Euroopan arvomaailma perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Huumeiden kriminaalivalvonta rikkoo näitä perusarvoja, ja eniten tästä ovat kärsineet kannabiksen käyttäjät, koska se on eniten käytetty laittomaksi julistettu päihde Euroopassa.
Tusky uutisoi aiemmin EU:n huumeseurantakeskuksen, EMCDDA, webinaarista, missä saatiin ajantasaista tietoa meneillään olevista laillistamishankkeista. Kannabiksen laillistaminen, valvonta, dekriminalisaatio, regulaatio… mitä nimeä asiasta ikinä käyttääkään, on kannabiksen laillisen aseman uudelleenarviointi ajankohtainen aihe EU-valtioissa.
Hollanti
Hollannissa kannabiksen laillistamiskokeilun pilottivaihe alkaa tämän vuoden lopussa. “Wietexperiment” hyväksyttiin Hollannin senaatissa vuonna 2019 tavoitteena kokeilla kannabiksen laillista kasvatusta kymmenen kaupungin kannabiskahviloiden myyntiä varten.
Erilaisten viivästysten jälkeen Hollannin parlamentti vahvistaa, että Bredan ja Tilburgin kaupungit aloittavat kokeilun 15. joulukuuta. Tänä aikana kokeiluun osallistuvat kannabiskahvilat saavat myydä sekä laillisesti kasvatettuja että “suvaittuja” eli valvomattomia kannabistuotteita kahden kasvattajan toimittaessa laillisia tuotteita.
Ensimmäinen vaihe kestää enintään kuusi kuukautta, jonka aikana kehitystä seurataan kokemuksien keräämiseksi “suljetusta tuotantoketjusta ja kaikista siihen liittyvistä prosesseista”.
Aloitusvaihetta seuraa siirtymävaihe, jonka aikana kaikkien kokeilukaupunkien kannabiskahvilat saavat myydä sekä valvottuja että suvaittuja kannabistuotteita.
Kaikkien kaupunkien oletetaan aloittavan siirtymävaihe vuoden 2024 keväällä kahden luvan saaneen tuottajan alkaessa toimittaa tuotteitaan helmikuusta alkaen.
Amsterdamin kaupunki on ilmaissut halukkuutensa osallistua kokeiluun ja asiasta käydään neuvotteluja. Laki on parhaillaan edustajainhuoneen käsittelyssä.
Belgia
Belgian varapääministeri Pierre-Yves Dermagne kannattaa kannabiksen laillistamista. Dermagne toimii myös teollisuus- ja työllisyysministerinä, ja hän perustelee kantaansa sillä, että Belgia kolme naapuria, Saksa, hollanti ja Luxemburg, ovat uudistamassa kannabispolitiikkaansa.
Asia nousi esille, kun ministeriä haastateltiin laittoman huumekaupan luomasta turvallisuusongelmasta Brysselissä ja Antwerpenissä. Poliisille ja oikeuslaitokselle annettiin juuri miljardin euron lisämääräraha huumeongelman hoitamiseen.
“Ajatellessani Belgian huumeongelmaa minulle tulee mieleen radikaali uudistus: meidän pitää harkita kannabiksen laillistamista.”
“Pelkkä dekriminalisointi ei kuulostaa järkevältä. Meidän pitää laillistaa voidaksemme organisoida kasvatus ja kauppa, jotka tuovat tuloja valtion kassaan.”
Ministerin mielestä ei ole mitään järkeä vaatia poliisia pidättämään kannabiksen käyttäjiä, koska sortopolitiikka ei toimi. Kannabiskaupan laillistamisen on arvioitu tuovan 660 miljoonaa euroa verotuloja, jota voitaisiin käyttää huumeiden käytön ehkäisyyn.
Portugali
Portugalin hallituksen suurin puolue Partido Social Democrata, PSD, aikoo arvioida kannabiksen ei-lääkinnällisen käytön laillistamista yhdessä muiden puolueiden kanssa perustettavassa työryhmässä. Kannabiksen ei-lääkinnällisen käytön laillinen valvonta on ajankohtainen Portugalissa samaan aikaan muissa EU-maissa tapahtuvan huumepolitiikan uudistamisen rinnalla.
