Keskustelussa kannabiksen dekriminalisoinnista ja laillistamisesta yksi keskeisiä ongelmia on alaikäisten kannabiksen käyttö. Kriminaalivalvontaa on puolusteltu esimerkiksi argumentilla, että “Kynnys kannabiksen käyttöön on pelottavan alhaalla”. Pelätään, että “kynnyksen” laskeminen tai poistaminen eli dekriminalisaatio tai laillistaminen lisää automaattisesti alaikäisten kannabiksen käyttöä.
Väitteessä kuitenkin viitataan Suomen nykytilanteeseen, joka on 50 vuotta jatkunut täyskielto. Kokeilukynnys on matalalla kieltolain olosuhteissa, ja monissa pätevissä tutkimuksissa on osoitettu, että kriminaalivalvonnan ankaruudella ja alaikäisten kannabiksen käytön yleisyydellä ei ole suoraa yhteyttä.
Laillistaminen ei lisää käyttöä
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että kannabiksen laillistaminen ei lisää kannabiksen käyttöä alaikäisten keskuudessa, vaan se on ollut 2000-luvulla Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa vakaalla tasolla ja jopa laskee kannabiksen laillistaneissa osavaltioissa.
Yhdysvaltojen liittovaltion vuodesta 1975 tehdyn nuorisotutkimuksen Monitoring the Future joulukuussa julkaistun raportin mukaan amerikkalaisten nuorten eniten käyttämän huumeen, marihuanan, käyttö kuluneen vuoden ja kuluneen kuukauden aikana sekä päivittäiskäyttö eivät ole muuttuneet vuosina 2019 – 2020.
Youth Risk Behavior Survey on 47:stä osavaltiosta koottu yli miljoonan nuoren tutkimus vuosilta 1999 – 2017, joka osoittaa, että kannabiksen laillistaneissa osavaltioissa alaikäisten kannabiksen käyttö on lievässä laskussa.
Tutkimus osoittaa, ettei laillistaminen lisää kannabiksen käyttöä nuorten keskuudessa, mutta sen lisäksi kannabiskaupan laillistaneissa osavaltioissa kannabiksen käytön frekvenssi laski sitä käyttävillä nuorilla 16%.
Coloradossa kannabiskauppa laillistettiin vuonna 2012, ja ensimmäiset kaupat avautuivat vuonna 2014. Uusi kannabislaki velvoittaa osavaltion valvomaan ja tutkimaan kannabiksen käytön kehitystä, ja osavaltion hallinnon marijuana-sivujen tieto-osiossa ”Healthy Kids Colorado Survey” löytyy tilastot koululaisten kannabiksen käytöstä. Sen mukaan Coloradossa kannabiksen käyttö keskikoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa on samalla tasolla kuin keskimäärin USA:ssa eikä vuosina 2005 – 2019 ole tapahtunut mitään muutoksia elinaikana ja viimeisen 30:n vuorokauden aikana tapahtuneessa käytössä. Keskikoululaisten (luokat 6 – 8) kannabiksen käyttöä on tutkittu erikseen vuodesta 2011 eikä siinäkään ole tapahtunut suurta vaihtelua suunnan ollessa jopa lievässä laskussa 6,3%:sta vuoden 2019 5,2%:iin.
Kaliforniassa laillistettiin kannabiksen lääkekäyttö ensimmäisenä osavaltiona jo vuonna 1996 ja aikuisten viihdekäyttö 2016. Tuoreen tutkimuksen mukaan viihdekäytön laillistaminen ei ole lisännyt kannabiksen käyttöä nuorten aikuisten (18 – 24 vuotiaat) keskuudessa, mutta se on voinut lisätä käyttöä joissakin alaryhmissä kuten naisten ja sähkötupakan käyttäjien keskuudessa. Jatkuvasti muuttuva laillinen ympäristö kannabiksen käytön ympärillä tähdentää jatkuvan tutkimuksen merkitystä politiikan tekemisen perustana.
Huolestuttavaa Monitoring the Future -tutkimuksen mukaan on THC- ja nikotiinihöyrystimien, ns. vapet tai vape-kynät, käytön yleistyminen vuosina 2018 – 2019. Niiden käyttö nuorten keskuudessa on yleistynyt nopeammin kuin minkään muun päihteen tai huumeen käyttö vuodesta 1975 jatkuneen tutkimuksen aikana.
