Saksan terveysministeri julkisti kannabiksen käytön ja kotikasvatuksen laillistavan ensimmäisen lakiesityksen 5. heinäkuuta. Tällä lailla on tarkoitus säädellä kannabiksen käyttöä, kotikasvatusta ja kannabiksen kasvattajien yhdistyksiä eli ”kannabisklubeja”. Suunnitellut rajoitukset klubien toimintaan herättävät yhdistyksien perustajien keskuudessa kärkevää kritiikkiä ylisääntelystä. Kannabiksen laillistamisen aikataulu alkaa kuitenkin hahmottua.
Lain mukaan 18 vuotta täyttäneet voivat pitää hallussaan enintään 25 grammaa kannabista ja kasvattaa enintään kolme kasvia kotonaan. Kannabiksen käyttö on kielletty alle 18 vuotiaiden läsnäollessa, 200 metrin säteellä kouluista, lasten ja nuorten kokoontumistiloista, leikkialueista, julkisista urheilualueista sekä jalankulkualueista kello 7:stä aamulla kello kahdeksaan illalla. Sakkoja ja rikossyytteitä voidaan edelleen jakaa joistakin kannabikseen liittyvistä tekomuodoista.
Lain mukaan kannabiksen kasvattajien yhdistyksiin voidaan ottaa enintään 500 jäsentä. Jäsen on oikeutettu saamaan yhdistykseltä enintään 25 grammaa päivässä tai 50 grammaa kuukaudessa henkilökohtaiseen käyttöön. Jäsenistä 18 – 21 vuotiaat saavat kuukaudessa 30 grammaa korkeintaan 10 % THC:tä sisältävää kannabista. Yhdistykset voivat myös välittää jäsenilleen enintään 7 kannabiksen siementä tai enintään viisi pistokasta kuukaudessa.
Kannabista ei kuitenkaan saa käyttää yhdistyksen tiloissa eikä 200 metrin säteellä yhdistyksen sisäänkäynnistä. Yhdistykset eivät saa mainostaa toimintaansa.
Saksan osavaltioilla on oikeus valvoa yhdistyksien lukumäärää alueellaan siten, että yhdistyksiä voi olla enintään yksi 6000:a kansalaista kohden.
Todellinen uudistus on kuitenkin kannabiksen poistaminen huumelainsäädännöstä sekä siihen liittyvistä laeista. Tämä sallii lääkekannabiksen tuotantoon uutta joustavuutta, mutta suurin vaikutus uudistuksella potilaan kannalta on kannabiksen saamisen helpottuminen, koska enää ei tarvitse täyttää erillistä huumausainereseptiä.
Kannabiskauppaa säätelevä toinen lakipaketti, toinen pilari, on tarkoitus julkistaa EU:n komission kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen vuoden loppuun mennessä.
Saksan hallitus pyrkii tällä kahden pilarin mallillaan turvaamaan kansanterveyttä, ehkäisemään käyttöä ja opastamaan kannabiksen käytön vaikutuksista, hillitsemään laitonta kauppaa sekä tehostamaan lasten ja nuorten suojelua. Lain toimivuus näiden tavoitteiden saavuttamisessa jää nähtäväksi.
Saksan hallituksella oli alunperin kunnianhimoinen tavoite laillistaa kannabiskauppa siten, että kaupalliset myyntiketjut tuottaisivat miljardeja euroja myynti- ja palkkatuloja sekä veroja. Saksasta olisi tullut Euroopan ensimmäinen kannabiskaupan laillistanut valtio.
Tämä malli kohtasi vaikeuksia sekä kansainvälisen että EU:n lainsäädännön kanssa. Kansainvälisestä lainsäädännöstä ei olisi koitunut juuri mitään ongelmaa, kuten Uruguayn ja Kanadan kohdalla on huomattu. EU-lakien rikkominen sen sijaan olisi aiheuttanut vakavia rangaistuksia. Siksi Saksan hallitus hyllytti kannabiksen kaupallisen mallin toistaiseksi.