Sosialistipuolueen parlamenttijohtaja Eurico Brilhante Dias ilmoitti työryhmän perustamisesta puolueen ensimmäisessä kokouksessa parlamentin kesälomatauon jälkeen.
Työryhmän on tarkoitus toimia parlamentin terveyskomitean yhteydessä, ja tätä perustellaan sillä, että asia koskee kansanterveyttä ja täten ko. komitean on sopivaa isännöidä hanketta. Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden loppuun mennessä, jolloin pidettäisiin kannabiksen ei-lääkinnällistä käyttöä koskeva konferenssi.
Tavoitteena on saada kansalaisyhteiskunta mukaan tähän prosessiin. Julkinen mielipide muovaa kannabiksen ei-lääkinnälliseen käyttöön liittyvää politiikkaa, ja sosialistipuolue on sitoutunut edistämään avointa ja kaikkia osapuolia huomioon ottavaa keskustelua aiheesta.
Tiistaina 19. syyskuuta Portugalin parlamentissa järjestetyssä kokouksessa keskusteltiin aiheesta ”kannabikselle altistuminen teini-iässä ja terveys”. Siinä saavutettiin yli puoluerajojen yhteisymmärrys siitä, että kannabiksen aikuiskäytön valvonta on keino edistyä tässä asiassa eikä kieltolaki. Ainoastaan äärioikeistolaisen Chega-puolueen edustaja vastusti laillistamista. Puolueella on 12 paikkaa Portugalin 230 paikkaisessa parlamentissa.
Marseille haluaa laillistaa
Marseillen apulaispormestari Sebastien Barles haluaa kokeilla kannabiskaupan laillistamista kaupungissa väkivallan tukahduttamiseksi ja tasavertaisuuden edistämiseksi. Repressiivinen huumepolitiikka ei ole onnistunut tavoitteissaan, Ranskassa pelkästään kannabiksen poliisivalvontaan kuluu 2 miljardia euroa vuodessa, eikä tällä ole ratkaistu mitään vaan kartellit hallitsevat sen kauppaa.
“Laillistaminen mahdollistaa kaupan olevien tuotteiden valvonnan”, Barles perustelee aloitettaan.
Kööpenhamina haluaa laillistaa
Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa sijaitsevan Christianian vapaakaupungin asukkaat ovat päättäneet sulkea Pusher Streetin, joka tunnetaan kannabiksen ja psykedeelisten sienien myynnistä. Kesäkuussa pidetyssä kokouksessa Tanskan sisäministeri Peter Hummelgaard, Kööpenhaminan pormestari Sophie Hæstorp Andersen sekä Kööpenhaminan poliisin ja Christianian edustajat pääsivät sopimukseen siitä, että Pusher Street suljetaan ja alueesta kehitetään teatterin ja katutaiteen keskus, johon tulee myös viisi lasten leikkialuetta.
Suomessakin kerittiin uutisoimaan Kööpenhaminan Christianian legendaarisen kannabiksen myyntikujan Pusherstreetin ammuskeluista elokuun lopussa.
Tämän viimeisimmän ammuskelutapauksen johdosta Kööpenhaminan pormestari Sophie Hæstorp Andersen kutsui kaupunkilaisia, asiantuntijoita ja kansanedustajia kannabiksen laillistamista koskevaan kokoukseen 18. syyskuuta.
Kööpenhaminan kaupunginvaltuusto on viisi kertaa halunnut aloittaa valvotun kannabiskaupan pilottikokeilun, ja Tanskan parlamentti on kieltänyt sen viisi kertaa.
”Minulle ei ole epäilystäkään siitä, että laillistaminen on yksi työkaluista, joita meidän tulisi käyttää laittomien markkinoiden heikentämiseen. Kunnioitan sitä, että tämä on erimielisyyttä aiheuttava asia, mutta toivon, että voimme nyt aloittaa monipuolisen keskustelun aiheesta”, pormestari sanoi tiedotteessa.
Sophie Hæstorp Andersen on siitä mielenkiintoinen poliitikko, että hänellä huumepoliittisen aktivismin tausta. Vuonna 2009 toimiessaan sosiaalidemokraattisena kansanedustajana hän lähetti videoterveiset Tanskan edustajille YK:n huumetoimiston, CND, kokoukseen vaatien pragmatismia dogmatismin sijaan.