Yleistymisen syiksi nuoret kertovat päällimmäisinä uteliaisuuden, hyvän maun, hengailun ystävien kanssa ja rentoutumisen sekä vasta näiden jälkeen hyvän olon tai päihtymyksen tavoittelun. Yhdysvalloissa vape-tuotteiden, esim. JUUL, mainonta on ollut amerikkalaiseen tyyliin agressiivista mielikuvamainontaa. Nimenomaan JUUL:n suosion lasku on näkynyt vapettamisen suosion laskuna. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka paljon mainonta vaikuttaa näihin valintoihin verrattuna kriminaalivalvonnan rooliin? Kaupallisuus luo nuorisoon vetoavia muoti-ilmiöitä, mikä pitää ottaa huomioon huumepolitiikan lieventämisessä ja kannabiskaupan laillistamisessa.
Ongelmainen kannabiksen käyttö
Monitoring the Future -tutkimuksessa todetaan, että 12 – 17 vuotiaiden keskuudessa kannabiksen käyttöhäiriö laski vuoden 2002 4,3 %:sta 2,8 %:iin vuonna 2019.
Centers for Disease Control and Prevention kertoo tuoreessa raportissaan “Trends in Adolescent Treatment Admissions for Marijuana in the United States, 2008-2017”, että alaikäisten hoitoon hakeutuminen kannabiksen käytön vuoksi on laskenut tutkimusjakson aikana puoleen vuoden 2008 60:stä (/10 000 alaikäistä) vuoden 2017 31:een. Kannabiksen aikuiskäytön laillistaneissa osavaltioissa tämä lasku on ollut vahvinta.
Raportissa ei arvioida kannabislakien muutoksen vaikutusta hoitoon hakeutumisen vähenemiseen. Drug and Alcohol Dependece -lehdessä julkaistu tutkimus ”Adolescent treatment admissions for marijuana following recreational legalization in Colorado and Washington” kertoo, että kannabiksen käytön aiheuttaman hoidon tarve alaikäisillä on laskenut kaikissa osavaltioissa mutta selvimmin Coloradossa ja Washingtonissa.
Vuonna 2017 Substance Use & Misuse lehdessä julkaistu tutkimus “Trends of Youth Marijuana Treatment Admissions” osoitti, että yli puolet kannabiksen takia hoitoon hakeutuvista nuorista on hoidossa kriminaalivalvontajärjestelmän lähettämänä.
ESPAD ja Euroopan nuoret koululaiset
Eurooppalainen pitkäaikainen nuorison seurantatutkimus, European School Survey Project, ESPAD, kertoo uusimmassa raportissaan kannabiksen käytön kehityksestä nuorten koululaisten keskuudessa.
Tulokset ovat havainnollisesti taulukoissa 31 ja 32 kannabiksen elinikäinen ja äskettäinen käyttö, jotka osoittavat käytön vakiintuneen melkein kaikissa Euroopan valtioissa ja jopa osoittavat laskemisen merkkejä niissä maissa, joissa käyttö on ollut korkeinta. Tulosten analysointi nostaa esille mielenkiintoisia huomioita huumepolitiikan tuloksista.
Euroopassa yksikään valtio ei ole laillistanut kannabiskauppaa, mutta suhtautumisessa käytön rangaistavuuteen on suuria eroja.
Kannabiskeskustelun kannalta on mielenkiintoista vertailla niitä maita, joissa kuluneiden 12 kuukauden aikana tapahtunut kannabiksen käyttö on alhaisella tasolla (Kosovo, Kypros, Montenegro, Serbia ja Ruotsi), mutta joissa on korkeimmat osuudet niitä käyttäjiä, joilla on riski saada kannabisongelmia, niihin maihin, joissa käyttö on korkealla tasolla (Hollanti, Latvia ja Tsekki), mutta joissa on vähiten käyttäjiä, joilla on riski saada ongelmia kannabiksen käytöstään.
Tämä tarkoittaa sitä, että kannabiksen käytön yleisyyden ja ongelmaisen käytön välillä ei ole yksinkertaista ja suoraa suhdetta. Ongelmaisuuteen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten käytetty kannabiksen määrä sekä laajemmat sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Näihin tekijöihin kuuluvat sellaiset, miten erilaiset yhteiskunnat suhtautuvat kannabiksen käyttöön, mikä voi vaikuttaa siihen, miten käyttäjä arvioi oman käyttönsä määrää, halukkuutta lopettaa käyttö, muiden suositukset (vanhemmat, opettajat) lopettaa käyttö sekä käyttöön liittyvien ristiriitojen ja konfliktien kehittyminen.
Kannabiksen koettu saatavuus on noussut vuosien mittaan niin, että keskimäärin 32% koululaisista kokee kannabiksen saatavuuden olevan helppoa. On tärkeää huomata, että koettu saatavuus ei ole suoraan suhteessa kannabiksen käyttöön eikä ongelmaisuuteen. Esimerkiksi Hollannissa nuoren riski ajautua kannabiksen käyttöön liittyviin ongelmiin on alhaisin Euroopassa kun taas Kosovossa se on korkein.