Joka tapauksessa Saksan laillistamismallia tullaan seuraamaan muissa EU-maissa. Tsekki aikoo laillistaa heti Saksan jälkeen. Paikallisten pilottiprojektien aloittaminen voi yllyttää muita maita kokeilemaan myös kannabiksen rajatuilla myyntikokeiluilla. EU:n tulee kuitenkin tarkistaa lainsäädäntöään jäsenmaissa tapahtuvan kannabiskaupan laillistamisen varalta.
Saksan terveysministerin mukaan hallitus hyväksyy ensimmäisen lakialoitteen elokuun loppuun mennessä. Sen jälkeen liittovaltion parlamentin tulee hyväksyä laki, jolloin laillistaminen voisi astua voimaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Yhdistyksien perustaminen liki mahdotonta
Kannabisyhdistyksien perustajat moittivat lakia aivan liian ankaraksi, ylisäätelyksi, joka tekee yhdistyksien perustamisesta liki mahdotonta.
“Ykköspilari perustuu pelkästään terveyshuoliin, lasten ja nuorten suojelemiseen. Tämä on asetettu kaiken muun yläpuolelle, mikä johtaa alarmistiseen terveyspolitiikkaan,” kannabisteollisuuden asiantuntija ja lakimies Kai-Friedrich Niermann selittää.
“Säädökset ovat epäkäytännöllisiä, keskenään ristiriitaisia, ja ne selvästi ylisäätelevät kannabiksen käyttöä ja kasvatusta kannabisyhdistyksissä.”
The Joint Venture nimisen kannabisyhdistyksen oli tarkoitus aloittaa toimintansa Bremerhavenissa. Sen perustajajäsen ja toiminnanjohtaja Adrian Schöpf yhdessä muiden perustajien kanssa peruuttivat hakemuksensa tutustuttuaan lakiluonnokseen, vaikka heillä oli jo tiedossa rahoittaja ja kasvava jäsenkunta. Schöpfin mukaan säädöksissä ei ole mitään mieltä yhdistyksen kaupallisuuden eikä toiminnan kannalta.
Esimerkiksi yhdistyksien huoneistojen sijaintia säätelevä pykälä tekee melkein mahdottomaksi löytää kiinteistöä helposti tavoitettavissa olevasta kaupunginosasta.
Säädöksen mukaan yhdistyksen koko toiminnan pitää tapahtua samassa kiinteistössä, mikä vaatii suuren tilan, jollaisia löytyy vain pienteollisuusvyöhykkeiltä, joilla vuokrataso on korkea.
“Yhdistykset eivät voi sijaita kaupunkien keskustassa vaan laitakaupungilla, jonne pääseminen voi olla hankalaa. Tällaisissa olosuhteissa on mahdotonta yrittää pitää yllä voittoa tavoittelematonta yhdistystä,” Schöpf selittää tilannetta.
Toinen ratkaiseva tekijä on vähintään 200 metrin etäisyys kouluista, urheilupaikoista, leikkikentistä ym. Tämä 200 metrin etäisyys koskee myös kannabiksen käyttöä.
“Berliinissä tällainen tarkoittaa täyskieltoa,” Niermann huomauttaa.
Mainostamisen kieltämisen takia on mahdotonta myöskään osoittaa paikkaa, missä käyttäminen olisi sallittua, mikä altistaa käyttäjät rangaistuksille.
Kalliit aloituskulut
Yhdistyksen aloitus- ja toimintakulut nousevat niin korkeiksi, että jäsenmaksuista tulee korkeat, mikä ei houkuttele ihmisiä pois laittomilta markkinoilta.
Jäsen saa kuukaudessa enintään 50 grammaa, jos hän on täyttänyt 21 vuotta, ja 18 – 21 vuotiaat saavat 30 grammaa kuukaudessa. Jos yhdistykseen kuuluu täydet 500 jäsentä, pitää yhdistyksen pystyä kasvattamaan 300 kiloa kannabista vuodessa.
Arvioiden mukaan tämän mittakaavan kasvatusprojektin pystyttäminen maksaa 15 000 € ja toimintakustannukset ovat 4000 € kuukaudessa ilman henkilökuntakustannuksia.
Lakialoitteen mukaan yhdistykset eivät saa veloittaa grammojen mukaan, vaan kustannukset katetaan jäsenmaksuilla.
