Malta laillisti kannabiksen käytön yli vuosi sitten joulukuussa 2021 sallien aikuisten pitää hallussaan seitsemän grammaa kannabista omaan käyttöön. Maltan kannabiksen valvonnasta vastaava virasto The Authority for the Responsible Use of Cannabis, ARUC, julkisti 27. tammikuuta ohjeet kannabiksen aikuiskäytön valvontaan, joita kannabisklubien on noudatettava saadakseen myydä laillisesti kannabista.
Kannabisklubeja kutsutaan nimellä ”kannabiksen haittoja vähentävä yhdistys”, ja ne ovat ainoa laillinen tapa ostaa laillisesti kannabista. Lupien hakeminen aloitetaan 28. helmikuuta.
Lainsäädäntöä pidetään uraa uurtavana, mutta arvostelijoiden mielestä se voi mahdollistaa laittoman kannabiksen kaupan jatkumisen ja epäonnistuvan tavoitteessaan olla voittoa tavoittelematonta toimintaa.
Käyttäjien yhdistyksiä
Maltan asukkaat ovat voineet kasvattaa kannabista laillisesti kotonaan, mutta sen myyminen on edelleen laitonta. Laki dekriminalisoi kannabiksen käytön, mutta ne käyttäjät, joilla ei ole halua tai mahdollisuuksia kasvattaa sitä, ovat joutuneet ostamaan kannabiksensa laittomilta markkinoilta.
Nyt nämä ihmiset voivat perustaa yhdistyksen kasvattamaan kannabista yhdessä ja myymään sitä jäsenilleen. Kannabiksen valvontaviraston antaman ohjeistuksen mukaan klubihakemukseen tarvitaan kaksi perustajajäsentä sekä klubin johtaja ja lainopillinen edustaja, joiden edellytetään asuneen Maltalla vähintään viisi vuotta.
Kannabisklubin pitää omistaa se palsta, jolla kannabis tullaan kasvattamaan. Kasvien pitää olla poissa näkyviltä kasvihuoneessa tai vastaavassa rakennelmassa. Muita maanviljelyyn tarkoitettuja lupia voidaan muuttaa koskemaan kannabista.
Kannabisklubin tulee myös omistaa se huoneisto, jossa kannabista myydään, ja sen pitää olla vähintään 250 metrin päässä kouluista ja nuorisokeskuksista eivätkä klubit saa mainostaa itseään. Klubin nimessä ei saa olla kannabis-sanaa eikä nimi myöskään saa yllyttää kannabiksen käyttöön. Tilassa täytyy olla kameravalvonta.
Kannabisklubi on vastuussa sääntöjen noudattamisesta ja laadun valvonnasta. Jokaisesta myytävästä erästä pitää testata homeet, mikrobit ja torjunta-aineiden jäämät ennen myyntiä.
Klubien pitää toimittaa vahvistettu kirjanpitonsa valvontavirastolle. Myytävälle kannabikselle ei ole asetettu hintarajoja, mutta klubien tulee pyrkiä myymään laittomien markkinoiden hintatasoa halvemmalla ja samalla laittaa osa tuloista haittoja vähentäviin hankkeisiin.
Kannabisklubilla voi olla korkeintaan 500 jäsentä ja sen täytyy maksaa rekisteröintimaksuna 1000 € olipa klubi sitten tuottoisa tai ei.
Klubin tulee myös maksaa lupamaksuna vähintään 8750 €, mikä sallii ottaa 50 jäsentä. Lupamaksu nousee klubin jäsenmäärän kasvaessa.
Ensimmäinen lupa on voimassa yhden vuoden, minkä jälkeen se uusitaan kolmen vuoden välein, tosin on vielä epävarmaa, pitääkö lupamaksu maksaa joka kerta. Viraston lausunnon mukaan voittoa tavoittelemattomien klubien, jotka aikovat hankkia luvan kasvattaa ja jakaa kannabista jäsenilleen, tulee maksaa lupamaksu vuosittain.
Klubien ikärajat 18 ja 21 vuotta
Jokainen 18 vuotta täyttänyt voi liittyä yhden klubin jäseneksi. Alle 21 vuotiaille myytävän kannabiksen THC-pitoisuudelle asetetaan enimmäisraja. Mahdollisuudesta käyttää kannabista klubitiloissa neuvotellaan vielä.