Suomi ei ole mikään poikkeus Euroopassa
Ennen vuotta 1961 ja kieltolain alkua kannabista myytiin apteekeissa ja sen käyttö oli tuntematonta nuorison keskuudessa. Nuorison kannabiksen käyttöepidemian voidaan sanoa alkaneen kieltolain olosuhteissa. Mutta miten käyttö on kehittynyt kieltolain olosuhteissa ja miten kriminaalivalvonta on pystynyt rajaamaan sen käyttöä?
ESPAD-tutkimus osoittaa, että kannabiksen käytön aloittaminen ei ole enää yleistynyt alaikäisten keskuudessa, mutta käyttö leviää sukupolvi sukupolvelta niin, että on mahdollista, että huumeita joskus elämässään kokeilevien osuus tulee myös uusissa ja varttuvissa syntymäkohorteissa yltämään 40–50 prosentin tasolle.
Yhteiskuntapolitiikka lehdessä 85/2020 julkaistussa tutkimuksessa “Nuoret, entiset nuoret ja huumeet” todetaan kannabiksen käytön yleistyneen sukupolvelta toiselle Suomessakin viimeisen 50 vuoden aikana sille tasolle, ettei sen käyttö voi enää paljoa yleistyä.
”Viimeksi kuluneen vuoden aikainen kannabiksen käyttö on suomalaisilla nuorilla aikuisilla aivan Euroopan kärkimaiden eli Ranskan, Tsekin ja Espanjan tuntumassa. Näissä maissa kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut kuitenkin varsin stabiilia ja pikemminkin laskevaa kuin nousevaa. Tämä saattaisi viitata siihen, että meilläkin ehkä ollaan jo saavuttamassa yleistymiskehityksen jonkinlainen kyllääntymispiste.”
”Mutta vaikka jatkuvasti nouseva trendi olisikin jo taittumassa, on mahdollista, että huumeita joskus elämässään kokeilevien osuus tulee myös uusissa ja varttuvissa syntymäkohorteissa yltämään 40–50 prosentin tasolle, varsinkin jos kiinnostus kannabista kohtaan säilyy entisenlaisena. Joka tapauksessa suomalaisessa yhteiskunnassa ollaan nyt uudenlaisen tilanteen edessä. Nuorten sukupolvien muuttunut suhtautuminen huumausaineisiin haastaa yhteiskunnan nykyiset politiikkalinjaukset samalla kun markkinoiden monimuotoistuminen, käytön lisääntyminen ja käyttötapojen muutokset luovat paineita yhteiskunnan palvelujärjestelmän ja toimintatapojen kehittämiselle.”
Tämäkin tutkimus havainnollistaa, kuinka yhä uudet sukupolvet ovat alkaneet käyttää kannabista kieltolain olosuhteissa, vaikka rankaisemista on lisätty ja huumetuomioita kovennettu. Käyttö ei kuitenkaan ole yleistymässä alaikäisten keskuudessa, kuten julkisuudessa pyritään tarkoitushakuisesti joskus esittämään mm. eduskunnassa kansalaisaloitteesta rankaisemisen lopettamiseksi käydyssä keskustelussa.
Suomessa kannabiksen käyttö aloitetaan keskimäärin 20-vuotiaana. Vuosien 1998 – 2008 aikana aloitusiän keskiarvo on vähitellen noussut 19 ikävuodesta 20 ikävuoteen. Kannabiksen käytön aloitusikä ei siis väestötasolla ole laskenut.
Tämä liittyy pitkäaikaiseen nuorten sukupolvien raitistumiseen: tupakan ja alkoholin suosio samoin kuin syyllistyminen rikoksiin ovat laskeneet vuosia. Tämä puolestaan liittyy yhteiskunnan sosiaaliseen kehitykseen, yleiseen vaurastumiseen ja koulutustason nousuun.
Sukupolvi sukupolvelta kannabiksen käyttö yleistyy täysi-ikäisten keskuudessa, ei alaikäisten keskuudessa. Kuitenkin 2000-luvulla yhä useampi alaikäinen saa rikosrekisterimerkinnän huumerikoksesta tai huumeiden käyttörikoksista liittyen kannabiksen käyttöön.
Rangaistaan kun ei muuta osata
Käytöstä rankaiseminen perustuu ajatukselle, että se saa henkilön lopettamaan kannabiksen käytön. Mikään ei tue tätä väitettä, eikä rankaisemisen vaikutuksia ole tutkittu Suomessa. Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että alaikäisenä vangituilla on enemmän fyysisiä ja mielenterveysongelmia kuin aikuisiällä vangituilla ja erityisesti ei koskaan vankilaan joutuneilla. Nämä haitat ylittävät kannabiksen käytöstä aiheutuvat haitat.
