yhdysvalloissa molempien pääpuolueiden kansanedustajat esittivät 7.6. lakialoitteen, joka läpimennessään lopettaa kannabiksen liittovaltiotasoisen kieltolain. Oikeusministeri Sessionsin esittämät mielipiteet ja aloitteet ovat lähinnä kasvattaneet laillistamisen kannatusta kongressissa.
Jos WHO hyväksyy asiantuntijakomitean esitarkastusraportin, etenee kannabiksen luokittelun arviointi kattavampaan kriittiseen tarkasteluun marraskuussa, jolloin komitea kuulee asiantuntijoita ja järjestää asiasta keskustelutilaisuuden. Komitea välittää suosituksensa YK:n pääsihteerille António Guterresille, joka voi suositella kansainvälisen lain muutosta.
Komitean työn tulokset esitetään maailman valtioiden edustajille YK:n huumekomission, CND, kokouksessa joulukuussa. Keväällä 2019 järjestettävä ministeritason huumehuippukokous voi olla se foorumi, jossa vihdoin korjataan 1900-luvulla tehty historiallinen virhe.
Lähde: WHO: Expert Committee on Drug Dependence, ECDD, kotisivu,
ECDD Fortieth Meeting Geneva, 4-7 June 2018,
Cannabis plant and cannabis resin. Section 1: Chemistry,
CANNABIDIOL (CBD). Critical Review Report,
Cannabis plant and cannabis resin. Section 4: Therapeutic use,
FAAAT 7.6.2018, FAAAT: Procedural, methodological and terminological bias.,
Americans for Safe Access and International Medical Cannabis Patients Coalition: Response to Critical Review: Cannabidiol. 4 June 2018.,
Americans for Safe Access and International Medical Cannabis Patients Coalition: Response to Pre-review: Cannabis plant and resin. 4 June 2018.
CBC 8.6.2018, Rolling Stone 8.6.2018
Fields of Green for All Etelä-Afrikasta osallistui ECDD:n kokoukseen toiminnanjohtaja Myrtle Clarken videoviestillä. Etelä-Afrikka oli kannabiksen kieltolain alullepanijoita Kansainliiton aikana rasistisista syistä. Etelä-Afrikka kielsi mustan väestönosan käyttämän daggan vuonna 1908 ja toi vuonna 1925 Genevessä pidettyyn Kansainliiton oopiumkokoukseen esityksen kannabiksen kieltämiseksi.