Kaikki voitot tulee sijoittaa kannabisklubin varusteluun, sen organisointiin ja palkkoihin, ja osa ohjataan haittojen vähentämisrahastoon.
Kannabiksen valvontaviraston vastanimetty johtaja Leonid McKay varmistaa, että yhdistykset noudattavat periaatetta, jonka mukaan ne pysyvät yksinomaan voittoa tavoittelemattomina ja että niiden tarkoituksena on edistää haittojen vähentämistä.
”Valvontavirastossa uskotaan, että liike-elämän edut eivät ohjaa tätä alaa. Olemme varmoja, että lupamaksut sallivat yhdistyksien asettaa hintatasonsa laittomien markkinoiden tasolle tai alemmaksi samalla, kun ne pysyvät taloudellisesti elinkelpoisina.”
Onko maksuja liikaa ?
Arvostelijat ovat nostaneet esille ongelman, että kaikenlaiset maksut uhkaavat hankkeen tavoitteita.
Kannabisjärjestö ReLeaf Maltan puheenjohtaja Andrew Bonello:
“Vuosikymmeniä kannabiksen käytöstä tai kasvatuksesta tuomittujen ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia puolustavana kansalaisjärjestönä olemme huolissamme Maltan kannabisklubien kehityksestä.”
Hänen mielestään on jokseenkin koomista, kuinka voittoa tavoittelemattomilla klubeilla odotetaan olevan varaa korkeisiin maksuihin ja muihin vaatimuksiin.
Bonello arvelee, että säädökset eivät onnistu toteuttamaan hankkeen yleisiä tavoitteita, jotka keskittyvät ihmisoikeuksiin ja haittojen vähentämiseen, koska niihin ei sisälly mahdollisuutta käyttää kannabista paikan päällä, eikä jakaa tai lahjoittaa kannabista.
”Nämä uudet tiukat säädökset, jotka näyttävät suunnitellun muutamalle varakkaalle toimijalle, eivät todellakaan edistä haittojen ja riskien vähentämistä, jotka kuuluvat voittoa tavoittelemattomaan ja tasa-arvoisuuteen pyrkivään viitekehykseen.”
Kritiikistä huolimatta Bonello uskoo, että lupaavaa lainsäädännössä on vaatimus, että perustajien ja hallintohenkilöiden on täytynyt asua Maltalla viisi vuotta, mikä suojaa paikallisia kuluttajia niiltä voittoa tavoittelevilta ulkomaisilta yrityksiltä, jotka haluavat saada jalansijaa EU:n vihreässä aallossa.
”Olen edelleen toiveikas, että voimme edistää ihmisoikeuksia ja sosiaalista tasa-arvoa, koska valvontaviraston puheenjohtajan lausunnon mukaan mikään ei ole kiveen hakattu.”
ReLeaf puolustaa kannabisklubien avaamista haittojen vähentämisen näkökulmasta:
“Kannabiksen jakaminen ja tapaaminen ystävien kanssa on vahva haittojen vähentämisväline toisin kuin moralistinen lähestymistapa tajuntaan vaikuttavien aineiden käyttöön. Monet terveys- ja hyvinvointiasiantuntijat ovat todenneet, että ryhmässä käyttäminen ja normien jakaminen toimivat suojatekijöinä ongelmallisen käytön tai muun ei-toivotun käyttäytymisen ehkäisyssä. Turvallinen tila ei rajoitu kannabiksen käyttöpaikan fyysisiin parametreihin, vaan se liittyy myös muihin muuttujiin, kuten yhteisön ja ystävien rooliin vastuullisten käyttötapojen edistämisessä. Toisin sanoen sosiaalinen eristäytyminen lisää käyttöön liittyviä riskejä.”
Maailman paras ?
Transform Drug Policy Foundation säätiön vanhemman politiikan tutkijan Steve Rollesin mielestä Maltan kannabisklubimalli on maailmanlaajuisesti pioneeri, koska siinä valvotaan kannabista siemenestä myyntitapahtumaan eikä pyritä tavoittelemaan taloudellista voittoa.
“Maltalla on tällä hetkellä maailman paras valvontamalli, joten toivottavasti sitä ei pilata,” Rolles toivoo.