Andersen valittiin Kööpenhaminan pormestariksi vuonna 2022, ja vaalikampanjassaan hän lupasi laittaa lakialoitteen alulle kannabiskaupan laillistamiseksi. Hän ottaa mallia pohjoisesta naapurista Ruotsista, missä alkoholia myy yksinoikeudella valtion monopoliyritys Systembolaget, ja samanlaista valtion monopoliyritystä hän esittää Tanskan kannabiskaupan malliksi. Kööpenhaminan kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet, sosiaalidemokraatit ja liberaalit, kannattavat aloitetta.
Norja
Norjassa on Skandinavian ankarimmat huumelait, mutta viime vuosina dekriminalisoinnin ajatus on saanut maassa paljon huomiota, ja poliisi on radikaalisti vähentänyt huumeiden käyttäjien rankaisemista.
Kansalaisjärjestö Alliance for Rights-Oriented Drug Policies, AROD, julkaisi syyskuussa kolmeosainen dokumentin “Moving a Nation Forward”, joka kertoo Norjan huumepolitiikasta, yhteyksistä kansainvälisen huumepolitiikan kehitykseen sekä oikeuslaitoksen tilasta huumesodan korruptoimana.
Sarja seuraa kannabikseen liittyvästä kansalaistottelemattomuudesta kahdeksan vuoden vankeustuomion saaneen Roar Mikalsenin kampanjaa ihmisoikeuksien puolustamiseksi eri oikeusistuimissa. Roar Mikalsenin vuonna 2015 julkaisema kirja ”To End The War” huumesodan ja ihmisoikeuksien ristiriidasta on oikeusoppineiden suosittelema ja edelleen ajankohtainen EU:n ja jäsenvaltioiden neuvotellessa eri sopimuksien velvoitteista. (Kirja PDF-tiedostona)
EU:n jäsenvaltiot ovat 50 vuoden ajan epäonnistuneet huumelainsäädännön kriittisessä arvioimisessa. Kannabiksen kieltolaki kumpuaa samasta lähteestä kuin noitavainot, juutalaisvainot, orjakauppa, rasismi, irtolaislait ja homofobia eli yhteiskunnan tarpeesta löytää syntipukki niille ongelmille, joiden ratkaisemisessa meillä on yhteinen vastuu. Huumeet ja huumeiden käyttäjät ovat edelleen niin leimattuja kulttuurissamme, ettei suuri yleisö tunnista yhtäläisyyksiä aikaisempien vainojen kanssa, vaan kokee olevansa parempi ihminen kuin tuo “toinen”.
Kannabiksen kieltolaki on esimerkki yhteiskunnan kyvyttömyydestä suojella kansalaisiaan moraalisen paniikin ilmapiirissä.
Lähde: Cannabis Health News 19.9.2023, Born2invest 21.9.2023, Business of Cannabis 22.9.2023, Newsweed 19.9.2023, Cannareporter 14.9.2023, Newsweed 15.9.2023, World Today News 16.9.2023, CPHpost 27.6.2023, Newsweed 18.9.2023, CPHpost 13.8.2021, Nord News 1.6.2022, Exposição à Cannabis na Adolescência e Saúde. SECÇÃO REGIONAL DO NORTE 20.9.2023 (Video keskustelutilaisuudesta).
Roar Mikalsen: To End a War. A Short History of Human Rights, the Rule of Law, and how Drug Prohibition Violates the Bill of Rights. 2015.
Mitä on tapahtunut Amsterdamissa kannabiksen julkisen käytön kieltämisen jälkeen?
Laittoman huumekaupan väkivalta riivaa Marseillessa
Sophie Hæstorp Andersen vuonna 2009
Alliance for rights oriented drug policies, AROD, julkaisi dokumenttisarjan ja järjesti mielenosoituksen Oslossa yleisen syyttäjän viraston edessä 7. syyskuuta. Poliisi ei enää puutu kannabiksen käyttöön eikä eläviin kasveihin.
Ensimmäinen osa dokumenttisarjasta: The Road to the European Court