“Kannabiksen luovuttamisesta ei voi vaatia mitään ylimääräistä maksua. Kasvatusyhdistyksien pitää kattaa kustannuksensa, ja ne saavat pyytää ainoastaan sääntömääräisen jäsenmaksun. Jos ne jakavat siemeniään ei-jäsenille ja muille yhdistyksille, ne voivat pyytää niistä ainoastaan tuotantokustannusten verran maksua,” Schöpf avaa tilannetta.
Jäseniltä vaaditaan kahden kuukauden jäsenmaksu etukäteen, etteivät he vaihtaisi yhdistyksestä toiseen, ja heidät velvoitetaan osallistumaan kannabiksen kasvatukseen aktiivisesti. On epäselvää, kuinka 500 jäsentä voidaan osallistaa kannabiksen kasvatukseen, ja Schöpfin mielestä jäsenkuntaa ei kiinnosta kuuluminen puutarhaklubiin. Aloituskustannusten ja energia- ja vesimaksujen lisäksi on muitakin taloudellisia ja aikaa vieviä velvoitteita.
“Kasvatusyhdistyksillä on runsaasti erilaisia dokumentointi- ja ilmoitusvelvoitetta, ja yhdistyksen tulee nimittää nuortensuojelusta vastaava henkilö. Jäsenkunta jakautuu kahteen ryhmään: 18 – 21 vuotiaat ja yli 21 vuotiaat. Ensimmäiseen ryhmään kuuluville voidaan antaa vain sellaista kannabiksen kukintoa, jonka THC-pitoisuus on korkeintaan 10 %,” Niermann selittää.
“Seitsemän jäsenen yhdistyksessäkin kaikkien velvoitteiden täyttäminen on haastavaa. Viidensadan jäsenen yhdistys tarvisee vähintään kaksi täysipäiväistä työntekijää kasvatuksesta vastaavan henkilökunnan lisäksi kaikkien velvoitteiden hoitamiseksi.”
“Kasvatuksen vaatimien investointien lisäksi yhdistyksellä on isot toimintakulut, eikä se saa tehdä voittoa!”
Ei tervejärkistä politiikkaa
Saksan hallituksen mukaan lain tarkoitus on suojella terveyttä, kohentaa kannabiksen käyttöön liittyvää valistusta ja käytön ehkäisyä, hillitä järjestäytynyttä laitonta kauppaa sekä vahvistaa lasten ja nuorten suojelua.
Sekä Niermann että Schöpf ovat sitä mieltä, että nykyisellään lakialoite ei saavuta tavoitteitaan.
Schöpfin mukaan harva kannabiksen käyttäjä suosisi tällaista mallia laittomien markkinoiden sijaan, koska siinä kuluttajan odotetaan matkustavan toistuvasti jonnekin kaupungin laidoille, osallistumaan kasvatukseen ja maksamaan tästä jäsenmaksua, joka ylittää hänen käyttämänsä kannabiksen arvon.
“Yritämme muiden yhdistyksien kanssa saada laista yksinkertaisempaa. Terveyspoliittinen alarmismi ja byrokratian liioittelu voivat estää lain tavoitteiden toteutumisen. Tällainen ei ole tervejärkistä politiikkaa,” Niermann summaa sanomansa.
Laillistamissuunnitelman aikajana
2023 toukokuussa julkistettiin terveysministerin Hampurin huume- ja riippuvuustutkimusinstituutilta tilaama asiantuntijaraportti. Raportin mukaan “laillistamisen tavoitteen tulee olla laillisen tarjonnan luominen kannabista käyttäville ihmisille ilman, että sen käytön houkuttelevuutta lisätään”.
2023 heinäkuussa terveysministeriö julkisti ensimmäisen lakialoitteen koskien ykköspilaria.
2023 heinäkuussa Saksan liittovaltion perustuslaillinen tuomioistuin päätti, että rankaisuun perustuva kannabiksen kielto on perustuslain mukaista. Kolme paikallista tuomioistuinta oli aikaisemmin tekemissään päätöksissä todenneet, ettei liki 30 vuotta jatkunut kielto ole enää perustuslain mukainen, ja ne vetosivat Saksan korkeimpaan oikeusistuimeen. Oikeuden päätöksen mukaan nämä eivät kuitenkaan esittäneet riittäviä syitä poiketa sen vuonna 1994 antamasta päätöksestä, jonka mukaan kohtuullisesta kannabiksen käytöstä aiheutuvat terveyshaitat ovat lieviä, eivätkä paikalliset oikeudet olleet tuoneet mitään uutta näyttöä.