Viime marraskuussa virkaansa valitun ARUC:n uuden johtajan Leonid McKayn mukaan on tärkeää, ettei kannabista kaupallisteta, koska sen jälkeen arvot ja tavoitteet muuttuvat kokonaan.
Valvontaviraston mukaan tavoitteena ei ole kannabiksen käytön edistäminen vaan turvallisten ja valvottujen markkinoiden luominen ihmisille laittomien markkinoiden gangstereiden torjumiseksi.
Kannabiksen käyttäjät voivat luottaa siihen, että heidän ostamansa tuotteet eivät ole synteettisiä vaan korkealuokkaisia, hän täsmentää.
ReLeafin edustaja Maya Dimitrijevic puolestaan epäilee, että korkeat yhdistyksen perustamiskulut ovat esteenä alhaisen tulostason ihmisille.
“Laittomat markkinat pysyvät pystyssä, jos ehdot ovat tiukkoja,” hän varoittaa.
ReLeaf kritisoi McKayn nimitystä kannabiksen valvonnan johtoon tämän taustan takia, koska hän toimi aiemmin katolisen raittiusjärjestön Caritaksen johtajana. Caritas johti kannabiksen viihdekäytön laillistamisen vastaista kampanjaa demonisoiden kannabista ja sen käyttäjiä. Caritas nimenomaan vastusti kotikasvatuksen laillistamista ja yhteisten turvallisten tilojen luomista kannabiksen käyttämiseen ja jakamiseen.
ReLeaf vaatii ARUC:n johtohenkilöiden allekirjoittamaa sitoumusta haittojen vähentämisen periaatteisiin, selkeää ja läpinäkyvää tietoa kannabisklubien lupien hakuprosessista sekä aikataulua lupaprosessin toteutumisesta.
Kannabiksen laillistamisen perustana olevia yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ei pidä vesittää.
Kannabisklubien lupamaksuja alennetaan
Maltan kannabiksen valvontaviraston johtaja Leonid McKay kertoi helmikuussa antamassaan lausunnossa viraston ottaneen huomioon kannabisklubien ohjeistuksen saaman kritiikin ja alentaneen lupamaksuja. Alunperin vähimmäismääräksi oli asetettu yli 8000 €, mutta tämä alennettiin 1000 € ensimmäisten kahden vuoden ajaksi.
“Viranomaiset ymmärsivät sen, että voittoa tavoittelemattomilla organisaatioilla voi tulla alussa ongelmia rahavirran kanssa eikä niillä ole vielä tietoa jäsenten kulutustottumuksista. Lisäksi niille voi tulla ongelmia pitkäaikaisista taloudellisista sitoumuksista samalla kun koko järjestelmän sisäänajoprosessi on kesken.”
“Kannabisklubeilla on taloudellisia rasitteita ja meidän pitää tukea varsinkin pienimpiä ensimmäisten kahden vuoden aikana. Keskustelin uudistuksista ja tasa-arvosta vastaavan hallitussihteerin Rebecca Buttigiegin kanssa tästä ja sovimme lupamaksun alentamisesta 1000 €:on kunnes tilanteesta saadaan selkeä kuva, mihin voi mennä kaksi vuotta,” Leonid McKay täsmensi
Lupamaksut suoritetaan myös jälkikäteen eikä ennakolta, mikä on helpotus niille kannabisyhdistyksille, joilla on alussa ongelmia kassavirran kanssa. Lisäksi lupamaksuksi asetetaan 500 € niille yhdistyksille, joihin kuuluu enintään 50 jäsentä.
Jos haluat tukea Tuskyn uutistoiminnan jatkumista vuonna 2023, voit maksaa tuki- ja jäsenmaksun tilille FI92 5491 0220 1491 86.
Lähde: Lovin Malta 11.2.2023, BusinessCANN 1.2.2023, Times of Malta 27.1.2023, Malta Today 4.1.2023, Malta Today 13.11.2022
Maltan EU-edustaja Cyrus Engerer kertoo Eurooppaan syntyvästä kannabislakien mosaiikista. EU-alueella kannabiksen pitäisi pystyä liikkumaan vapaasti laillistaneiden valtioiden välillä kuten muukin tavara. Tarvitaan EU:n tasoista lainsäädäntöä ratkaisemaan näitä syntyviä ongelmia.
Maltasta tuli ensimmäinen kannabiksen laillistanut valtio EU:ssa