Rankaiseva huumepolitiikka on huono-osaisuutta ja syrjäytymistä ylläpitävä tekijä yhteiskunnassa. Suomessa käyttörikoksesta rangaistaan alueellisesti ja sosiaalisesti epätasa-arvoisesti aiheuttaen sosiaalisia ongelmia ja syrjäytymistä sosiaalisen aseman ja asuinpaikkakunnan mukaan. Rankaiseminen kohdistuu etupäässä köyhimpiin ja haavoittuvimpiin väestönosiin aiheuttaen näille lisää ongelmia.
Ainekeskeinen politiikkamme rankaisee huono-osaisia kaksinkertaisesti. Huono-osaisilla on korkeampi riski ajautua päihdeongelmiin itselääkintänä ja muita suurempi todennäköisyys saada sitten rangaistus päihteiden ja huumeiden käytöstä.
YLE:n julkaisemassa uutisessa ”Nuorten väkivallan taustalla päihteet” haastatellaan 21-vuotiasta nuorta, joka selittää omaa päihteiden käyttöään syrjäytymisellään:
”En ollut löytänyt paikkaani yhteiskunnassa, ja tästä seurasi eksistentiaalista ahdistusta. Yksinäisyydestä johtuvaa tyhjiötä alkoi täyttää päihdekokeiluilla. Yksinäisyys ja päämäärättömyys olivat pahinta myrkkyä nuoruudessani, Matti sanoo.”
Huumekeskustelussa on vuosikymmeniä yliarvostettu kriminaalivalvonnan roolia ja aliarvostettu nuorison psykososiaalista tukea ongelmien ja käytön vähentämisessä. Jäykän kielteiset asenteet ovat lisänneet haittoja, koska haittoja vähentävät toimenpiteet ja hoito ovat jääneet kriminaalivalvonnan jalkoihin yhteiskunnan resurssien jaossa.
Kieltolaki altistaa nuoret kannabiksen kokeilijat laittomien markkinoiden skunk-lajikkeiden ja synteettisten kannabinoidireseptoreihin vaikuttavien aineiden riskeille. Nämä ovat sellaisia ongelmia, joihin ratkaisuna on kannabiskaupan ottaminen yhteiskunnan valvontaan eli laillistaminen. Nuorten etua ajatellen laillistamismallissa pitää valvoa ikärajoja, kieltää julkinen mainonta, sallia aikuisten kannabisklubit ja kotikasvatus sekä ohjata resursseja hoito- ja terapiavaihtoehtoihin ongelmaisille.
Nuorten asenteet muuttuvat sukupolvi sukupolvelta myönteisemmiksi kannabiksen käyttöä kohtaan. Tämä on koetinkivi poliitikoille: nuoremmat sukupolvet tulevat pitämään ennakkoluuloihinsa nojautuvia poliitikkoja menneen maailman dinosauruksina.
Lähde:
Ali Unlu, Tuukka Tammi, Pekka Hakkarainen: Drug Decriminalization Policy, Literature Review: Models, Implementation and Outcomes. Finnish Institute for Health and Welfare 9/2020.
Monitoring the Future. National Institute on Drug Abuse 15.12.2020.
Recreational Marijuana Legalization and Adolescent Use of Marijuana, Tobacco, and Alcohol. Journal of Adolescent Health. 23.11.2020.
Healthy Kids Colorado Survey. Prevalence of past 30 day marijuana use among high school and middle school students. Prevalence of ever marijuana use among high school and middle school students. Colorado and United States 2005-2019. Colorado. gov 2020.
Post-legalization changes in marijuana use in a sample of young California adults. Addictive Behaviors April 2021.
Trends in Adolescent Treatment Admissions for Marijuana in the United States, 2008–2017. Centers for Disease Control and Prevention 19.11.2020.
Trends of Youth Marijuana Treatment Admissions: Increasing Admissions Contrasted with Decreasing Drug Involvement. Substance Use & Misuse 13.7.2017.
ESPAD Report 2019: Results from the European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs. EMCDDA 2020.
Pekka Hakkarainen, Karoliina Karjalainen, Mikko Salasuo: Nuoret, entiset nuoret ja huumeet. Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumemielipiteissä? Yhteiskuntapolitiikka 85/2020.
Karoliina Karjalainen, Niina Pekkanen, Pekka Hakkarainen: Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet. Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992 – 2018. THL – raportti 2/2020.
Nuorten väkivallan taustalla päihteet. YLE 8.1.2021
Kannabiksen käyttö Suomessa. Tusky 10.2.2020
Monitoring the Future 2020
Mikä VAPE-kynissä kiehtoo nuoria?
Poliisin suorittamaa kannabiksen katuvalvontaa
Poliisi ja kannabiksen käyttövälineet