2023 syksyllä alkaa ykköspilarin lakialoitteen parlamentaarinen käsittely Saksan Bundestagissa, johon kuuluu valtion virastojen omien sekä kutsuttujen asiantuntijoiden kuulemistilaisuuksia. Tätä lakialoitetta ei ole tarkoitus käsitellä Bundesratissa (Saksan parlamentin “ylähuone”), mutta tämä voi vielä muuttua.
2023 syksyllä julkaistaan kakkospilarin lakialoite, jolla valvotaan alueellisia kannabiksen kaupallisen myynnin kokeiluja. Tästä seuraa myöhemmin EU:n komission kanssa prosessi, jossa tarkistetaan lakialoitteen yhteensopivuus EU lainsäädännön kanssa.
2024 alussa aletaan soveltamaan ykköspilarin valvontalakia, jolla säädetään kannabiksen dekriminalisoinnista, kotikasvatuksesta ja ns. kannabisklubeista. Kannabisklubien lupien myöntäminen alkaa.
EU:n komission palaute kakkospilarin lakialoitteeseen odotettavissa. Tästä voi seurata kaksi eri vaihtoehtoa:
a) aloitetaan lakialoitteen parlamentaarinen käsittely (6 – 9 kuukautta) ja/tai tehdään EU:n edellyttämät muutokset
b) jos EU:n komission mukaan lakialoite ei ole yhteensopiva EU:n lainsäädännön kanssa, niin tehdään muutoksia EU:n esittämän palautteen mukaisesti.
2024 kesäkuussa EU:n parlamenttivaalit. Vaalien tulos voi epäsuorasti vaikuttaa kakkospilarin käsittelyprosessiin.
2024 kesä/syksy kannabisklubien on tarkoitus aloittaa toimintansa, ja tällöin on ensimmäisen kerran tarjolla laillista kannabista Saksassa.
2024 lopussa liittovaltion Bundesratin on tarkoitus äänestää kakkospilarista kokonaisuudessaan tai yksittäisistä pykälistä.
2025 alussa kakkospilarin lakipykäliä aletaan soveltamaan kokeilupaikkakunnilla ja -kaupungeissa. Tämä voi tapahtua myös vuoden 2024 lopussa. Tällöin liittovaltion ja paikallisviranomaiset alkavat myöntää lupia pilottiprojekteille.
2025 toinen neljänneksen aikana ensimmäiset kokeilukaupat aloittavat kannabiskaupan.
2025 syyskuussa pidetään Saksassa parlamenttivaalit. Uusi hallitus voi olla nykyistä kriittisempi kannabiksen laillistamista kohtaan.
Politiikan muutoksen arviointi tehdään ykköspilarin osalta vuosina 2028 – 2029 ja kakkospilarin osalta mahdollisesti 2030.
Lähde: Forbes 10.7.2023, Business of Cannabis 12.7.2023, Sanity Group July 2023
Kaksi kannabisklubien perustajaa kertoo klubien historiasta ja miten uusi lainsäädäntö muuttaisi tilannetta
Kannabiskauppa on järjestäytyneen ylikansallisen mafian hallussa. Saksassa kannabiksen käyttö on yleistynyt ja salakuljetusreitit muuttuneet Espanjan noustessa tärkeimmäksi kannabiksen toimittajaksi. Salakuljetuksen lisääntyessä myös väkivalta on lisääntynyt. Voiko kannabiskaupan laillistaminen muuttaa tämän?
Miljoonat saksalaiset kärsivät kroonisesta kivusta. Kaikille eivät perinteiset kipulääkkeet sovi tai niistä ei ole apua, ja monet ovat löytäneet avun kannabiksen lääkekäytöstä.
Kannabiskaupan laillistamisen yksi keskeinen tavoite on lasten ja nuorten suojeleminen kannabisriippuvuudelta asettamalla valvotut ikärajat myynnille ja käytölle. Dokumentissa haastatellaan ihmisiä, jotka ovat aloittaneet kannabiksen käytön alle 15 vuotiaina.
